Louis Renner aloitti pianon koneistojen valmistuksen Stuttgartissa lokakuussa 1882. 1800-luvun puolivälissä pianon rakenne oli saanut vakiintuneen muotonsa ja pianot alkoivat mekaniikaltaan olla hyvin toistensa kaltaisia. Mekaniikka on pianon yksi tärkeimmistä ja monimutkaisemmista osioista. Kun haluttiin saada pianojen valmistuksessa kustannussäästöjä ja korkeata laatua, täytyi mekaniikan valmistajien erikoistua omaan alaansa. Näin erikoistumisella säästettiin aikaa ja rahaa, sillä työvoimavaltainen käsityönä tehty pinon mekaniikka ei ollut halpaa eikä edes nopeaa valmistaa piano-forten ajoista lähtien.

Rennerin työ oli hyvin vaatimattomissa oloissa täysin käsityötä, mutta ajan myötä koneistotuotanto uudistui ja sai yhä enemmän huomiota ja laatuun alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kaksikymmentä vuotta toimittuaan alkoi tehtaan toiminta vuonna 1902 täysin uusissa tiloissa ja tuolloin tehdas työllisti jo 35 työntekijää. Vuoteen 1911 mennessä tehtaalla työskenteli jo 100 työntekijää ja tehdasrakennukseen rakennettiin uusi lisäsiipi. Rennerin tehtaalla aloitettiin pianovasaroiden valmistus vuonna 1906. Tuotantoprosessi siirtyi hiljakseen yhä enemmän konekäyttöiseksi, käsityön keskittyessä selvästi rajoittumaan tärkeisiin tuotantovaiheisiin, etenkin laadunvalvontaan.

Rennerin tehdas tuhoutui pommituksissa vuonna 1944.

Rennerin tehtaan uusi pääkonttori Saksassa.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Rennerin tehtaalla työskenteli 175 työntekijää. Tehtaalla kehitettiin edelleen työ- ja tuotantomenetelmiä ja sähköä hyödynnettiin jo keskeisesti kaikissa eri työvaiheissa. Pianokoneistojen valmistus oli keskitetty saman katon alle- 1930-luvulla tehtaan työntekijöiden määrä kasvoi jo 400 henkeen. Tehtaan pinta-ala oli kasvanut 5 000 neliömetriin. Tehtaalla oli oma voimalaitos, jossa oli höyryturbiineja ja generaattoreita. Näiden teho oli 410 hevosvoimaa; näin saatiin tehdas valaistua ja 300 sähkömoottoria työsti erilaisia koneita. Rennerin tehdas tuhoutui Saksan pommituksissa vuonna 1944 lähes täysin muutamaksi vuodeksi, mutta vuonna 1948 oli tehtaan tuotanto taas toiminnassa, aluksi tosin vain saksankieliselle alueelle ja vasta myöhemmin tuotannon taas kasvaessa laajemmalle alueelle. Vuonna 1952 Rennerin tehtaan tuotanto laajeni palvelemaan asiakkaita myös pianokoneistojen korjaamisessa ja varaosien toimittamisessa. Silloin varastoa vaalennettiin, sillä varaosien valmistui alkoi myös tuolloin.

Rennerin uusi tehdas avattiin Odenheimiin, Katzbachin laaksoon, ja tuotantoa laajennettiin suuresti vuosina 1960 ja 1974. Tehtaan tarvitsema raakapuu käsiteltiin itse, vasaroiden liimaus ja suurempien osien esikokoonpano tehtiin Odenheimissa. Odenheim mainitaan ensimmäisen kerran historiassa nimellä Otemheim vuoden 769 Lorsch-säännöstössä ja kaupunki sijaitsee vanhan Rooman tien varrella. Tehtaan suuressa puuvarstossa on varastoituna 2 000 kuutiometriä puuta. Vuonna 1991 Leipzigin Zeitzissä – noin 30 000 asukkaan pikkukaupungissa - avattiin Rennerin kolmas tehdas. Nykyään Rennerin tehtailla työskentelee noin 300 työntekijää ja ihmistyövoiman apuna ovat nykyaikaiset tietokoneet koneistojen valmistuksissa. Tuotanto kattaa noi 90 erilaista koneistoa pystypianoihin, 25 koneistoa konserttiflyygeleihin ja 150 vasarasarjaa. Mekaniikan tehtaan tuotteisiin suunnittelee tehtaan oma tutkimusosasto, ja myös asiakkaiden toiveita voidaan ottaa huomioon tilauksissa. Rennerin koneistoja on koko sen historian aikana ennätetty tuottaa kolmatta miljoonaa kappaletta.

Kielten sammuttajat.

Pianojen huoltoon ja korjaukseen saa monenlaisia osia myös Rennerin valmistamana.

Pianotehtailija Wilhelm Schimmel.

Rennerin suurin yksittäinen asiakas on Wilhelm Schimmelin 2.5.1885 Leipzigin esikaupungissa aloittanut Schimmel-pianojen perheyritys. Muita tunnettuja Rennerin pianokoneistojen käyttäjiä ovat mm. Steinway & Sons, Fazioli, Bösendorfer, Grotrian, Bechstein, Ibach, Feurich, Seiler, Sauter, Steingräber & Söhne, Pfeiffer, Leipziger Pianoforte Fabrik, Zimmermann, Steinberg, Blüthner, August Förster, Estonia ja Hellas. Rennerin valmistamia pianon osia ja -tarvikkeita käyttävät mm. Rameau, Pleyel, Petrof, ERA Seidl, Calisia, Legnica ja Aasiassa Daewoo, Samick, Young Chang sekä Kawai. Yhdysvalloissa Renner toimittaa osia myös Baldwin Charles Walterille ja Mason & Hamlinille.