Metro-Tytöt levyttivät pelkästään säveltäjä Toivo Kärjen originaalisävellyksiä vuosina 1952-1958 peräti 48 kappaletta. Vuoden 1953 sävelsatoa oli Toivo Kärjen tango Reino Helismaan sanoihin, Hiljainen kylätie, jonka ilmeisesti työpari Kärki-Helismaa omistivat sodissa kaatuneiden ystävien muistolle ja autioituvalle maaseudulle. Tällä hienolla tangolla keinahti käyntiin torstaina 14.10.2021 klo 19 Tampere-talossa Suuri suomalainen tangokirja vol. 4 – Naisen kosketus-konsertti, jossa Riku Niemi Orkesteri tarjoili tuuhean annoksen tangoja solistinaan Heidi Pakarinen, Arja Koriseva, Soulsisters ja helmenä pohjalla Eila Pienimäki. Hiukan yli kolmekymmentä prosenttia konsertin sävellyksistä oli säveltäjämestari ja sovittaja Toivo Kärjen kynästä lähteneitä lauluja. Hiljaisen kylätien estradilla lauloivat RNO:n säestyksellä vuonna 2007 perustettu tyttötrio Soulsisters – Anna, Pi ja Heidi.
Samalta levytysvuodelta (1953) Soulsisters tulkitsi vielä Toivo Kärjen tangosävellyksen sanoittajamestari Reino Helismaan herkkään sanoitukseen, Muista minua. Sujuvasti tyttötrio Soulsisters käsitteli laulustemmoilla kolmantena Kärjen tangona Metro-Tyttöjen originaalilevytyksistä tangon, Rakas, kärsi ja unhoita. Ajallisesti laulu vie vuoteen 1955, jolloin Toivo Kärki lopetti käytännössä keikoilla käynnin juhannuksena. Kaikki tuona kyseisenä vuonna sävelletyt Kärjen laulut saivat sanoituksen Reino Helismaalta, paitsi tämä yksi laulu, jonka sanoitti Kemistä Haukiputaalle muuttanut Veikko Enckell (1922-2000). Veikko Enckell opiskeli musiikkia Oulussa ja hänen pääsoittimensa oli viulu. Häneltä tiedetään syntyneen kaikkiaan viisi sävellystä ja yksitoista sanoitusta, joista sanoituksista kolme hän on tehnyt Toivo Kärjen lauluihin vuosina 1955-1970. Pöytälaatikkoon häneltä on tiettävästi jäänyt sekä sanoituksia että sävellyksiä, jotka odottavat vielä julkaisuaan.
Kapellimestari Riku Niemi kutsui lavalle seuraavaksi Seinäjoen Tangomarkkinoiden vuoden 2013 Tangokuningattaren, Heidi Pakarisen (s. 25.2.1976 Siilinjärvi). Heidi Pakarisen osaksi jäi tulkita salin konserttiväelle tässä yhteydessä kaksi tangoa; Yön kuningatar ja Soi maininki hiljainen. Yön kuningatar on Mika Toivosen sävellys ja Jorma Toiviaisen sanoitus vuodelta 2009, jolloin Eija Kantola (s. 6.3.1966 Pori) tangon myös lauloi levylle. Vuodesta 1974 Tampereella elänyt säveltäjä Fridrich Bruk (s. 18.9.1937 Harkova, Ukraina) ennätti tehdä viiden laulun verran yhteistyötä sanoittaja ja kansakoulunopettaja Juha Harri Vainion (s. 10.5.1938 Kotka ja k. 29.10.1990 Gryon, Sveitsi) kanssa. Bruk kävi tarjoamassa lauluaan (Soi maininki hiljainen) tuottaja, sovittaja, säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Elias Salolle (s. 22.2.1930 Viipuri ja k. 13.6.2002 Helsinki) ja pian laulu löysi tiensä Jaakon sovittamana Eino Grönin laulamalle levylle.
Vielä ennen väliaikaa kapellimestari Riku Niemi vapautti neljä laulun ajaksi Arja Korisevan Tampere-talon suuren salin lavalle laulamaan laulut: Siks oon mä suruinen, Kultaiset korvarenkaat, Rannalla ja Pieni sydän. Säveltäjä Toivo Kärjen hämmästyttävän laajasta säveltuotannosta Riku Niemi oli nostanut esiin täysin ansiokkaasti Kärjen sota-aikaista musiikkia, laulun Siks oon mä suruinen. Tämä laulu on sotarintamalla ilmeisesti sävelletty – kuten säveltäjä Toivo Kärjellä oli tapana, vain kynää ja paperia hyväksi käyttäen – jo keväällä 1943. Toivo Kärki oli saanut sanoittaja Kerttu Mustoselta kahdeksan laulusanoitusta – joihin myöhemmin vielä lisättiin kaksi laulua – sotarintamalle sävellettäväksi. Kaikki kymmenen kappaletta levytettiin 4.3.1944 Niilo Saarikon uudelle Isku-levymerkille Rytmin Niittykadun studiossa. Levylle laulut lauloi Olavi Virta ja orkesteria johti Harry Bergström.
Sanoittaja Kerttu Mustonen teki päivätyötä metsäyhtiön kirjanpitäjänä. Nurmeksesta kotoisin oleva Mustonen teki Toivo Kärjelle vuosina 1939-1949 kaikkiaan 55 levytettyä sanoitusta, joista Toivo Kärjen jäämistössä on vielä kaksi kaksi sanoitusta esittämättömänä. Naimaton Mustonen soitti viulua. Itse hän kertoi vuonna 1941 tekemisistään näin: ”Hauskempaa iltatyötä tuskin tiedän. Oikein hekumoitsen kun levittelen eteeni uusia nuotteja. Soitan ne sitten viululla pari kertaa läpi – ja sitten alkaa sanojen nikartelu. Idean teksteihin saan melkein aina sävelestä. Toisinaan sanat syntyvät hyvin helposti, toisinaan taas ne voivat olla suurenkin työn takana. Usein on sattunut, että jo sävelestä kuulen iskelmän nimen – siis pääidean. Yleensä tekstejä tehdessäni koetan pitää pääasiana sitä, että saisin ne syntymään hyvälle kielelle – mikäli siinä onnistun on eri asia. Suomen kieli on taipuisa, sanarikas. Löytyy suunnattomat määrät kauniita sanoja, jotka jo lausuttuina kaiullisesti ovat musiikkia. Jos onnistun tällaisia sanoja käyttelemään sopivissa paikoissa musiikin kanssa on iloni kaksinkertainen.”
Kultaiset korvarenkaat (Golden Earrings) on viulisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari Albert Victor Youngin (s. 8.8.1900 Chicago ja k. 10.11.1956 Palm Springs) musiikkia samannimisestä Mitchell Leisenin ohjaamasta elokuvasta vuodelta 1947. Victor Young teki musiikkia yli 300 elokuvaan. Tunnusmelodian tunnetuin laulaja lienee Peggy Lee – oikealta nimeltään Norma Deloris Egstrom – (s. 26.5.1920 ja k. 21.1.2002). Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Anja Eskonmaa, ja tätä nimeä pidetään taiteilijanimenä, jonka takana olevaa henkilöä ei tunneta. Suomessa laulun esittivät levylle seuraavat laulajat: Kalevi Touru (1957), Eila Pellinen (1963), Eino Grön (1970), Taisto Tammi (1976), Erkki Junkkarinen (1978) ja Arja Koriseva (1989).
Rannalla-tango on muusikko Vesa Jarmo Tuomen (s. 24.10.1946) sävellys Tuula Heikkilän sanoihin. Sävelmän lauloi levylle Arja Koriseva vuonna 1990. Vesa Tuomi opetti 39 vuoden ajan Tampereen konservatoriossa musiikin teoriaa ja säveltapailua. Tällä kappaleella Vesa Tuomi voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellyskilpailun vuonna 1989. Tangokonsertin alkupuoliskon päätti talvisodassa kadonneen Valto Veikko Tynnilän (s. 19.1.1904 ja k. 16.2.1940) sävellys ja ”Tatu” Taavetti Pekkarisen (s. 6.12.1892 ja k. 4.7.1951) sanoitus, Pieni sydän.
Toinen puoliaika Tampere-talon suuressa salissa aloitettiin Unto Uuno Monosen (s. 23.10.1930 Muolaa ja k. 28.6.1968 Somero) Lapin tangolla, jonka sovituksen oli laatinut muusikko, tuottaja, säveltäjä ja sovittaja Paul Mikael ”Nacke” Johansson (s. 26.6.1932 Turku ja k. 14.10.2007 Finström, Ahvenanmaa). Lapin tangon lauloi aikoinaan levylle laulaja Tamara Lund (s. 6.1.1941 Turku ja k. 21.7.2005 Turku). Torstain tangokonsertissa laulun sai laulettavakseen Heidi Pakarinen. Pakarinen jatkoi vielä esitystään kahdella muullakin tangolla: Nuoruustango ja Kotkan ruusu. Säveltäjä Kaj Oskar Chydenius (s. 16.10.1939 Kuusankoski) sävelsi Nuoruustangon, johon Anu Kaipainen teki sanat. Laulu sai ensiesityksensä Joensuun kaupunginteatterin näytelmässä Tangokuningas vuonna 1970. Sittemmin laulu löysi tiensä myös Peter von Baghin elokuvaan, jossa sen lauloi tamperelainen Kirsi ”Kiti” Neuvonen (s. 1950).
