Arkkitehti Selim Lindqvistin suunnittelema siunauskappeli.

Helsingin Malmin kaupunginosassa sijaitseva Malmin hautausmaa on Suomen suurin hautausmaa, sillä siellä on noin 50 000 hautaa ja sinne on tehty noin 200 000 hautausta. Pinta-alaltaan Malmin hautausmaa kattaa 65 hehtaaria, joista 54 hehtaaria on hautakortteleita. Aikanaan 1900-luvun alussa Malmin hautausmaalla oli jopa oma vesitorni 1930-luvulla - torni on sittemmin poistettu käytöstä ja on museoviraston suojelema kohde - sekä junayhteys, joka oli toteutettu pistoraiteena Malmin asemalta. Säännöllinen junaliikenne n .kahden kilometrin pituisella radalla alkoi jo helmikuussa 1895 ja päättyi vuonna 1954.

Arkkitehti Selim Arvid Lindqvist (s. 19.5.1867 Helsinki ja k. 17.5.1939 Helsingin pitäjä) tunnettiin tuotteliaana miehenä ja hänen suunnittelemansa siunauskappeli valmistui vuonna 1923 Malmin hautausmaalle. Sittemmin siunauskappeli sai seurakseen Itäisen, Läntisen ja Pohjoisen kappelin, jotka valmistuivat vuosina 1950, 1952 ja 1956. Ensimmäinen Malmin hautausmaan krematorio valmistui vuona 1966 ja uusi krematoriorakennus valmistui vuonna 2007.

Malmin hautausmaan vanha asema.

Puutarhamestari Mårten Gabriel Stenius (s. 11.5.1844 Kontiolahti ja k. 22.4.1906 Helsingin maalaiskunta) voitti vuonna 1890 kilpailun ja sai laatia Malmin hautausmaan ensimmäisen kaava- ja istutussuunnitelman. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöönsä 10.11.1894, mutta hautaaminen alkoi Malmilla vasta 3.2.1895. Malmin hautausmaan sisälle jäi jo vuonna 1892 perustettu Åbergin hautausmaa, jossa oli merkittäviä sukuhautoja Helsingin pitäjästä. 1900-luvun alussa on Malmin hautausmaalle perustettu toinenkin yksityinen hautausmaa eli ns. Rundmanin hautausmaa (kortteli 34), joka kuitenkin siirtyi sittemmin seurakunnan omistukseen.

Kun Malmin hautausmaa perustettiin, kattoi sen alue n. 27 hehtaaria, mutta tämän jälkeen hautausmaan aluetta on laajennettu useaan eri otteeseen. Viimeksi Malmin hautausmaata on laajennettu vuonna 1997 ns. Viikin kolmiolla; tämä laajennus toi alueeseen seitsemän uurnahautakorttelia ja hautatilaa 10 000 vainajalle sekä kolme arkkuhautakorttelia ja muistolehto.

Kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijainnut Malmin nummi oli vanha sotilaiden harjoituskenttä ja leiriytymispaikka, jonka Helsingin seurakunta osti 1800-luvun lopussa Helsingin pitäjän Malmin kylästä. Päätös Helsingin kaupunkia varten rakennettavasta uudesta hautausmaasta tehtiin vuonna 1888. Vuonna 1946 Malmin hautausmaasta tuli osa Helsinkiä suuressa alueliitoksessa.

Malmin hautausmaan uurnalehto.