Nuorisosäätiö (10. osa)
Vähätiiton perhe ei suostunut luovuttamaan yleishyösyllistä osaa yrityksestä omista käsistään. Asia järjestettiin paperilla siten, että vain muodollisesti perheen omistusosuus TA-Yhtymässä laskisi alle määräysten, mutta heidän todellinen valtansa yhtiössä säilyisi edelleen. Käytännössä tämä asia hoidettiin siten, että uusiksi TA-Yhtymän omistajiksi perustettiin pieniä keskustalaisia säätiöitä, joiden johdossa istui Keskustapuolueen luottohenkilöitä. Tämän lisäksi TA-Yhtymän osakkeita velvoitettiin ostamaan jo olemassa olevat Keskustapuolueen luottotoimijat, kuten Nuorisosäätiö ja vaikka pöytälaatikkoyhdistys Maaseudun Raittius- ja sivistystyö ry. Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy:n hallituksessa Matti Vanhanen, Antti Kaikkonen ja Kaj Hagelberg tekivät elokuun alussa 2000 Ravintola Krapihovissa Tuusulassa päätöksen, että Nuorisosäätiökonsernista tuli TA-Yhtymän osaomistaja 50 000 markalla (12 100 euroa v. 2022).
Jo seuraavassa kokouksessa Viking Linen M/S Mariellalla asiamies Jorma Heikkinen kertoi hallitukselle, etteivät suunnatussa osakeannissa kaikki tarjouksen saaneet tahot käyttäneet merkintäosuuttaan. Siksi Nuorisosäätiöltä odotettiin 200 000 markan (48 400 euroa) lisämerkintää. Hallitus alkoikin heti valmistella uutta hankintaa. Vuonna 2006 Nuorisosäätiölle ostettiin 4 000 TA-Yhtymän osaketta ja vielä seuraavanakin vuonna samanlainen satsi osakkeita. Edelleen vain TA-Yhtymän osakkeiden osto jatkui ja vuonna 2012 Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy osti 180 000 eurolla (209 000 euroa) osakkeita.
Samoin Nuorisosäätiön kiinteistöjen vuokrataloyhtiöt hankkivat omistukseensa epälikvidejä TA-Yhtymän osakkeita. Muun muassa Kiinteistöosakeyhtiö Saratalot osti vuonna 2012 yhteensä 24 000 TA-Yhtymän osaketta hintaan 195 000 euroa. Asia nousi julkisuuteen uuden tilintarkastajan lausunnosta, jossa selvästi ilmoitettiin, että osakkeiden omistus oli ”vastoin yhtiöjärjestystä sekä korkotuetun asumisen säännöksiä”. Tilanteesta hyötyivät vain Vähätiittojen suku ja huone.
Jarmo Korhonen kirjoitti kirjassaan mm. näin: ”Helsingin raastuvanoikeudessa 15.5.1984 kävi ilmi, että keskustapuolueen entinen talouspäällikkö Eero Rantakokko (Vähätiiton seuraaja) oli ihmetellyt poliisikuulustelujen tauolla rikostarkastaja Kauko Laakkoselle rahantuloa puolueen kassaan. Rantakokon mielestä rahaa oli vain tulla tupsahtanut. Rantakokon mukaan hänelle luvattiin kertoa myöhemmin, mistä raha oikein tuli puolueelle. Hänen mukaansa rahan alkuperän tiesi vain pieni puoluejohdon piiri.” Hovioikeus määräsi vuonna 1986 Keskustapuolueen maksamaan valtiolle Noppa-tukiaan 737 000 markkaa. Reijo Vähätiitto vapautettiin silloin syytteistä. Lokakuussa 1987 Keskustapuolueen työvaliokunta päätti maksaa Reijo Vähätiiton 48 516 markan Noppa-oikeudenkäyntikustannukset. Jarmo Korhonen kertoo kirjassaan, että samoin tapahtui myöhemmin Tarveasuntojen oikeuskäsittelyssä. Aiheettomasta pidätyksestä ja vangitsemisesta valtio tuomittiin vuonna 1993 maksamaan 300 000 markan korvaukset. OMP -rakennusliikkeen vaalirahatapauksessa Reijo Vähätiitto tuomittiin avunannosta törkeään veropetokseen. ”Vähätiiton vaatimuksesta ei käyty mitään keskustelua, vaan rahat maksettiin välittömästi Vähätiiton tilille ja näin varmistettiin se, että Vähätiitolla ei ollut enää mitään tarvetta sen tarkemmin muistella menneitä. Asia haudattiin niin syvälle kuin vain voimavarat riittivät”, Jarmo Korhonen kirjoittaa Väyrysen valtakunta -kirjassaan.
Vuonna 2011 tehtiin merkittävin säätiövarojen järjesteli TA -Yhtymän osakkeisiin. Tämä järjestely paljastui kuitenkin vasta seitsemän vuoden jälkeen, jolloin poliisi alkoi tutkia osakekauppoja törkeänä petoksena. Keskustapuolueen varoja oli 2000-luvun alkupuolella mennyt runsaasti mm. vaaleihin, vaikka puolueen rahoittajina esiintyivät esikerkiksi KMS- ja Nova Group. Menestyvä Suomi oli Keskustapuolueen oma varainhankintayhdistys, joka perustettiin tammikuussa 2007 ja lopetettiin heinäkuussa 2008. Yhdistyksen puheenjohtaja oli Keskustan yhteyspäällikkö Lasse Kontiola ja varapuheenjohtajana puoluesihteeri Jorma Korhonen sekä sihteerinä hallintopäällikkö Aki Haaro. Menestyvä Suomi ry keräsi varoja myymällä tauluja sekä korkeatasoisia talousseminaareja noin 535 000 euron edestä. Vuonna 2009 Nova Groupin ja Nova Kiinteistökehityksen konkurssipesät taas hakivat Keskustapuolueelta 175 000 euroa maksettuja vaalirahoja. Puolueelle lisää murhetta aiheutti puoluelehti Suomenmaa tytärlehtineen ja Helsingin puoluetoimiston investointi Apollonkadulla.
Huhtikuussa 2011 Nordea alkoi kysellä myöntämiensä lainojen vakuutena olevien panttausten perään. Siitä käynnistyi puolueen säätiökentässä melkoinen sekaannus. Täytyi nopeasti saada jostakin varoja. Tiedossa puolueessa oli toki, että Nuorisosäätiöllä niitä varoja olisi. Paavo Väyrynen oli Maaseudun Säätiössä puheenjohtajana ja säätiön asiamies oli Aki Haaro, joka oli samalla myös Nuorisosäätiön asiamies. Aki Haaro joutui käytännössä tekemään useita osake- ja rahasiirtoja. Aluksi Maaseudun Säätiö – säätiön asiamies oli Perttu Lauri Nousiainen (s. 20.12.1978) ja säätiön hallituksessa istuivat mm. Aki Haaro sekä Antti Kurvinen - osti lasten ja nuorien etuja ajavalta keskustalaiselta Siniristisäätiöltä 144 neliömetrin toimistohuoneiston Keskustapuolueen puoluetoimiston talosta Apollonkadulta Helsingistä. Toimistohuoneiston hinta oli 345 000 euroa.
Paavo Väyrysen johtama Maaseudun Säätiö omisti jo TA -Yhtymän osakkeita ja Aki Haaron tehtäväksi tuli löytää niille ostaja. Osakkeiden ostajaksi ilmestyi nopeasti vuonna 2010 perustettu Maaseudun Raittius- ja Sivistystyö ry, jonka puheenjohtaja oli Perttu Nousiainen. Jääviys ei ollut mikään ongelma, vaikka Aki Haaro toimi samaan aikaan Maaseudun Raittius- ja Sivistys ry:n tilintarkastajana ja Haaron sisko oli saman yhdistyksen varapuheenjohtaja.
Myöhemmin verottajan selvityksestä havaittiin, että Maaseudun Raittius- ja Sivistys ry:llä ei ollut mitään varoja ja kuitenkin varaton pöytälaatikkoyhdistys teki vajaan 300 000 euron kaupat. Keskustapuolueen keskeiset vaikuttajat – Paavo Väyrynen, Eero Lankia, Jarmo Korhonen, Seppo Kääriäinen, Juha Korkeaoja, Eero Pura, Sanna Tähkämaa, Matias Ollila ja Timo Laaninen – luultavasti luottivat tai olivat luottavinaan Perttu Nousiaisen johtamaan varattomaan yhdistykseen, kun rohkenivat myydä osakkeet velaksi. Kauppakirjaan kirjattiin, että hinta TA -Yhtymän osakkeista oli maksettava kokonaisuudessaan saman vuoden loppuun mennessä.
Mistä tyystin varaton Maaseudun Raittius- ja Sivistys ry saisi varat osakekauppaansa? Vajaan vuoden kuluttua Perttu Nousiaisen johtama Maaseudun Raittius- ja Sivistys ry myi ostamansa osakkeet edelleen eteenpäin varakkaalle Nuorisosäätiölle. Nuorisosäätiön asiamies Aki Haaro teki osakekaupat myyjätahon Perttu Nousiaisen kanssa, joka nyt tuli Nuorisosäätiön hallituksen jäseneksi ja hän myös valittiin pian Nuorisosäätiön puheenjohtajaksi. Nuorisosäätiö maksoi nyt näistä osakkeista jo 500 000 euroa. Kun yritysmaailmassa myydään eteenpäin jo tavaraa, jota ei omisteta, pörssimaailmassa sitä kutsutaan lyhyeksi myynniksi.
Erikoiset osakejärjestelyt nousivat tarkastelun alle vasta silloin, kun Nuorisosäätiö sai uuden, Keskustapuolueesta vapaan johdon eli Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen kauden jälkeen. Nuorisosäätiä teki tuolloin poliisille rikosilmoituksen säätiön rahojen tärvelemisestä ylihintaiseen osakekauppaan. Samoin Maaseudun Säätiö laati tutkintapyynnön poliisille siitä, että Perttu Nousiaisen johtama Maaseudun Raittius- ja Sivistys ry olisi huijannut Maaseudun Säätiötä maksamalla TA -Yhtymän osakkeista tälle selvää alihintaa, koska osakkeiden arvo oli noussut vuodessa 300 000 eurosta 500 000 euroon.
Poliisi tutkikin asiaa rikosnimikkeellä törkeä petos, mutta se päätyi vuoden 2020 alussa lopulta siihen, että asiassa ”kyse on siviilioikeudellisesta riita-asiasta, jossa asianomistajatahoilla on lisäksi keskenään ristiriitaisia näkemyksiä ja vaatimuksia kilpailevilla perusteilla ja näytöillä”. Kaikki mahdollisetkin rikokset luottamusaseman väärinkäytöstä olivat poliisin mukaan joka tapauksessa vanhentuneet. Poliisi lopetti siksi asian tutkinnan eikä asiaa viety eteenpäin yleiselle syyttäjälle. Siten Aki Haaro ja Perttu Nousiainen välttyivät rikosoikeudellisista seuraamuksista.
Jos järjestely tuntui sekavalta, sitä sen oli tarkoitus ollakin sitä. Aluksi TA -Yhtymän osakkeiden arvo ei ollut kovinkaan häävi. ARA ja TA -Yhtymä itse arvioivat vuonna 2019, että Maaseudun Säätiön TA -Yhtymän osakkeiden arvo olisi ollut vain puolet siitä hinnasta, minkä säätiö sai Perttu Nousiaisen johtaman Maaseudun Raittius- ja Sivistys ry:ltä ja kolmasosa Nuorisosäätiön maksamasta lopullisesta hinnasta. Siten Paavo Väyrysen ja hänen kumppaneiden Maaseudun Säätiö peri osakkeista ylihintaa ja toimitti Keskustan kassaan 150 000 euroa (180 000 euroa v. 2022) Nuorisosäätiön varoja. Toimistotilat myynyt Siniristisäätiö käytti saamansa 345 000 euroa maksamalla äänenkannattajansa Suomenmaan – nimi oli jo muuttunut Joutsen Mediaksi - tappioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti