Kirjapainon omistaja ja liikemies August Kanerva.

August Kanerva tuli vuonna 1899 Jyväskylästä Helsinkiin 14-vuotiaana isosiskonsa, Marian, kanssa. August oli tuolloin vielä sukunimeltään Manninen, mutta hän vaihtoi myöhemmin sukunimensä Kanervaksi. Maria taas oli Reino Helismaan äiti ja August asettui asumaan siskonsa perheen luokse. Helismaa-nimi ei ollut tuolloin vielä käytössä, vaan Reinon sukunimi oli Helenius vuoteen 1936 asti. Saavutettuaan sopivan iän August Kanerva hakeutui oppipojaksi kirjapainoon. Tuolla Helsingin alueella, missä Heleniukset tuolloin asuivat – Vladimirin- ja Antinkadun (Lönnrotinkatu) seutu -, oli lukemattomia kirjapainoja. Kirjapainojen oppipojan olivat näille edullista työvoimaa, koska oppipojille ei tarvinnut maksaa ammattimiehen palkkaa.

August valmistui vuonna 1908 kirjanpainajaksi ja muutti pian Lahden kaupunkiin asumaan.

August Kanerva perusti ensimmäisen kirjapainonsa Lahteen vuonna 1910, Aug. Kanervan kirjapainon. Tämä kirjapaino oli Lahden ensimmäinen yleiskirjapaino, jossa ei ollut tarkoitustakaan painaa lehtiä. Tämä kirjapaino jatkoi toimintaansa vuoteen 1919 asti, jolloin Kanerva myi painonsa Kaarlo Oskari Kivekkään (s. 15.9.1880 Sysmä ja k. 3.10.1957 Lahti) omistamalle Etelä-Suomen Sanomille. Etelä-Suomen Sanomat muodostettiin kun 1909 perustettu Lahden Sanomat ja loviisalainen Uusmaalainen-lehti yhdistyivät; uusi lehti siirtyi sitten vähitellen Kivekkään suvun omistukseen. Kaupanteon yhteydessä sovittiin, että Kanerva siirtyy painon faktoriksi viideksi vuodeksi. Sopimuksessa uusi ostaja sai luvan käyttää painossa Kanervan nimeä ja viiteen vuoteen Kanerva ei saanut perustaa kilpailevaa toimintaa Lahden kaupunkiin. August Kanerva jäädytti kaupasta saamansa 125 000 markkaa viiden vuoden ajaksi.

Liiketoimintakiellon päätyttyä August Kanerva otti jälleen oman nimensä Rauhankadulle perustetun kirjapainon käyttöön; Kanervan toinen kirjapaino – joka oli vuonna 1924 perustettu yritys – ajautui lamavuosien vuoksi konkurssiin vuonna 1931. Yrityksen velat August Kanerva lunasti mm. myymällä Lahden Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välisen tonttinsa sekä rakennuksen, joka sijaitsi tällä samalla tontilla. August Kanerva teki myös kirjapainotöitä Suomen Biografille sekä johti vanhaa lahtelaista Kino-elokuvateatteria Aleksanterinkadulla. Kanerva oli ahkera painamaan varsinkin lehtiä, mutta kaikkia lehtiä kuitenkin lyhytaikaisesti: Lovisa Notisbladia (1916), Lahden Sanomia (1927-1931), Etelä-Suomen Sanomia (1914), Etelä-Hämeen Sanomia (1929), Kymenlaakson Suuntaa (1934) ja Lahden Suuntaa (1934-1936). Kovin suhdanneherkille sanomalehtien tiloille August Kanervalla oli jatkuvasti ainakin kaksi suosittua aikakausilukemistoa kunnes hän kehitti viihteelliset jännityslukemistot painettaviksi vuonna 1935. Nämä jännityslukemiston vihkoset laskettiin kioskikirjallisuuteen kuuluviksi, mutta niiden painaminen oli Kanervalle suhteellisen vakaata taloudellista toimintaa kymmenen vuoden ajan.

Latoja ja taitava sanoittaja Reino Helenius eli Reino Helismaa.

Aivan ensimmäinen August Kanervan kustantamista jännityslehdistä oli nimeltään Isku. Lehti oli 20-sivuinen ja A4-kokoinen julkaisu, johon kirjoittajat kirjoittivat tarinansa pääasiassa nimimerkkien suojin; osa lehden kertomuksista oli vallan ilman nimeä kirjoitettuja. Lehden tarinat olivat kuitenkin joko suomennettuja, lainattuja tai peräti varastettuja; tekijänoikeuksia ei tuolloin vielä kunnioitettu kovin korkealle. Isku-lehden jälkeen August Kanerva perusti uuden lehden, Seikkailujen maailma. Tähän lehteen tuolloin kirjapainon latojana toiminut Reino Helenius eli Reino Helismaa alkoi kirjoittaa tarinoitaan käyttäen aluksi kirjailijanimiä Masa Palo ja Rudi Halla.

Rakennusmestari Johan Alfred Tanner.

Johan Alfred Tanner (s. 16.3.1884 Artjärvi ja k. 27.5.1927 Rautalampi) August Kanerva tunsivat hyvin toisensa. Teatterijohtaja, ohjaaja ja näytelmäkirjoittaja Karl Sakeus Juuri-Oja tutustutti ystävykset toisiinsa. Kanerva muisteli nähneensä J. Alfred Tannerin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1907. Tanner oli alkujaan rakennusmestari, joka johti Helsingin Kaivopuistossa Raseborgin rakennuksen valmistumista. Talo kuitenkin sortui huonojen tiilien vuoksi, ja Tanner pelastautui hyppäämällä talosta viereiseen puuhun. Tanner menetti tietysti myös työpaikkansa tapauksen vuoksi. Tämän tapauksen jälkeen Tanner vaihtoi ammattinsa lauluntekijäksi ja esiintyväksi taiteilijaksi. Vuonna 1910 August Kanerva oli avustamassa ystävänsä J. Alfred Tannerin ensimmäisen maaseutukonsertin järjestämisessä Lahdessa.

Pian tämän jälkeen August Kanerva sai myös kustantaa yksinoikeudella J. Alfred Tannerin lauluvihkoja sekä järjestää Tannerin konsertteja. Näissä August-enonsa järjestämissä Tannerin konserteissa Reino Helenius (Helismaa) kävi äitinsä ja siskonsa kanssa imemässä vaikutteita. Augusta Kanerva oli varannut heille konsertteihin omat liput.