Professori Antonius Gerhardus Michael (Ton) Koopman (s. 2.10.1944 Zwolle, Alankomaat) on urkuri ja cembalon soittaja sekä kapellimestari. Hän opiskeli musiikkitieteitä, urkujensoittoa ja cembalonsoittoa Amsterdamissa; molempien instrumenttiensa soitossa hän saavutti Prix d’Excellencen. Koopman on erikoistunut historiallisten soitinten maailmaan varsinkin hänen lähestymiskulmansa on ollut filologinen esitystapa erityisesti barokkimusiikkiin, ja varsinkin Johann Sebastian Bachin musiikkiin. Nykyään hänet hänet on jo pitkään tunnettu johtavana hahmona autenttista esitystapaa vaalivassa tyylisuuntaliikkeessä.

Ton Koopman urkuja soittamassa.

Helsingin tuomiokirkko valmistui vuonna 1852.

Helsingin tuomiokirkon urkufasadi.

Cembalistina ja urkurina Ton Koopman on kirtänyt konsertoimassa maailman tunnetuimmissa konserttitaloissa. Suomessakin hän on käynyt useamman kerran, mutta perjantain 6.3.2020 Helsingin Urkufestivaalin avauskonsertti Helsingin tuomiokirkossa oli Ton Koopmanin kolmas soolokonsertti Suomessa; edellisen kerran hän on pitänyt soolokonsertin Suomessa vuonna 1991 ja sitä edellisen kerran joskun 1980-luvulla. Koopman on kolunnut lähes kaikki Euroopan historialliset soittimet soittamassa. Jo 25-vuotiaana Koopman perusti ensimmäisen barokkiorkesterinsa ja vuonna 1979 hän perusti Amsterdamin barokkiorkesterin ja -kuoron. Tämä kuoro ja orkesteri ovat nousseet maailmanlaajuiseen suosioon yhtenä parhaimmista periodisoittimia käyttävistä kokoonpanoista. Varhaisbarokista myöhäisklassismiin venyvällä ohjelmistolla he ovat esiintyneet Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Pariisin Théâtre des Champs-Elyséessä ja Salle Pleyelissä, Lontoon Barbicanissa ja Royal Albert Hallissa, Wienin Musikvereinissa ja Konserttitalossa, Berliinin Filharmoniassa, New Yorkin Lincoln Centerissä ja Carnegie Hallissa, Tokion Suntory Hallissa, kuin myös mm. Brysselissä, Milanossa, Madridissa, Roomassa, Salzburgissa, Kööpenhaminassa, Lissabonissa, Münchenissä ja Ateenassa.

Ton Koopman toiminut Alankomaiden radion kamariorkesterin pääkapellimestarina ja johtanut vierailevana kapellimestarina mm. Wienin sinfoniaorkesteria, joka on perustettu Wienissä vuonna 1900. Vuosina 1994-2004 Ton Koopmanin kunnianhimoisena tehtävänä oli esittää ja levyttää kaikki Johann Sebastian Bachin kantaatit, joita Bach aikoinaa sävelsi tiettävästi noin 350. Näistä on meille säilynyt vähän yli 200 kantaattia. Koopman rekonstruoi niiden kantaattien puuttuvat osat, jotka ovat osaksi kadonneet. Bachin kantaattien kokonaislevytyksestä Koopman sai Deutsche Schallplattenpreis-, BBC- ja Hector Berlioz-palkinnot. Koopman oli myös ehdolla Grammy ja Gramophone-palkintojen saajaksi.

Tuomiokirkon saarnastuoli.

Tuomiokirkon urkujen soittopöytä.

Johann Sebastian Bachin musiikin lisäksi Ton Koopman on pitkään ollut J. S. Bachin edeltäjän Dieterich Buxtehuden musiikin esitaistelija ja puolestapuhuja. Vuodet 2005-2014 Ton Koopman työsti Busxtehuden sävellystuotannon kokonaislevytyksen kanssa. Tuotanto katta kantaatteja, kamarimusiikkia, urku- ja cenbalosävellyksiä. Kokonaislevytys koostuu 30 cd-levystä. Ton Koopman toimii myös kansainvälisen Dieterich Buxtehude-seuran puheenjohtajana. Ton Koopmanille on myönnetty kesäkuussa 2006 Leipzigin kaupungin Bach-palkinto, Lyypekin kaupungin Buxtehude-palkinto ja Lontoon kuninkaallisen musiikkiakatemian Bach-palkinto.

