Väkiluvulla mitaten vuonna 1779 perustettu Tampereen kaupunki on Suomen kolmanneksi suurin kunta, jonka väkiluku on lähes 240 000 asukasta. Melkein puolet tamperelaisista asuvat vuokralla. Kaksioiden neliöhinnat liikkuvat Tampereella vaihteluvälillä 11,3 euroa neliöltä kuukaudessa 20,3 euroon neliöltä kuukaudessa. Halvimmat vuokrakaksiot löytyvät tämän mukaan postinumeroalueelta 33420 eli Lamminpäästä. Kallein postinumeroalue vuokrakaksioiden kannnalta on 33180 eli Lapinniemen alue ja Ranta-Tampella, joissa on viime vuosina rakennettu paljon järvinäköalalla olevia uusia kaksioita. Tampereen ydinkeskustan kaksion saa vuokrattua tilaston mukaan 16,1 euroa neliöltä kuukaudessa. Kaikkein suurin hajonta on vuokrakolmioiden neliöhinnoissa. Niiden hinnat vaihtelevat 9,9 euroa neliöltä kuukaudessa 19,7 euroon neliöltä kuukaudessa. Kallein vuokrakolmioiden neliöhinta on tällä hetkellä postinumeroalueella 33410 eli Lentävänniemen alue. Halvalla saa nyt asua vuokrakolmiossa Hervannan kaupunginosassa, jossa onkin paljon opiskelijoita mm. korkeakouluopintojen vuoksi.

Vielä edellisvuonna oli Tampereen kaupungissa selvästi kaksi kaupunginosaa, jotka asuntojen neliöhinnoissa laahasivat muiden kaupunginosien jäljessä; nämä kaupunginosat olivat Tesoma ja Multisilta. Vuokrayksiöiden keskineliöhinnat ovat vuonna 2020 olleet kuitenkin Multisillassa kaupungin korkeimmat, eli 22,6 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä johtuu selkeästi alueella tapahtuneesta pienten vuokra-asuntojen voimakkaasta uustuotannosta. Jos Multisillan aluetta tarkastellaan isompien – lähinnä 1970-luvulla rakennettujen - kolmioiden keskineliöhinnoilla, on kaupunginosa edelleen kaupungin edullisinta. Halvimmat vuokrayksiöt löytyvät Tampereella Tesoman kaupunginosasta, jossa neliöhinta oli viimevuonna 14,2 euroa neliöltä kuukaudessa. Halvimman ja kalleimman yksiön neliöhinnassa on siis yli kahdeksan euroa/kk hajontaa.

Tampereen kaupungin etelälaidalla, noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta, sijaitsee noin 3 000 asukkaan kaupunkilähiö, Multisilta. Tämä kaupunginosa sai aikanaan nimensä Multiojan ylittäneestä puusillasta. Multioja laskee Sääksjärvestä Pyhäjärven suuntaan. Multisilta ympäristöineen kuului aikoinaan vuonna 1690-luvulla perustetun Hatanpään kartanon maihin, jotka kartanon jouduttua maksuvaikeuksiin kaupattiin 2,5 miljoonalla markalla vuonna 1913 Tampereen kaupungille. Myyjänä toimi kartanon silloinen omistaja Fredrik Idman. Kaupunki osti tuolloin 1 459 hehtaaria kartanon maita, jotka nykyään käsittävät Hatanpään, Viinikan, Nekalan, Koivistonkylän, Rautaharkon, Härmälän, Lakalaivan, Peltolammin, Sarankulman ja Multisillan kaupunginosat.

Naapurikaupunginosa Peltolammin tavoin Multisilta kaavoitettiin aluksi lähinnä omakotialueeksi ja se sai ensimmäisen asemakaavansa vahvistuksen vuonna 1950. Syystä tai toisesta Multisillan laajempi rakentaminen ei lähtenyt vielä tuolloin käyntiin ja alueelle vahvistettiin uusi kerrostalokaava vuonna 1968. Peltolammi sai ensimmäisen asemakaavansa vasta sotien jälkeen vuonna 1948 ja sekin kaupunginosa oli kaavan mukaan tarkoitettu omakotirakentamiseen. Peltolammillakin tarvittiin uusi asemakaava, joka vahvistettiin vuonna 1965 ja tällöin se kaavoitettiin kerrostalotonteiksi. Ensimmäiset kerrostalot Peltolammille valmistuivat vuonna 1966 ja rakentamista rahoittivat Hämeen Työväen Säästöpankki ja Postisäästöpankki.

Multisillan keskuksessa sijaitsee elintarvikeliike, pubi, nuorisotalo sekä pikaruokapaikka. Multisillassa on oma koulu ja päiväkoti sekä runsaat ulkoilumaastot. Peltolammin ja Multisillan kaupunginosien välisen Peltolammin järven ympäri kulkee valaistu noin 2,5 kilometrin mittainen pururata, johon tehdään talvisin hiihtolatu. Multisillan pohjoisosassa on sienimäinen, vuonna 1972 valmistunut Tampereen korkein vesitorni (50 m). Multisilta rajoittuu pohjoisessa Peltolammin kaupunginosaan ja etelässä Lempäälän kuntaan, lännessä Pirkkalaan ja idässä Vuoreksen kaupunginosaan.