Suomeen on sekä näyttämötaiteen että säveltaiteen puolelle saatu geenejä puolalaisesta verestä. Säveltaiteen puolella esim. säveltäjä, sovittaja, pianisti, kapellimestari ja professori George de Godzinskyn (s. 5.7.1914 Pietari, Venäjä ja k. 23.5.1994 Helsinki) isä, Franciszek, oli syntyjään Puolasta ja äiti, Maria, oli sveitsiläistä ja hollantilaista syntyperää. Mutta nyt luomme lyhyen katsauksen näyttämötaiteen puolelle näyttelijään, mieheen, jonka isässä virtasi myös puolalainen veri.
Pentti Kalevi Siimes (s. 10.9.1929 Helsinki ja k. 27.10.2016 Helsinki) muistetaan suomalaisena, tunnettuna näyttelijänä, joka palkittiin kattavasta työurastaan vuonna 1982 Pro Finlandia-mitalilla. Pentti Siimeksen vanhemmat olivat kirjapainotyöntekijä Paul Siimes – käytti aikaisemmin nimeä Pawel Starkowski – ja ompelija Hilja Siimes (o.s. Keinänen). Vanhemmat olivat avioituneet vuonna 1922. Pentin isä oli Puolan kansalainen, vaikka oli syntynyt Suomessa; äitinsä puolelta Paul oli suomalainen. Pentin isä, Paul, suomensi nimensä virallisesti vuonna 1926 ja samana vuonna perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, Pentin vanhempi sisar, Sirkka.
Pentti Siimes sai opintonsa Teatterikoulussa päätökseen vuonna 1953. Hänet kiinnitettiin heti Suomen Kansallisteatterin näyttelijäkuntaan ja tässä teatterissa hän näytteli yhtäjaksoisesti yli neljä vuosikymmentä vuosina 1953-1994. Siimes teki erittäin merkittävän näyttelijänuran monipuolisena teatterinäyttelijänä Suomessa. Pentti Siimes näytteli vielä Kansallisteatterin jätettyään Helsingin kaupunginteatterissa hyvin suositussa Kvartetti-näytelmässä vuosina 2002-2007. Siimes ilmoitti jättäytyvänsä eläkkeelle teatterityöstä tammikuussa 2008.
1950-luvulla Pentti Siimes oli yksi Suomen eniten elokuvissa rooleja saaneista näyttelijöistä. Hänet muistetaan mm. sotamies Määtän roolista Edvin Laineen (s. ohjaamassa sotaelokuvassa, Tuntematon sotilas (joulukuu 1955), joka perustuu samannimiseen kirjailija Väinö Linnan (s. 20.12.1920 Urjala ja k. 21.4.1992 Kangasala) romaaniin. Tammikuussa 1955 maisteri T.J. Särkkä osti kirjailija Väinö Linnalta miljoonalla markalla oikeudet tehdä hänen romaanistaan elokuvaversio. Elokuvan kuvaukset alkoivat 14.3.1955 ja ne saatiin loppuun 5.12.1955. Kutsuvieraille valmis elokuva esitettiin Helsingin Bio Rexissä maanantaina 19.12.1955. Tuolloin näytännössä elokuvateatterissa istuivat Väinö Linnan sodanaikaisen yksikön, JR8:n miehiä sekä elokuvassa näytelleitä ja elokuvan tuotantohenkilökuntaa. Esityksen vieraiden joukossa istui myös Tuntemattoman sotilaan sotilassankari Antero Rokan todellinen esikuva, maanviljelijä Viljam Pylkäs (s. 28.2.1912 Valkjärvi ja k. 6.2.1999 Lempäälä).
1960-luvun alussa tehtiin myös kirjailija Mika Toimi Waltarin (s. 19.9.1908 Helsinki ja k. 26.8.1979 Helsinki) käsikirjoituksiin perustuvia Komisario Palmu-elokuvia ja ainakin kolmessa ensimmäisessä Palmu-elokuvassa Pentti Siimeksellä oli roolitehtäviä. Pertti ”Spede” Pasasen elokuvissa ja televisio-ohjelmissa nähtiin myös paljon Pentti Siimestä eri hahmoissa. Ohittamatta ei saata jättää Pentti Siimeksen mieleenpiirtyviä suorituksia myöskään vuonna 1970 nähdyssä Ilkamat-televisiohupailussa, jota käsikirjoittivat Olli Alho, Matti Kuusla, Kaarlo Nälkki, Paavo Partti, Jaakko Salo, Juha Virkkunen ja Jukka Virtanen. Vuonna 1979 Pentti Siimes ilmestyi yhdessä näyttelijä Ritva Kaarina Valkaman (oik. Valkama-Palo, s. 13.11.1932 Jyväskylä ja k. 8.5.2020 Helsinki) kanssa erittäin suosittuun tv-viihdeohjelmaan, Parempi myöhään. Tämän valtavia yleisöjä televisioiden ääreen keränneen viihdesarjan taustalta löytyvät käsikirjoittajina Seppo Ahti ja Neil Hardwick. Ohjelman vuoksi erheellisesti usein luultiin Valkamaa ja Siimestä aviopariksi, mutta Valkama oli naimisissa näyttelijä Pertti Palon (s. 11.11.1934 Helsinki ja k. 13.8.2010 Helsinki) kanssa.
Pentti Siimes taas oli vuodesta 1956 lähtien naimisissa näyttelijä Armi Elina Annikki Pohjanpään (s. 8.4.1933 Helsinki ja k. 13.1.1996 Helsinki) kanssa. Lahjakas Elina Pohjanpää oli 1950- ja 1960-luvuilla yksi suosituimpia suomalaisia näisfilmitähtiä esiintyessään Fennada-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa. Jo teini-ikäisenä hän sai ensimmäisen filmiroolinsa elokuvassa Amor hoi, vuonna 1950. Kotkan kaupunginteatteriin Pohjanpää sai ensimmäisen teatterikiinnityksensä vuonna 1952. Kotkassa myös Pentti ja Elina tapasivat toisensa. Elina Pohjanpää teki samoin myös 40 vuotta kestäneen näyttelijänuran Helsingin kaupunginteatterissa. Näytteliuransa aikana Elina Pohjanpää ennätti näytellä 111 erillaista teatteriroolia. Television puolella Elina Pohjanpää näytteli mm. sarjoissa Koivuharju (vuosina 1977-1978) ja Rakastan, rakastan (1988). Kielivaivat kiusasivat häntä pitkään ja vuonna 1994 hänellä diagnosoitiin suusyöpä. Leikkauksesta huolimatta Pohjanpään kunto heikkeni nopeasti ja johti hänen kuolemaansa.
Pentti Siimes ennätti olla mukana monissa radiokuunnelmissa uransa aikana. Teatterityöskentelynsä jätettyään hän jatkoi jatkoi toisinaan työskentelyä televisiossa ja luki mm. TV1:n Pisara ohjelmassa muutaman minuutin mittaisia tekstejä vuosina 2008-2009. Näyttelijä Lasse Erik Pöystin (s. 24.1.1927 Sortavala ja k. 5.4.2019 Helsinki) kanssa Pentti Siimes teki roolityön Miika Soinin ohjaamassa televisioelokuvassa, Thomas, vuonna 2008. Tämän elokuvan nimirooli jäi Lasse Pöystin viimeiseksi pääosarooliksi.
Pentti Siimeksen ja Elina Pohjanpään avioliitosta syntyi kolme tytärtä: Tarja, Hanna-Mari ja Paula. Tarjasta ja Paulasta tuli myös näyttelijöitä vanhempiensa tavoin. Pitkään sairastettuaan Pentti Siimes kuoli 27.10.2016. Pentti Siimes ja Elina Pohjanpää ovat haudatut samaan hautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Pentti Siimekselle myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston 50 000 markan tunnustuspalkinto vuonna 1988.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti