Professori Taneli Kuusisto.

Monipuolinen muusikko, pianisti, säveltäjä, professori, urkuri ja kuoronjohtaja Taneli Kuusisto syntyi 19.6.1905 ja kuoli 30.3.1988. Kuusisto valmistui ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta vuonna 1923 ja jatkoi opiskeluaan Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi vuonna 1928 ja kanttori-urkuriksi Helsingin kirkkomusiikkiopistosta vuonna 1931. Vuosina 1923-1935 Kuusistoa opettivat Helsingin konservatoriossa pianistit Ilmari Hannikainen, Ingeborg Hymander, K. Virtanen, säveltäjä Erkki Melartin ja urkuri Elis Mårtenson. Vuosina 1935-1936 Taneli Kuusisto suoritti piano-, sävellys- ja urkudiplomit. Kuusisto teki myös opintomatkoja Pariisiin, Stuttgartiin ja Leipzigiin sekä vielä myöhemmin 1950-luvulla Darmstadiin ja Pariisiin.

Taneli Kuusiston ensikonserttit säveltäjänä ja pianistina olivat vuonna 1933 ja urkurina vuonna 1935. Kuusisto toimi Töölön seurakunnan urkurina vuosina 1942-1963 ja Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä vuosina 1936-1939. Yleisradion aikoihin hän teki jo musiikkia melko runsaasti kuulijoiden tarpeisiin; vuonna 1939 syntyi myös Kuusiston varmaankin tunnetuin sävellys, Suomalainen rukous, Uuno Kailaan runoon. Suomalaisen Oopperan kuoronjohtajan tehtävät työllistivät Kuusistoa vuosina 1942-1946.

Jo 1920-luvulla Taneli Kuusisto sävelsi Pastoralen sekä lukuisia urkukoraaleja ja noin 150 alkusoittoa Armas Maasalon kanssa toimittamaansa koraalikirjaan. Ehkä kaikkein tunnetuin hänen urkusävellyksistään on Fantasia hymnistä Ramus virens olivarum, vuodelta 1951. Taneli Kuusiston varhaiset pianokappaleet ja yksinlaulut innoittuivat Aleksandr Skrjabinin tyylistä (Kuusi lyijykynäpiirrosta op. 1). Kuusiston pianolle säveltämä C-duuri-sonatiini vuodelta 1933 sisälsi uusibarokkisia vaikutelmia. Turun tuomiokirkon uusien urkujen vihkiäisiin vuonna 1980 Taneli Kuusisto teki kolmeen Piae cantiones-sävelmään perustuvan fantasian Triptychon. Suurimuotoisiin teoksiin lukeutuva sinfoninen balladi Laatokka vuodelta 1944 kuvaili sotavuosien kansallista ilmapiiriä. Vuodelta 1953 on Toccata orkesterille, joka ilmentää Béla Bartókin vaikutteita. Myös kamarimusiikki kuuluu Taneli Kusiston sävelmistöön; Viulusonaatti vuodelta 1936 ja Trio huilulle, viululle ja alttoviukulle vuodelta 1953. Taneli Kuusisto on säveltänyt myös elokuvamusiikkia mm. F. E. Sillanpään romaaniin perustuvaan elokuvaan, Ihmisiä suviyössä. Hänellä on samoin suuri määrä kuoroteoksia, urkumusiikkia ja kantaatteja.

Suurimuotoisista Taneli Kuusiston vokaaliteoksista keskeisiä ovat hänen kantaatit Jouluyö (1942) ja Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaan sävelletty Martta ja Maria vuodelta 1946. Vuonna 1952 Kuusisto sävelsi erityisesti virsisävelmiin perustuvan kantaatin Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi Ylistaron kirkon 100-vuotisjuhlaan. Säveltäjä Taneli Kuusiston viimeiseksi kantaatiksi jäi Porin Teljän kirkon vihkiäisiin sävelletty Jumalan lähetiläät vuonna 1973. Moteteista taas lauletuimmat ovat varmasti Taivaaseen käy matkamme (1947) sekä Ylioppilaskunnan Laulajille vuonna 1976 sävelletty Nyt ylös, sieluni, jotka molemmat pohjautuivat Eurajoelta muistiin merkittyihin kansakoraaleihin. Koraalimelodialle perustuu samoin myös motetti Oi, Herrani, Jeesukseni vuodelta 1964.

Ehkä kuitenkin merkittävimmän tehtävänsä Taneli Kuusisto työsti Sibelius-Akatemiassa. Ensin hän opetti liturgista urkujensoittoa ja urkumusiikin historiaa vuosina 1948-1955. Kirkkomusiikkiosaston johtajana hän toimi vuodet 1955-1957 sekä vuodet 1956-1959 opiston vararehtorina. Vuonna 1959 hänet nimitettiin professoriksi ja Sibelius-Akatemiaa hän johti rehtorina vuodet 1959-1971. Kuusisto edisti monin tavoin oppilaitoksen opetuspäämääriä ja ajoi monia uudistuksia opetukseen. Taneli Kuusisto kuului Euroopan musiikkikorkeakoulujen liiton hallitukseen vuosina 1967-1972 ja kuului liiton puheenjohtajistoon vuodesta 1969; liiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1972.

Vuodesta 1927 Taneli Kuusisto on toiminut musiikkiarvostelijana mm. vuosina 1952-1954 sanomalehti Uudessa Suomessa. Vuosina 1945-1951 Kuusisto johti Helsingissä Viipurin Laulu-Veikkoja. Kuoron kunniajäseneksi hänet on myös kutsuttu. Taneli Kuusistolle on uskottu varsin monia musiikkialan luottamustehtäviä: hän on toiminut Suomen Säveltaiteilojoiden Liiton puheenjohtajana vuosina 1953-1959, Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1957 ja valtion säveltaidelautakunnan puheenjohtajana vuodet 1960-1965 sekä Sibelius-Seuran hallituksen varapuheenjohtajana vuodet 1958-1973.

Taneli Kuusistolle myönnettiin Pro Finlandia-mitalli vuonna 1950. Kuusisto julkaisi kirjoituskokoelman, Musiikkimme eilispäivää, vuonna 1965. Vuonna 1967 hänet vihittiin Helsingissä teologian kunniatohtoriksi. Taneli Kuusiston aviopuoliso oli laulajatar, hammaslääkäri Taimi Helmi Kyllikki os. Waltonen (1901-2000). Kuusistojen lapsia ovat Turun yliopiston kirjallisuustieteen professori Helmi Irma (Irmeli) Kaarina Niemi (s. 3.2.1931 Helsinki ja k. 27.5.2008 Sauvo), musiikinopettaja Tuulikki Närhinsalo ja säveltäjä sekä kapellimestari Ilkka Taneli Kuusisto (s. 26.4.1933 Helsinki).