Seuraavaksi Heidi Pakarinen sukelsi laululla teatterimusiikin ja musikaalin maailmaan, josta esitti tulkintansa teatterikapellimestari ja pianisti Helvi Aallotar Mäkisen tangosta (s. 24.10.1902), Kotkan Ruusu. Säveltäjä Helvi Mäkinen on toiminut vuosina 1927-1929 Tampereen Teatterin ja vuosina 1936-1957 Tampereen Työväen Teatterin kapellimestarina sekä johtanut Tampereen kaupunginorkesterin konsertteja ja Tampereen Oopperan esityksiä. Mäkinen toimi samoin pianonsoitonopettajan Tampereen musiikkiopistossa vuodesta 1927 lähtien ja Aamulehden sekä Kansan Lehden musiikkiarvostelijana. Menestyttyään Tampereella ja Turussa musiikkirevyiden säveltäjänä, Helvi Mäkiseltä tilattiin Kotkaan myös revyytä, jonka nimeksi suunniteltiin Kotkan laulua. Aluksi Helvi kieltäytyi työkiireisiin vedoten, mutta taipui sitten kuitenkin säveltäen täysimittaisen revyyn musiikin, 20 laulua. Näiden laulujen joukossa oli laulu, Kotkan Ruusu, joka kertoo Rosa Mäkisestä. Kymenlaaksolainen Kotkan kauppakamarin palveluksessa toiminut varatuomari, mutta Tampereella 20.4.1903 syntynyt innostunut teatteri-ihminen, Leo Otto Anttila, sanoitti Kotkan lauluun yhden ainoan kappaleen, Kotkan Ruusun. Laulusta on sittemmin muodostunut Kotkan kaupungille ja varsinkin sen satamalle varsinainen mainoslaulu. Kotkan laulu-revyytä esitettiin sodan aikana Kotkassa, mutta sittemmin se on tyystin unohtunut. Ainoastaan tango Kotkan Ruusu on jäänyt tästä revyystä elämään omaa elämäänsä.
Viipurissa 13.11.1902 syntyi varakkaaseen juutalaiseen perheeseen ainoa tytär, Rosalia (Rosa Ruiza Leah) Mäkinen os. Gurovitch. Perheen isä oli venäjänjuutalainen Benjamin Gurovitch, joka tuli sotilaana Suomeen ja äiti, Bertha Gurovitch, oli kotoisin Turusta. Rosa Gurovitch rakastui 17-vuotiaana intohimoisesti viipurilaisen poliisiin, Lauri Mäkiseen ja pari sai vielä yhdessä aviottoman lapsen, Noran. Täysi-ikäiseksi tultuaan Rosa avioitui Lauri Mäkisen kanssa, mutta menetti oman tyttärensä tämän ollessa 3-vuotias Eero Hirvimaan vanhemmille kasvatettavaksi. Koska poliisi Lauri Mäkinen ei ollut juutalaisia, oli avioliitto hänen ja Rosan välillä niin iso häpeä Rosan vanhemmille, että Rosan äiti Bertha meni ja hirtti itsensä. Gurovitchin perhe hylkäsi myös Rosan tämän mennessä naimisiin Lauri Mäkisen kanssa. Kun Nora-tytär otettiin Rosalta huostaan, hän erosi myös miehestään ja ajautui alkoholin kanssa ongelmiin. Alkuun Rosa teki ompelutöitä sekä opetti kieliä. Hänen kotikielensä oli venäjä ja suomen ja ruotsin lisäksi hän puhui myös englantia ja saksaa.
Vuonna 1940 Rosa Mäkinen tuli Kotkaan ja perusti Kantasataman kupeeseen osoitteessa Satamakatu 9 sijaitsevaan Tukkukauppiaantaloon parturiliikkeen. Tukkukauppiaantalon suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä (s. 6.10.1868 Suursaari ja k. 12.2.1918 Kauniainen) ja jugendtalo valmistui vuonna 1912. Perimätiedon mukaan parturiliikkeensä takahuoneessa Rosa harjoitti myös kurtisaanin ammattia. Seireenin tavoin kutsuen merimiehiä Rosa päivysti aikalaisten mukaan Tukkukauppiaantalon porttikäytävässä. Rosa Mäkinen oli Kotkassa hyvin värikäs persoona ja hänet tunnettiin kaupungissa hyvin. Rosa Mäkinen kuoli Kotkassa 3.1.1966 ja hänet on haudattu Helsinkiin juutalaiselle hautausmaalle.
Säveltämäänsä laulua, Kotkan ruusu, Helvi Mäkinen muisteli haastattelussa vuonna 1972 näin: "Kumma kun se nyt tuolla lailla putkahti. Johan minä olin sen unohtanutkin. Ei sitä silloin yhtä rallia kauan muisteltu, kun päivästä päivään ja vuodesta vuoteen teki työkseen musiikkia teatterin tarpeisiin. Toisaalta menestyksen ymmärränkin. Jaakko Salon sovitus on hyvä, paljon parempi siitä on tehty kuin se minun alkuperäiseni. Ja Räsäsen Pauli laulaa sen hyvin."
Soulsisters sai vielä kahden laulun verran tilaa konsertissa. Harvinainen Harmony Sistersin levylle laulama tango Fallande snö oli näistä jälkimmäinen ja sitä edelsi Kaarlo Kullervo Linnan (s. 24.11.1911 Helsinki ja k. 19.10.1987 Helsinki) sävellys Unikuva. Sanat tangoon teki Tapio Kullervo Lahtinen (s. 18.7.1922 Helsinki ja k. 24.7.1996 Tampere). Lahtinen piiloutui koko tuotannollaan salanimien taakse; hän käytti salanimiä Kullervo, Hilma Järvi, Ilpo Kallio, Pirkko Mäki, Pentti Rautio ja Juhani Sälö. Osittain tähän saattoi olla syynä se, että Lahtinen oli luonteeltaan hiljainen ja ujo, jopa arka. Lahtisen innoitti sanoittajaksi hänen sodanaikainen muusikkoystävänsä, Karl Klaus Salmi (s. 3.12.1908 Helsinki ja k. 10.7.1987 Kuopio), joka valitteli tuolloin, ettei hyviin ulkomaisiin kappaleisiin ollut suomenkielisiä sanoja.
Arja Koriseva piipahti lavalla vielä kolmen laulun ajan. Tuhon tietä kuljen (I’m a fool to want you) oli näistä ensimmäinen. Laulun takaa löytyvät tekijät Jack Wolf, Joel Herron ja Frank Sinatra. Solja Tuuli eli sanoittaja Niilo Sauvo Pellervo Puhtila (s. 27.4.1928 Helsinki ja k. 2.11.2014 Helsinki) teki lauluun suomalaiset sanat. Arjan toisena lauluna oli Toivo Kärjen Eron hetki on kaunis, jonka sanat sommitteli nimimerkki H. Neva eli sanoittaja Aune Helena Eeva (s. 13.10.1923 Metsäpirtti ja k. 24.3.1960 Helsinki). Salanimien varjossa Helena Eeva teki kaikkiaan yli 150 sanoitusta, joista merkittävän osan Toivo Kärjen sävellyksiin. Helena Eevan käyttämiä salanimiä olivat Arvi Tarvainen, Helen Neva, A. Kojo, L. Suolakivi, Asser Tervasmäki, Tjärbacka ja Aarne Torniainen. Kolmas laulu oli Astor Pantaleón Piazzollan (s. 11.3.1921 ja k. 4.7.1992) säveltuotannosta laulu Maria de Buenos Aires.
Viimeiseksi konsertin laulajaksi Riku Niemi talutti lavalle laulaja Eila Pienimäen (s. 18.2.1939 Töysä). Pienimäen tie levytysstudioihin aukesi vuonna 1958 saavutetulla kilpailuvoitolla. Vuonna 1959 Eila Pienimäki levytti Toivo Kärjen ja Reino Helismaan laulun, Vanhan veräjän luona. Konsertissa Eila Pienimäki lauloi ensin Toivo Kärjen ja Reino Helismaan tangon vuodelta 1960, Tulenliekki. Pienimäki on sen vielä vuosina 1990 ja 2006 laulanut uudestaan levyille. Konsertin päätti säveltäjä Toivo Kärjen laulu, Älä mene pois, Reino Helismaan sanoihin. Eila Pienimäki lauloi laulun levylle vuonna 1961. Kapellimestari Riku Niemi hihkaisi yleisölle vielä Eila Pienimäkeä pois taluttaessaan lavalta: ”Muistakaa vaihtaa talvirenkaat ajoissa!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti