Nuorisosäätiö (5. osa)
Nuorisosäätiön hallitus alkoi Antti Kaikkosen puheenjohtajakaudella vuonna 2008 kokoustaa sekä lounastaa Mannerheimintien varressa sijaitsevassa Lasipalatsissa Helsingin keskustassa, lähellä eduskuntataloa. Lasipalatsi nousi kokousväen suosikiksi gourmet -ruokineen töölöläisen Ravintola Mamma Rosan jälkeen. Toisinaan Nuorisosäätiön hallituksen kokouksia voitiin pitää jossakin eduskunnan kabinetissa. 19.5.2008 säätiön kokouskutsun aikataulu paljastaa kokoustoimintaa Antti Kaikkosen puheenjohtajakaudella; Nuorisosäätiön sekä Isännöintiyhtiön asiat olivat tunnissa käsitellyt ja sen jälkeen alkoi kiinteistöosakeyhtiöiden kokoussuma. Dokumentaariosta selviää, että 19 kiinteistöosakeyhtiön asiat käsiteltiin viidessä minuutissä per yhtiö. Dokumentti paljastaa, että: ”kiinteistöyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat on tehty valmiiksi, paitsi Vuosaaren Nuorisokylä, jossa kaupungin edustaja tulee paikalle”. Nuorisosäätiö halusi näyttää ulospäin kaupungin edustajalle, että säätiön asioita käsiteltiin huolella ja perusteellisesti.
Aikain myötä Nuorisosäätiön palkkiotasoja korotettiin kautta linjan. Nuorisosäätiön säännöissä määrätään, että ”hallituksen jäsenille saadaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio ja kohtuullinen palkkio säätiön hyväksi tehdystä työstä”. Puheenjohtaja Antti Kaikkoselle maksettiin vuonna 2008 kuukausipalkkiota 400 euroa (550 euroa v. 2022) ja lisäksi vielä jokaisesta kokouksesta 200 euroa (270 euroa). Antti Kaikkosella oli tuohon aikaan Nuorisosäätiön ja Isännöintiyhtiön lisäksi johdossaan 12 kiinteistöosakeyhtiön kuukausipalkat ja kokouspalkkiot. Rikospoliisin kuulusteluissa vuonna 2010 Kaikkoselta kysyttiin, pitikö tämä nostamiaan palkkioita kohtuullisina. Antti Kaikkonen vastasi kysymykseen, että tehtävien laatuun ja vaativuuteen nähden hänen palkkionsa olivat varsin kohtuullisia. Samalla Antti Kaikkonen myös vähätteli kuulusteluissa palkkioitaan. Rikospoliisin kuulustelija muistutti Kaikkoselle, että vuoden 2008 aikana Kaikkonen nosti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n laskelmien mukaan Nuorisosäätiöltä yhteensä 42 670 euroa (53 300 euroa). Tähän Antti Kaikkonen halusi vielä häkeltymättä tähdentää; ”Todettakoon, että kyseiset palkkiot ovat veronalaista tuloa.”
Nuorisosäätiön asiamies sekä isännöintiyhtiön toimitusjohtaja vuosina 1998-2007, Jorma Heikkinen, kertoi 25.11.2009 poliisikuulusteluissa kahden peräkkäisen Nuorisosäätiön puheenjohtajan – Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen – tyyleistä ja tavasta työskennellä säätiön hallinnossa. Jorma Heikkinen kävi kuulemma Matti Vanhasen kanssa useita tunteja keskusteluja ja tavallisesti nämä keskustelut käytiin ennen hallitusten kokouksia. Asiamies Jorma Heikkisen mukaan Matti Vanhanen oli kiinnostunut rakentamisesta sekä keskusteluista urakoitsijoiden kanssa ja säätiön toiminnasta yleensäkin. Antti Kaikkosella ei asiamies Jorma Heikkisen mukaan tällaista tapaa ollut lainkaan. Kaikkonen vain saapui kokouksiin ja poistui niistä myöhemmin. Tarvittaessa Antti Kaikkonen suostui kuitenkin keskustelemaan asioista.
Rikospoliisin tutkinnassa koskien Nuorisosäätiötä vuosina 2009-2010 kiinnitettiin erityistä huomiota kohtuuttomaan rahankäyttöön, joka ei suinkaan kestänyt säätiön omia sääntöjä eikä säätiölakia. Hyvin lyhyistä kokouksista maksettiin täysin ylimitoitettuja palkkioita. Nuorisosäätiön asiamies Jorma Heikkinen itse kuvaili tilannetta näin: ”Vanhanenhan sen aloitti ja loi, ja Kaikkonen vielä syvensi. Oli kiinteä palkka ja lisäksi kokouskohtaisia palkkioita. Ihan järkyttävä juttu”.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA huomasi tämän Nuorisosäätiön palkkiokäytännön vasta viidentoista vuoden päästä siitä, kun tämä rahastaminen varsinaisesti alkoi. Syksyn 2009 ARA:n tarkastusraportissa virasto piti Nuorisosäätiön kokouspalkkioita ”sekä kokonaisuutena että henkiläkohtaisesti ainakin hallitusten puheenjohtajien osalta poikkeuksellisen korkeina”. ARA:n näkemyksestä näitä kuukausipalkkioita ei pitänyt maksaa lainkaan ja kokouspalkkioidenkin tasoa olisi pitänyt laskea. ARA:n tarkastajien vaatimus jäi vain toiveeksi. Seuraavana keväänä Nuorisosäätiön hallitus teki päätöksen ARA:n huomautuksesta, että ne olivat perusteettomia ja sama meno säätiössä sai jatkua. Kokouspalkkioita pikemminkin korotettiin, kuin laskettiin.
Nuorisosäätiölle yhteiskunnan rahoittama rakennustoiminta oli hyvin riskitöntä. Vuokrausaste Nuorisosäätiön kiinteistöissä oli toimintakertomusten mukaan melkein sata prosenttia ja vuokrasaatavat (tappiot) toiminnan kokonaisuuteen nähden varsin mitättömiä. Nuorisosäätiön toiminta näyttäytyi siis erittäin kannattavana. Säätiön talouspäällikkö saattoi vuosi vuoden jälkeen esitellä Nuorisosäätiön hallitukselle varsin voitollisia tuloksia. Vaikka toimintakustannuksissa, erityisesti hallinnon palkkioissa ei suinkaan säästelty vähääkään, oli toiminnan ylijäämä vuosi vuodelta aina vain kasvanut. Isännöintiyhtiölle Nuorisosäätiön kupeella tuli tästä kuitenkin melkoinen ongelma, koska se oli toiminnastaan verovelvollinen. Vuonna 2000 Nuorisosäätiön johdossa oivallettiin tähän ongelmaan ratkaisuksi roimat menelisäykset. Nuorisosäätiön talouspäällikölle korotettiin palkkaa 1 000 markkaa (240 euroa v. 2022) lisää, toimitusjohtajalle otettiin kallis lisäeläkevakuutus sekä näiden lisäksi koko säätiön henkilökunnalle maksettiin 5 000 markan (1 200 euroa) tulospalkkio.
Vuonna 2004 Isännöinti Oy:n tulos näytti 40 000 euroa voittoa ja Nuorisosäätiön tulos oli 240 000 euroa voitolla. Tuolloin toimitusjohtajan lisäeläkevakuutusta korotettiin 20 000 eurolla (27 000 euroa v. 2022) ja henkilöstön ns. joustavamaksuista eläkevakuutusta kohotettiin 12 000 eurolla lisäetuutena. Kuten aikasemminkin, koko henkilökunta sai vielä lisäksi 2 000 euroa lisää tulospalkkiona. Nuorisosäätiön vuokralaisiakin toki muistettiin tässä yhteydessä; neljän Nuorisosäätiön asuintalon kuukausivuokria korotettiin keskimäärin noin 11 euroa neliöltä (15 euroa v. 2022). Vuonna 2005 Nuorisosäätiön henkilökuntabonuksen taso oli jo 2 200 euroa ja bonukset olivat vuonna 2008 jo 2 800 euroa jokaiselle työntekijälle.
Isännöintiyhtiön suurimpana ongelma ei välttämättä ylitsevuotava voitollisuus ja rahantulo; verovapaan yleishyödyllisen säätiön uhkana ei välttämättä ollut verottaja, mutta vaara piili Raha-automaattiyhdistyksen taholta. RAY rahoitti vuosituhannen vahteesta alkaen Nuorisosäätiön kehittämää ”sosiaalista isännöintiä”. Tämän idean oli Nuorisosäätiö keksinyt aivan itse ja käytännössä se tarkoitti säätiön vuokratalojen asukkaiden aktivointia erillaisilla harrastuksilla. Nuorisosäätiö mm. jakoi vuokralaisilleen elokuviin ilmaislippuja, aktivoi talotoimikuntia, peluutti sählyä sekä julkaisi asukaslehteä, jossa oli luonnollisesti varattu oma palstatila lehden päätoimittajalle eli Nuorisosäätiön puheenjohtajalle. RAY:n avustusten kuormasta syöjiä olivat taloushallinnon ammattilaiset, isännöitsijöiden ja vuokra-asuntojen vuokrausta hoitaneiden asuntosihteereiden lisäksi myös erityiset asuntoneuvojat. Toimiston työntekijämäärä kasvoi jatkuvasti; Nuorisosäätiön henkilökuntaa oli vuosituhannen vaihteessa kymmenkunta ja kymmenen vuotta myöhemmin toimistossa oli jo 15 työntekijää. Vuonna 2016 toimiston työntekijämäärä oli noussut jo neljäänkymmeneen henkilöön.
RAY tuki vuosina 2005-2008 Nuorisosäätiön toimintaa yhteensä noin miljoonalla eurolla (1,3 milj. euroa v. 2022). Samalta ajalta Nuorisosäätiön ylijäämä osoitti 762 000 euroa; tämän voiton verran vähintään RAY tuki tyystin suotta Nuorisosäätiötä, ilman perusteita taloudelliseen tukeen. Kummallista tässä asiassa on juuri se, että RAY ei itse tätä asiaa tajunnut tai se ei halunnut tätä ongelmaa tajuta.
Nuorisosäätiö oli omille työntekijöilleen sangen ymmärtävä sekä elastinen työnantaja. Toimiston henkilökuntaa rohkaistiin osallistumaan erilaisina asiantuntijoina hallituksen kokouksiin, josta työntekijätkin saivat kokouspalkkion, vaikka kokous järjestettiin varsinaisena palkallisena työaikana. Viranomaiset yrittivät patistaa yleensä heikolla menestyksellä säätiön kiinteistöosakeyhtiöitä fuusioitumaan. Vuonna 2003 toimitettiin Nuorisosäätiössä kuitenkin hienoista kiinteistöosakeyhtiöiden karsintaa fuusioimalla yhtiöitä. Tämän vuoksi puheenjohtaja Antti Kaikkosen ideasta hallitus junaili 13 työntekijälle kompensaatiota tulonmenetysten vuoksi nostamalla näiden työntekijöiden kuukausipalkkoja.
Nuorisosäätiön henkilökunnalle räätälöitiin erilaisia palkitsemisohjelmia ja etuuksia sekä lahjoja. Sokos Hotel Flamingossa Vantaalla pidetyssä Nuorisosäätiön hallituksen kokouksessa marraskuussa 2008 päätettiin, että työntekijöitä palkitaan heidän täyttäessä 40 vuotta 300 euron lahjalla, 50-vuotislahjana olisi 60 prosenttia kuukausipalkasta ja 60-vuotislahjana työntekijä saisi 500 (264 euroa) hintaisen lahjuksen. Aikaisemmin Nuorisosäätiön hallitus oli jo päättänytkin, että kymmenen vuoden palveluksesta säätiön työntekijä saa puolen kuukauden palkan ja 20-vuotisesta palvelusta työntekijä ansaitsi kuukauden palkan sekä Keskuskauppakamarin ansiomerkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti