Nuorisosäätiö (7. osa)
Loppuvuodesta 1989 Suur-Helsingin Mikonkadun Osuuspankin Mikonkadun konttorissa olivat Polar -rakennusyhtiön markkinointijohtaja ja myöhemmin myös Nuorisosäätiön tonttikonsultti Mauri Juote, pankinjohtaja Pentti Vanhala sekä Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy:n Marketta Tossavainen perustaneet Loma-asunto Alppiruusu Oy:n. Marketta Tossavaisesta tuli yhtiön toimitusjohtaja ja hallitukseen tuli Mauri Juoten ja Pentti Vanhalan lisäksi vielä Helsingin Kiinteistöviraston päällikkö, diplomi-insinööri Martti Sakari Koivumäki (s. 11.8.1931 Lapua ja k. 21.2.2018 Helsinki). Alppiruusu Oy jaettiin 45 osakkeeseen, jotka kaikki oikeuttivat käyttämään yhden viikon Itävallan Leogangissa sijaitsevaa neljän huoneen ja 108 neliömetrin alppitaloa.
Alppiruusu sijaitsi lähellä Zell am Seen kuuluisaa matkailukohdetta, jonka läheisyydessä korkealla Kaprunin hiihtokeskuksessa saattoi lasketella lämpimällä kesälläkin. Syksyllä vuoristossa pystyi tärvellä aikaansa vuoristovaelluksella. Nuorisosäätiö lunastikin välittömästi alppimajasta neljä viikko-osaketta, keväältä viikot yhdeksän ja kymmene sekä syksyltä viikot 35 ja 36. Myöhemmin on paljon ihmetelty, mitä tekemistä Nuorisosäätiöllä oli tälläisen alppimajan kanssa. Säätiölakikin oli jyrkästi vastaan säätiön varojen sijoittamista tuottamattomasti ilman turvaa.
Toimitusjohtaja Marketta Tossavainen vastasi tiedusteluihin syyskuussa 2016 näin: ”Se on semmoinen viikko-osake, joka oli varattu henkilökunnan käyttöön.” Marketta Tossavainen ei tuolloin myöskään muistanut, että yhden viikon sijasta Nuorisosäätiölle oli varattu neljän viikon edestä lomaosaketta. Hän arveli, että rahaa lomaosakkeeseen on käytetty 15 000-20 000 euroa. Henkilökunnan lomareissut myös maksoi Nuorisosäätiö.
Pöytäkirjamerkinnästä löytyy oiva esimerkki siitä, mitä kolmen hengen viikon opinto- ja virkistysmatka alppimökille syksyllä 1995 maksoi Nuorisosäätiölle: hinta oli 8 500 markkaa (2 200 euroa). Marketta Tossavainen jyrkästi kiisti sen, että alppimajaa olisi käytetty Nuorisosäätiön edustustarkoituksiin. Tämän investoinnin aikoihin Matti Vanhanen toimi Nuorisosäätiön puheenjohtajana ja Vanhanen kyllä kysyttäessä myöhemmin muisti alppimajan, mutta sen omistussuhteita hän ei jaksanut muistaa. Eikä Matti Vanhanen kyllä muistanut syytä lomaosakkeen hankintaankaan. Vanhaselta tiedusteltiin myös, kuinka lomaosake liittyy vähävaraisten nuorten asumisen edistämistä. Matti Vanhanen vastasi: ”Heh, no se, heh. Joka tapauksessa muistan, että se piti myydä, koska se ei vastannut tarkoitustaan. Se ei ehkä ollut perusteltua, säätiöllä ei ollut tarvetta olla sellaisessa mukana.”
