Arkkitehti Carl Birger Federley.

Nimituomari Carl Berndt Federley ja Anna Maria Sirenin avioliitosta syntyi 17.2.1874 Helsingissä poika, Carl Birger Federley. Suku on vanhaa saksalaista ja sveitsiläistä perua. Federleyn perheeseen syntyi vielä vuonna 1876 tytär, Elsa. Birger Federley opiskeli koulunsa Helsingissä ja valmistui ylioppilaaksi Nya svenska läroverketista vuonna 1892.

Birger Federley jatkoi opiskeluaan Suomen Polyteknillisessä opistossa vuonna 1892 ja Federley valmistui opistosta arkkitehdiksi vuonna 1896. Vuonna 1898 Birger Federley alkoi piirtää kansallisromantiikan kauden arkkitehti Lars Eliel Sonckille (s. 10.8.1870 Kälviä ja k. 14.3.1956 Helsinki). Sonckin vanhemmat olivat kirkkoherra Knut Sonck ja Anna Rebecka Nordström. Jo 1890-luvulla Lars Sonck oli suunnitellut Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja huviloita, joiden muotokieli poikkesi aiemmista pitsihuviloista. 23-vuotiaana Lars Sonck voitti vuonna 1894 Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Muita kuuluisia suunnitelmia ovat mm. Tampereen Johanneksen kirkko (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Kallion kirkko (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä, Hyvinkään parantola (1906), Jätkäsaaren sataman hallintorakennus (1929) Helsingissä, Pyhän Yrjön kirkko (1928) Maarianhaminassa, Kultaranta (1917) Naantalissa, Uuno Klamin kesähuvila (1945), Eiran sairaala (1905) Helsingissä, Jean Sibeliuksen Ainola (1904) sekä Alfred Kordelinin hautakappeli (1921) Raumalla. Lars Sonckille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1921 ja Suomen Arkkitehtiliiton kunniajäsenyys vuonna 1930.

Arkkitehti Lars Sonck.

Vuonna 1898 arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley perustivat yhdessä arkkitehtitoimiston Helsinkiin ja saman vuoden syksynä arkkitehtitoimistolle avattiin vielä sivuosasto Tampereelle. Vielä samana syyskuussa 1898 arkkitehti Birger Federley päätti siirtyä Tampereelle ja perustaa kaupunkiin oman arkkitehtitoimistonsa. Vuonna 1902 syyskuun 26. päivänä hän meni naimisiin viipurilaisen Gertrud Helene Paciuksen (s. 18.3.1881 Viipuri ja k. 23.3.1959 Helsinki) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta: Ann-Mari ja Berndt Ludvig. Federleyn perheen Tampereen koti sijaitsi Birger Federleyn suunnittelemassa Tampereen Osake-Pankin talossa, jossa perhe viihtyi kaksikymmentä vuotta. Samassa talossa sijaitsi myös Birger Federleyn arkkitehtitoimisto.

Arkkitehti Birger Federleyn tunnettiin hyvin hillityksi ja ystävälliseksi käytökseltään sekä miellyttäväksi luonteeltaan. Omilta työntekijöiltään hän saattoi kohdella toisaalta vaativasti, mutta toisaalta suurella ymmärryksellä. Itse hän esiintyi hillitysti ja hänen käytöksestään huokui seesteinen rauhallisuus; Federley pukeutui aina hyvin tyylikkäästi ja huolitellusti. Hänen siisteydestään kerrotaan, että häellä oli tapana vaihtaa puhdas paita ylleen kolme kertaa päivässä. Toisaalta tiedetään, että tarvittaessa Federleyn luonteesta löytyi myös temperamenttia ja särmää. Kun kaupunginviskaali ja varatuomari Karl Verner Palanderin taloa Kauppatorin – nykyisen Keskustorin - laitaan Tampereella suunniteltiin vuonna 1905 muutettiin Birger Federleyn alkuperäisiä suunnitelmia, ja talon toinen puoli rakennettiin arkkitehti Vihtori Heikkilän piirustuksia noudattaen, nosti sydämistynyt Federley oikeusjutun piirustustensa luvattomasta muuntamisesta. Federleyn suunnittelema jugendtalon itäinen osa valmistui jo vuonna 1901. Arkkitehti Vihtori Heikkilän suunnittelema rakennus on mm. Peltokadun ja Väinölänkadun kulmassa Tammelan kaupunginosassa Tampereella sijaitseva entinen Lidmanin leipomon – leipomo toimi aina 1970-luvun alkuun asti tässä talossa - talo, jossa nykyisin sijaitsee mm. lakiasiaintoimisto ja kreikkalainen ravintola Antika. Rakennuksen julkisivussa on persoonallisen torni, joka perimätiedon mukaan on vanha palovartijan torni, josta seurattiin puu-Tammelaa varsinkin kuivana aikana.

Arkkitehti Birger Federley toimi myös Tampereella kunnallispoliitikkona pitkään. Vuosina 1900-1901 Federley oli Tampereen kaupunginarkkitehti. Tampereen rahatoimikamarin jäsenenä Federley toimi vuosina 1903-1913 ja sisällissodan aikaan vuonna 1918 hän toimi rahatoimikamarin puheenjohtajana. Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Federley oli vuosina 1910-1921 ja toimi eri komiteoissa asiantuntijajäsenenä sekä Tampereen kaupungin edustajana monilla kaupunkipäivillä. Kangaskauppias ja kauppaneuvos Frans Nikolai Tirkkosen (s. 5.4.1875 Tampere ja k. 17.12.1926 Tampere) kanssa Birger Federley matkusti syksyllä 1910 Lontooseen asti pyytämään lainaa paikalliselta pankilta Tampereen kaupungille. Lontoon pankki myönsikin Tampereelle merkittävän obligaatiolainan. Birger Federley vaikutti myös evankelisluterilaisten seurakuntien toimintaan mm. siten, että hänet valittiin Johanneksen kirkon – nyk. Tampereen tuomiokirkon – rakennuskomiteaa ja vielä sittemmin kirkon rakennustöitä valvovaksi arkkitehdiksi. Federley vaikutti kirkkohallintokunnan jäsenenä noin kymmenen vuoden ajan.

Arkkitehti Birger Federley lukeutui Tampereen Taideyhdistykseen, ja hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1909-1915. Federleyn suunniteltavaksi tuli vuonna 1913 Tampereen kaupungin ensimmäinen monumentaaliveistoksen, kuvanveistäjä Emil Wikströmi Pohjan neidon, teos- ja suihkukaivoryhmän allas- ja kaiderakennelmat. Birger Federleyllä oli keskeinen rooli Tampereen Teknillisessä seurassa, ja vuonna 1919 Federley kutsuttiin Teknillisen seuran kunniajäseneksi. Vapaa-aikanaan Federley oli hyvin innokas purjehtija ja Tampereelle asetuttuaan hän liittyikin heti Näsijärven Purjehdusseuraan; vuonna 1919 Federley sai myös Näsijärven Purjehdusseuran kunniajäsenyyden. Birger Federley oli samoin Tammerfors Konversationklubbin kunniajäsen vuodesta 1934 lähtien.

Rakennusmestari Karl Arvid Tuominen osti Tuomiokirkonkatu 3 osoitteesta tontin ja pyysi arkkitehti Birger Federleytä piirtämään tontilleen nelikerroksisen asuinrakennuksen, jonka tunnettuna ja huolellisesta jäljestä tiedettynä rakennusyhtiönä Tuomisen oma rakennusliike myös rakensi. Asuintalo suunniteltiin ja toteutettiin kolmessa eri jaksossa ja talon viimeinen osa valmistui vuonna 1914. Kaupunkilaiset kutsuivat myöhäisjugendia edustavaa taloa jo tuolloin Tuomisen kivimuuriksi. Aikaisemmin varsinkin Juhannuskylä ja Kyttälä olivat tunnettuja puutalohökkeleisteen, jossa rahvas asui ahtaasti ja vaatimattomasti. Kun puutaloja hiljalleen raivattiin näistä uuden asemakaavan tieltä, osa esim. Kyttälän asukkaista pääsi muuttamaan Armonkalliolle. Paikan nimi tulikin siitä, että asukkaat armosta saivat uudet asuinsijat. Juhannuskylääkin perattiin uuden rakennuskannan tieltä ja kaupunginosan suhteellinen väestönosuus kuitenkin laski väestönsiirtojen ja pienentyneiden perhekokojen vuoksi. Tuomisen kivimuurin tiilikatto muutettiin vuonna 1966 peltikatoksi ja rakennuksen sisätilat kohennettiin vuonna 1970 nykyaikaisia asumisvaatimuksia vastaaviksi.

Vuosina 1913-1923 arkkitehti Federley toimi Tampereen teknillisessä opistossa huoneenrakennus- ja perustamisopin opettajana sekä vuosina 1923-1933 hän toimi Teknillisen oppilaitoksen rakennusopin yliopettajana. Vuosisadan alkupuolella Birger Federleyn tyyli edusti jugendia, mutta ensimmäisen maailmansodan mentyä Federley siirtyi selvästi klassiseen tyyliin sekä teki uusia aluevaltauksia tehtävissä. Nyt loistavien huviloiden ja liiketalojen sijaan ilmestyivät piirustuspöydälle mm. työväen asuinrakennukset. Federley matkusti mielellään ulkomailla ja varsinkin opintomatkat olivat hänelle mieluisia. Enin osa hänen matkoistaan kohdistui Saksaan ja Pohjoismaihin. Terveydelliset syyt pakottivat Birger Federleyn hoidattamaan itseään ulkomailla vuoden 1918 tapahtumien jälkeen. Sisällisodan tapahtumat horjuttivat ja järkyttivät Birger Federleyn terveyden tilaa ja johtivat lopulta hänen luomisvoimansa vähitellen tapahtuneeseen heikentymiseen. Arkkitehti Federleyn heikosta terveydentilasta huolimatta hänen arkkitehtitoimistonsa työsti suunnitelmia Tampereella täydellä teholla.

Birger Federley jätti Tampereen taakseen ja muutti omien lastensa perässä Helsinkiin vuonna 1934. Arkkitehti Birger Federley kuoli 29.3.1935 kuudenkymmenenyhden vuoden iässä. Federleyn maalliset jäännökset lepäävät Helsingin Hietaniemen uudella puolen hautausmaalla.

Muita kuuluisia arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia kohteita Tampereella ovat esim. Tampellan insinöörien asunnot Tampellan alueella (1899, 1912), Pohjoismaiden Osuuspankkien talo Kauppakatu 9 (1902), Kymmenenmiehen talo Hämeenkatu 27 (1907), Laukonlinna Laukontori 6 (1907), Laivayhtiön talo Hämeenpuisto 6 (1908), Tampereen Telefooni Oy:n talo Hameenkatu 26 (1914), Nygårdin kartanon päärakennus Kuru (1914-1915), Tampereen Osake-Pankin talo Kauppakatu 7 (1916), Blomintalo Hämeenkatu 20 (1916), Lokomon johtajan asunto Hatanpään valtatie (1916), Tampereen kutomoteoll. Osakeyhtiön asuinrakennukset Palomäentie 1 ja 3 (1919), Lapinniemen tehtaan rakennuksia (1920-1921), Antaverkka Ylöjärvellä (1922), Liljeroosintalo Mariankatu 35 (1923), Pikilinna Aaltosenkatu 31-33 (1924), Svenska Samskolan-koulun oppilaskoti Mariankatu 41 (1926), Tampereen Säästöpankin talo Kauppakatu 14 (1902-1903, 1926), Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö (Aamulehti) talo Hallituskatu 14 (1926), Hammareninkadun makasiinirakennus (1901), Vanhainkoti De Gamlas Hem Papinkatu 24 (1905), Kulkutautisairaala Koulukatu 9 (1909), Näsijärven purjehdusseuran paviljonki Pajasaari (1912), Elokuvateatteri Scala Hämeenkatu 24 (1914), Ratinanlinna (1928), Aitolahden kirkko (1928), Naulatehdas Ferrarian työväenasunnot Mäkipäänkadun ja Kullervonkadun kulma (1899), Lielahden tehtaan työväenasunnot (1917, 1924), Viinikan rivitalot (1919), Tampellan työväenasunnot Messukylässä ja Saukonmäessä.

Muita Birger Federleyn suunnittelemia kohteita maassamme ovat esim. Inkeroisten tehtaankirkko Kouvolassa (1910), Kemi-Yhtiön toimitusjohtajan asunto ja virkailijaklubi Karihaara Kemi (1921), Veljekset Åström Oy:n teollisuusrakennuksia Oulussa (1921-1923), Ruotsilan kartanon päärakennus Kiikassa (1924), Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori Sauvosaari Kemi (1928) ja Porin kaupungin puhelinlaitos, nyk. Luontotalo Arkki (1928).