Helsingin Urkufestivaalin taiteellinen johtaja Pétur Sakari.

Ton Koopman sai kunniatohtorin arvon Utrechtin yliopistosta vuonna 2000 ja hän on Lyypekin musiikkikorkeakoulun kunniaprofessori ja Guangzhoun oopperatalon taiteellinen neuvonantaja. Vuonna 2003 Koopmanista tuli Alankomaiden Leijonan ritarikunnan ritari. Leidenin yliopiston – perustanut Vilhelm I Oranialainen vuonna 1575, Alankomaiden vanhin yliopisto – musiikkitieteen professoriksi Koopman nimitettiin vuonna 2004. Hän on työskennellyt myös Haagin kuninkaallisessa konservatoriossa cembalonsoiton professorina ja päässyt Lontoon Royal Academy of Musicin kunniajäseneksi. Professori Koopman on levyttänyt useille eri levy-yhtiöille, kuten Eratolle, Teldecille, Sonylle, Philipsille ja Deutsche Grammophonille. Vuonna 2003 Koopman Challenge Classicin alaisen oman levymerkkinsä Antoine Marchandin. Breitkopf & Härtel on julkaissut Ton Koopmanin toimittaman nuottiedition Händelin urkukonsertoista ja Carus Verlag on julkaissut hänen editionsa Händelin Messias-oratoriosta ja Buxtehuden sävellyksestä Das Jüngste Gericht.

Suomessa professori Koopman on vieraillut vuodesta 1981 lähtien. Koopman on toiminut Itinéraire Baroque-festivaalin taiteellisena johtajana ja vuodesta 2019 lähtien Leipzigin Bach-Archive-tutkimuslaitoksen puheenjohtajana. Organum-seura järjesti 4.-5.3.2020 Kotkan kirkossa Ton Koopmanin mestarikurssin, johon osallistui 20 oppilasta; oppilaista puolet olivat aktiivioppilaita ja puolet passiivioppilaita. Tuomiokirkon konsertissa perjantaina 6.3.2020 klo 19 Koopman soitti seuraavan ohjelman:

DIETERICH BUXTEHUDE (1637–1707):
Preludi & Fuga in D, BUXWV 139
WIE SCHÖN LEUCHTET DER MORGENSTERN, BUXWV 223
Passacaglia in D, BUXWV 161
EIN FESTE BURG IST UNSER GOTT, BUXWV 184
Fuga in C, BUXWV 174

ANÓNIMO:
Batalha Famosa

PABLO BRUNA (1611–1679):
TIENTO SOBRE LA LETANÍA DE LA VIRGEN

C.Ph.E. BACH (1714-1788):
SONATA in D, WQ 70/5
1. Allegro di molto
2. Adagio e mesto
3. Allegro

JOHANN SEBASTIAN BACH (1685–1750):
Fantasia in G, BWV 572
NUN KOMM, DER HEIDEN HEILAND, BWV 659
WACHET AUF, RUFT UNS DIE STIMME, BWV 645
Fuga in G, BWV 578

Ylimääräisenä numerona vielä Johann Sebastian Bachin urkukoraalin Orgelbüchleinista - ICH RUF ZU DIR, HERR JESU CHRIST f-molli BWV 639.

Helsingin Urkufestivaalin esiintyjinä tällä kertaa olivat Ton Koopmanin lisälsi, Vincent Warnier (Ranska), Gunnar Idestam (Ruotsi), Ilpo Laspas ja Anna-Maria Lehtoaho (Suomi) sekä Kadri Toomoja (Viro). Suomalaista urkumusiikkia on tuettu ja edistetty Organum-seuran vuodesta 1970 lähtien järjestämillä Helsingin urkupäivillä. Nyt ensimmäistä kertaa järjestetty Helsingin Urkufestivaali tavoitellaan näkyvyyttä ja kuuluvuutta koko Suomessa.