Kummallista on myös se, että Nuorisosäätiön tilintarkastajat, KHT Risto Mäkiö ja maalikkotilintarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriön talousjohtaja Raimo Ikonen, eivät missään vaiheessa puuttuneet Nuorisosäätiön alppihuvilasekoiluun. Myöskään Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteristä ei puututtu tähän asiaan millään tavalla, vaikka Nuorisosäätiöstä toimitettiin kaikkiaan 2 700 paperiarkkia heille tarkastettavaa säätiön toiminnasta. Asiamies Jorma Heikkinen muisteli vuonna 2016 haastattelussa alppimajasta seuraavaa: ”Hieno paikka, oikeastaan jetsetkohde. Se oli luksusmatkailua, jolle ei säätiön tarkoituksen kannalta ollut mitään perustetta.” Jorma Heikkilä paljasti viettäneensä alppimajalla aikaa monien seurueiden kanssa useinkin.
Paine kasvoi vuosikymmenen lopulla kovaksi päästä eroon alppimajan osakkeista. Oli nimittäin käynyt niin, että toiset osakkaat jättivät osuuksiaan sovituista kuluista maksamatta. Eräs osakas oli jättänyt myös suuren puhelinlaskun alppimajassa jälkeensä, jonka jälkeen alppimajan lankapuhelin päätettiin irtisanoa. Irtautuminen alppimajan osakkeista olikin sitten vaikeampaa. Suomesta ei etsimälläkään tahtonut löytää lomaosakkeille ostajaa. Kahden vuoden ajan itävaltalainen kiinteistönvälittäjä yritti kaupata osakkeita ja hintaa jouduttiin rajusti laskemaan. Lopulta ostaja löytyi Hollannista.
Alppiruusu Oy:n toimitusjohtaja Marketta Tossavainen ilmoitti, että Nuorisosäätiö sai lopulta omansa pois sijoituksesta. Silloinen Nuorisosäätiön puheenjohtaja Matti Vanhanen kannatti osakkeiden myyntiä. Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy:n toimintakertomuksesta kuitenkin selvisi, että Nuorisosäätiölle tuli seikkailusta tappiota. Vuonna 1999 lomaosakkeet myytiin 36 500 markalla ja laskennallinen kokonaistappio oli 88 500 markkaa. Tässä luvussa eivät ole vielä mukana edes hoitovastikkeet, joita pelkästään tuona vuonna toukokuun loppuun mennessä oli oli kertynyt 2 384 markkaa. Tämän kun kertoo kymmenen vuoden hoitovastikkeilla päästään vähintään 100 000 markan eli ainakin 30 000 euron tappioihin.
Nuorisosäätiö sekaantui tämän lisäksi vielä Katinkullan lomamökkisekoiluun Vuokatissa. 5.3.1996 tuli Nuorisosäätiön telefaxiin viisisivuinen lomaosake-esite Vuokatista. Nuorisosäätiössä haluttiin hankkia vielä toinenkin lomaosake, jonka hankintaa varten säätiön budjettiin oli varattu määrärahat. 35 000 markalla sai Vuokatista tuolloin reilun 50 neliömetrin kahden huoneen, parven, keittiön ja saunan lomaosakkeen viikolla 15. Vuosittain maksettava hoitovastike oli yli 1 000 markkaa. Toimitusjohtaja Marketta Tossavaisen mielestä osake oli edullinen hankinta. Matti Vanhanen ei koko lomaosakkeen hankintaa edes muistanut.
Helmikuussa 2004 Nuorisoasuntojen Isännöintiyhtiö Oy:n hallitus osti Vierumäki Country Club Oy:ltä lomaosakkeen viikolle 10. Jo ennestään Nuorisosäätiö omisti kyseisen yhtiön lomaosakkeet viikoille 22 ja 36. Nuorisosäätiön hallituksen silloinen puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi poliisikuulusteluissa lomaosakkeista ja virkistysmatkoista seuraavaa: ”Henkilöstön työmotivaatioon ja koulutukseen panostettiin. Henkilöstön vaihtuvuus on konsernissa ollut huomattavan pientä, mikä mielestäni kertoo siitä, että säätiö on ollut hyvä ja mielekäs työyhteisö henkilökunnalle.”
