Paolo Fazioli syntyi Roomassa huonekaluja valmistavaan perheeseen vuonna 1944. Fazioli valmistui vuonna 1969 Sapienzan yliopistosta aiheenaan konetekniikan tutkinto ja pari vuotta myöhemmin hän sai todistuksen Pesaron G. Rossinin konservatoriosta, jossa hän opiskeli Sergio Cafaron johdolla. St, Cecilian akatemiassa hän suoritti maisteri tutkinnon musiikin sävellyksessä; täällä hän opiskeli säveltäjä Boris Porenan johdolla.

Paolo Faziolin opiskellessa musiikkia oli perheyrityksen johto siirtynyt hänen vanhempien veljiensä käsiin. Tämä huonekalutehdas valmisti toimistokalusteita eksoottisista puista, kuten teak, mahonki ja ruusupuu. Vuonna 1978 Paolo Fazioli perusti 40 km pohjoiseen Venetsiasta Faziolin pianotehtaan Sacileen. Ensimmäisen pianonsa prototyypin hän suunnitteli vuonna 1979. Faziolia avusti tuolloin pieni ryhmä, johon kuuluivat musiikin akustiikan asiantuntija professori Pietro Righini, puutekniikan professori Guglielmo Giordanosta sekä Virgilo Fazioli ja Lino Tiveron. Kesäkuussa 1980 valmistui ensimmäinen prototyyppi F183-mallista ja saman vuoden lopulla seurasivat protyypit malleista F156 ja F278. Vielä samana vuonna sai alkunsa mallin F228 prototyypin valmistelu. Helmikuussa 1982 kaikki nämä neljä pianomallia olivat jo esillä Frankfurtin Musiikkimessuilla. Pianotehtaan tiloja laajennettiin 600 neliömetriä kaikkiaan 6 500 neliömetriin ja pinoja valmistui käsityönä tehtaalta kaksi pianoa kuukaudessa.

Faziolin lippulaiva on F308-malli, joka on maailman pisin konserttiflyygeli.

Vuonna 1983 tehdas aloitti yhteistyön Zeltronin (Zanussi Research Institute) kanssa. Vuosien 1984 ja 1985 aikana monet kuuluisat pianistit ilmoittivat alkavansa soittaa Faziolin soittimilla; esim. Aldo Ciccolini, Alfred Brendel, Martha Argerich, Vladimir Ashkenazy, Lazar Berman, Nikita Magaloff, Michel Beroff, Annie Fisher, Louis Lortie ja useat muut. Tehtaalle tuli tilauksia F278 mallista konserttisaleihin Euroopasta ja Yhdysvalloista. Rikas sävyistä ja voimakasäänistä F308-mallia (10 jalkaa, 2 tuumaa) suunniteltiin jo nyt suuriin konserttisaleihin ja tämä malli yhä edelleen maailman pianomarkkinoiden pisin flyygelimalli. Tässä F308-mallissa on erikoisuutena neljä pedaalia vakiona. Fazioli aloitti nyt myös uuden mallin kehittelyn; keskikokoinen flyygeli F212 sai alkunsa.

Fazioli investoi vuonna 1998 ostaen tontin tehtaansa vierestä ja pian tähän rakentui uusi tehdas, joka pystyisi valmistamaan noin 150 flyygeliä vuodessa. Tähän uuteen tehtaaseen sisältyi konserttisali sekä akustisen tutkimuksen laboratorio, jossa uusia soittimia päästiin testaamaan. Sali ja uudet toimistotilat tehtaan yhteyteen valmistuivat vuonna 2004. Konserttisali on mainio paikka paitsi soitinten testaamiseen, myös konsertteihin ja äänityksiin. Konserttisalin vihki käyttöön F278-flyygelillä Aldo Ciccolini.

Vuonna 1987 Teatro Comunalessa Monfalconessa otettiin ensimmäinen F308-prototyyppi käyttöön. Ranskalainen pianisti François-Joël Thiollier soitti tuolloin Tšaikovskin molemmat pianokonsertot uudella flyygelillä. Vielä samana vuonna juutalainen Lazar Naumovitš Berman (s. 26.2.1930 Pietari ja k. 6.2.2005 Firenze) soitti New Yorkin Carnegie Hallissa Lisztin toisen pianokonserton F308-mallilla. Yhdysvaltalainen pianisti ja kapellimestari, Murray David Perahia (s. 19.4.1947) pyysi saada soittaa – ja myös sai – F308-mallilla Venetsian Teatro Goldonissa.

Vuoden 1987 loppupuolella itävaltalainen pianisti Alfred Brendel (s. 5.1.1931) päätti ottaa italialaisen Faziolin flyygelin kiertueelleen mukaan. Vuonna 1988 esiteltiin Frankfurtin Musiikkimessuilla jo kuusi pianomallia Faziolin tuotannosta; F156, F183, F212, F228, F278 ja F308. Faziolin mallit esiteltiin myös ensikerran NAMM-näyttelyssä Kalifornian Anaheimissa vuonna 1994. Malli F308 esiteltiin NAMM:ssa vasta vuonna 1995. Vuonna 1994 Faziolin konserttiflyygeli pääsi Sydneyn kaupungintaloon ja pianomerkki esiteltiin näyttävästi Kiinan Shanghaissa. Faziolin soittimilla soitettiin myös Gina Bachauer-kilpailussa Salt Lake Cityssä.

Indonesialainen pianisti Anando Sukarlan teki ensimmäisen cd-levytyksen, The Pentatonic Connection, Faziolin soittimella Hollannissa vuonna 1993. Kesäkuussa 1995 Faziolin F308-malli esiteltiin Kiinassa ja Pekingin konservatorio osti heti yhden soittimen käyttöönsä. Wienin Musikvereinissa Faziolin soittimet otettiin käyttöön vuonna 1996, kun Ingeborg Baldaszti, Markus Schirmer, Jasminka Stancul ja Elisabeth Leonskaya soittivat valitsemillaan soittimilla. Brunein sulttaanille rakennettiin hänen toiveidensa mukainen – eksoottista puulajia, jalokiviä ja helmiäisiä – koristeellinen flyygeli.

Pianisti Angela Hewitt tunnetaan varsinkin Bach-tulkinnoistaan, joita hän mieltyi soittamaan Faziolin rakentamalla soittimella.

Faziolin soittimia käytettiin ensimmäisen kerran Umbria Jazzeilla – Perugia ja Orivieto vuodesta 1973 lähtien – vuonna 1997. Ainakin seuraavat jazzpianistit ovat ottaneet Faziolin soittimet soitinvalikoimaansa: Herbie Hancock, Bred Mehldau, Uri Caine, Michel Camilo, Martial Solal, Chucho Valdez, Kenny Barron, Enrico Pieranunzi, Stefano Bollani ja Danilo Rea. Kanadalainen pianovirtuoosi Angela Hewitt (s. 26.6.1958) kuuluu myös Faziolin käyttäjiin. Hän pyysi ensi kerran soitinta konserttikiertueelleen vuonna 2003. Tammikuun lopulla vuonna 2020 hänen F278 Faziolin malli putosi siirtäjiltä Berliinin studiossa, jossa Hewitt oli nauhoittamassa Beethovenin pianomuunnelmia. Vähintää 150 000 (194 000 dollarin) punnan arvoinen flyygeli – varustettuna neljällä pedaalilla - vaurioitui korjauskelvottomaksi, sillä 590 kg:n soittimen valurautarunko murtui ja soittimen kansi halkesi.

The Economist-lehden mukaan jotkut taiteilijat arvottavat Faziolin flyygelit jopa maailman parhaiksi pianoiksi tällä hetkellä. Kesäkuussa 2010 Herbie Hancock ylisti Keyboard-lehden Michael Gallantin haastattelussa Faziolin soitinten ominaisuuksia. Faziolin rakentamia soittimia on käytetty monissa kuuluisissa pianokilpailuissa, kuten Chopin pianokilpailussa Varsovassa (2010, 2015), Tšaikovski-kilpailussa Moskovassa (2011, 2015), ja Rubinstein-kilpailussa Tel Avivissa, jossa viisi kilpailijaa kuudesta soitti Faziolin rakentamalla soittimella. Juilliard School New Yorkissa – juuret johtavat vuoteen 1905 – hankki soitinvalikoimiinsa Faziolin flyygelin myös vuonna 2015.