Keväällä 2011 jälleen Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy:n hallitus – puheenjohtaja Simo Lämsä, varapuheenjohtaja Perttu Nousiainen ja Pasi Pönkä – antoivat toimitusjohtaja Aki Haaron tehtäväksi tehdä osakekaupat Kuusamon Ylä-Kitkan rannalta Kiinteistö Oy Rönnynrannan kanssa Häppärä -nimisestä huoneistosta 6 900 eurolla. Lomaosakkeen lähellä sijaitsi todellinen menopaikka, Rukakeskus. Hallitus hankki vielä runsas vuosi myöhemmin Tallinnassa Ravintola Mannerheimissa lisäoston Rönnynrannasta; 14 000 eurolla saatiin neljä lomaviikkoa Säynäjä -nimisestä huoneistosta.
Nuorisosäätiö alkoi 1990-luvun puolivälissä tukea tennistä ja golfia. Myllypuron Tenniskeskuksesta Nuorisosäätiö varasi keväällä 1995 viikkovuoron tiistai-illasta. Samoin se hankki henkilökunnalleen Espoon Tapiolan sisähallista toisenkin tennisvuoron vuokralle torstai-illaksi. Tennisvuorot olivat vain henkilökunnan käyttöön, niitä ei koskaan tarjottu vuokra-asuntojen asujille.
Lomaosakkeiden kautta Nuorisosäätiön henkilökunnalla oli mahdollisuus pelata golfia Zell am Seen ja Vierumäen golfkentillä. Säätiön kotikenttä oli kuitenkin Vantaalla. Marraskuussa 1993 Nuorisosäätiö teki kaupat Keimola Golf Club Oy:n osakkeesta no. 112. Osake ostettiin Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:ltä 47 000 markan (12 500 euroa v. 2022) hinnalla. Golfosakkeen vuotuinen hoitovastike oli 2 000 markkaa ja 60 pelilippua. Nuorisosäätiön vuokralaisille tarjottiin vain osallistumista minigolfin turnauksiin.
Nuorisosäätiön pikkujoulujuhlia juhlittiin 1990-luvun puolivälistä lähtien; ensin juhliin liittyi konserttimatkoja ja myöhemmin pikkujoulut muuttuivat ravintolailloiksi. 2.12.1995 Nuorisosäätiön, Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy:n ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten jäsenet matkustivat Turkuun kuuntelemaan konserttia. Tällä matkalla ei ollut mukana säätiön toimistohenkilökuntaa, jolle varattiin oma pikkujoulunsa. Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy varasi henkilökunnan pikkujouluihin varoja 2 700 euroa eli 300 euroa per henkilö. Nuorisosäätiön hallitusväen konserttimatka Turkuun oli sen verran suosittu ja ilmeisen onnistunut, että konserttimatkailua haluttiin jatkaa. Pari vuotta myöhemmin tehtiin uusi konserttimatka pikkujouluaikaan Turku Areenalle, jossa oli esiintymässä sopraanolaulaja Karita Marjatta Mattila (s. 5.9.1960 Somero).
Vuoden 1998 pikkujouluihin Nuorisosäätiö valmistautui jo huolellisemmin. Pikkujoulujen suunnittelu alkoi jo alkukesästä ja juhlien ohjelma lyötiin lukkoon varsinaisesti syysseminaarissa Viking Linen M/S Cinderellalla. Pikkujoulujuhlat alkoivat 18.12.1998 klo 20.00 Helsingin Areenalla Pasilassa katalonialaisen tenorilaulaja José Carrerasin (oik. Josep Maria Carreras i Coll, s. 5.12.1946 Barcelona) konsertilla. Konsertin päätyttyä pikkujouluiltaa Nuorisosäätiön hallitusväki jatkoi yhteisellä juhlaillallisella. Vaikeista joululahjapohdinnoista säästyttiin jatkossa, kun Nuorisosäätiö varasi tuleviin pikkujouluihin ravintolan. Pikkujouluihin myös kutsuttiin säätiön sidosryhmien edustajia jouluaterialle sangen näyttävästi. Vuoden 2000 pikkujoulut olivat Helsingin Katajanokalla gourmet-ravintola Sipulissa ja mukana oli myös urakoitsijoiden edustajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti