Oikeuskansleri lausuu hallituksen lakiehdotuksen koronapassista: ”Sekava, keskeneräinen ja puutteellinen”.
Oikeuskanslerin Tuoma Pöystin mielestä tartuntatautilaki on uudistuksessa muuttunut pistemäiseksi, vaikeasti ymmärrettäväksi ja aivan liian yksityiskohtaiseksi. Tuorein ehdotus tartuntatautilain määräaikaisesta uudistuksesta on tehty kovassa kiireessä. Lakiuudistuksella laajennetaan koronapassin käyttömahdollisuuksia. Tartuntatautilakiehdotuksen lausuntoaika meni umpeen 17.1.2022 maanantaina. Lakiehdotukseen tuli lausuntoja ennätysmäärä, yli 2 600. Suurin osa lausunnoista tuli kansalaisilta, jotka vastustivat koronapassia. Oman lausuntonsa tästä tartuntatautilakiehdotuksesta antoi myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä tartuntatautilakiehdotus on turhan sekava, valitettavan keskeneräinen, perusteluiltaan puutteellinen ja epäjohdonmukainen. Lisäksi se voi estää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ”on omiaan herättämään useampiakin vastakohtaispäätelmiä”. Yhdenvertaisuudella oikeuskansleri ei viittaa rokottamattomien ja rokotettujen erilaiseen kohteluun.
Tartuntatautilakiehdotus laajentaisi koronapassin käyttöä niin, että ravintoloitsija voisi vaatia koronapassia myös tilanteissa, joissa alueella ei ole rajoituksia. Lisäksi passin käytöllä voisi vapautua rajoituksista, jos valtioneuvosto näin päättää ja koronapassia käytetään koko aukioloajan. Valtioneuvosto voisi myös määrätä, ettei koronapassia saa käyttää rajoituksien välttämiseksi.
Samalla periaatteella koronapassia voitaisiin käyttää muissa tiloissa ja tapahtumissa. Näiden tilojen ja tapahtumien osalta päätöksiä voivat tehdä valtioneuvoston sijaan alueellisesti myös kunnat ja aluehallintovirasto. Lisäksi valtioneuvosto voisi velvoittaa käyttämään koronapassia. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta oikeuskanslerin mukaan tartuntatautilaki tekisi sääntelystä entistä monimutkaisempaa ja vaikeammin ymmärrettävää.
Oikeuskanslerin mielestä tämä heikentää pandemian hallintaa, jos turhautuneet kansalaiset eivät enää suostuisi noudattamaan määräyksiä. Oikeuskansleri kritisoi myös sitä, että sääntely on pistemäistä ja liian yksityiskohtaista. Lisäksi tartuntatautilain eri vaihtoehtojen käyttö jopa rinnakkain olisi lakiehdotuksen mukaan mahdollista.
”Lakiehdotuksen mukaan lain nojalla annettavien säännösten ja päätösten sisällössä olisi aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja. Tämä voi periaatteessa parantaa oikeasuhteisuuden varmistamista. Ehdotetusta sääntelystä tai sen perusteluista ei kuitenkaan ilmene, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa erityisesti uusia vaihtoehtoja käytettäisiin ja miten vältettäisiin epäselvyydet samaa toimintaa mahdollisesti koskevissa eri tahojen asettamissa velvoitteissa”, lausunnossa sanotaan.
Monimutkaisuus johtaa oikeuskanslerin mielestä alueelliseen vaihteluun. ”Aikaisempaa laajempaa keinovalikoimaa ei ole juurikaan perusteltu. Sääntelyn tarpeellisuus ja käytännön toimeenpano sekä siten myös sen valtiosääntöoikeudellinen hyväksyttävyys ja oikeasuhtaisuus jää näistä syistä suurelta osin epäselväksi.” Lisäksi ”hallituksen esityksessä on myös osoitettava vaikutuksia ja suhdetta perustuslakiin koskevassa arvioinnissa se, että koronatodistus on tässä tarkoituksessa tehokas toimenpide”, todetaan lausunnossa.
Samaan aikaan koronapassi on saanut kovaa kritiikkiä lehdistössä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen ilmoitti äsken, että koronapassi on koronaviruksen omikronmuunnoksen myötä osin vanhentunut. Nyt hallitus kaavailee siirtymistä rokotepassin käyttöön. Oikeuskanslerin mielestä lakitekstin perustelut ja kirjoitetut pykälät ovat keskenään joissakin kohdin ristiriidassa. Hänen mukaansa lakiteksti antaa oikeuden estää sisäänpääsy niiltä, joilla ei ole koronapassia vain tilanteissa, joissa yrittäjä on ottanut koropassin käyttöön vapaaehtoisesti.
Oikeuskansleri moittii myös esityksen perusteluja yleensä ja erityisesti perustuslain osalta. ”Esityksen suhdetta perustuslakiin koskevat perustelut ovat niin puutteelliset, että niiden voidaan sanoa puuttuvan kokonaan.” Lakiehdotuksen sekavuus vaikeuttaa myös lausuntojen antamista. ”Lausuntojen antajille sääntelystä annettu tieto ei siten ole vastaanottajan kannalta selkeää ja avointa. Tämä on ongelmallista perustuslain 2 ja 14 §:ssä säädettyjen osallistumisoikeuksien kannalta.”
Synkimmän arvionsa tartuntatautilakiehdotuksesta oikeuskansleri Tuoma Pöysti antaa lausunnon yhteenvedossa. ”Lakiehdotus on vielä niin keskeneräinen ja perustelut kokonaisuutena niin puutteelliset, että hallituksen esitys ei tässä vaiheessa täytä eduskunnalle annettavan esityksen vaatimuksia. Esitys on perusteltua toimittaa oikeuskanslerille ennakolta tarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen sen esittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.”
Oikeuskanslerin tiivistelmä ehdotuksesta
Lakiehdotuksen perusteella ravintoloihin pääsyä varten koronatodistusta:
- saisi edellyttää siltä osin kuin toimintaan ei kohdistuisi rajoituksia (58 i § 3 mom.)
- saisi edellyttää valtioneuvoston asetuksella tietylle alueelle säädetyistä rajoituksista poikettaessa, jos todistusta edellytetään koko aukioloajan (58 i § 2 mom.) tai
- olisi velvollisuus edellyttää tietyillä alueilla, jos velvollisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (58 a § 2 mom.) tai
- ei saisi käyttää rajoituksista poikkeamiseen tiettynä ajanjaksona ja tietyllä alueella, jos tästä säädetään valtioneuvoston asetuksella (58 i § 7 mom.)
Lisäksi lakiehdotuksen mukaan muihin tiloihin ja tilaisuuksiin pääsyä varten koronatodistusta
- saisi edellyttää kunnan tai aluehallitoviraston päätöksellä tiettyjen kuntien alueille asetetuista rajoituksista poikettaessa, jos todistusta edellytetään koko aukioloajan, ei kuitenkaan silloin, jos yleisötilaisuus on kielletty kokonaan (58 i § 2 mom.)
- olisi velvollisuus edellyttää, jos kunnan tai aluehallitoviraston päätöksellä asetetaan tällainen velvollisuus (58 d § 1 mom.) tai
- ei saisi käyttää kunnan tai aluehallitoviraston päätöksellä setetuista rajoituksista poikkeamiseen tiettynä ajanjaksona ja tietyllä alueella, jos tästä säädetään valtioneuvoston asetuksella (58 i § 7 mom.)
Lainaan tähän vielä oikeuskansleri Tuomas Pöystin omaa sanontaa: ”Suomalaisessa perustuslaillisuudessa pitää hakea joustavuutta ja perustuslain kantavimpien periaatteiden laajaa toteutumista myös muuttuvissa oloissa. Rajautuminen vain yhä tarkkarajaisempaan lailla säätämiseen on perusoikeuksien ja niiden kantavien periaatteiden turvaamisessa liian suppea ajattelutapa. Yhteiskunnan ja oikeuden kehitys asettaa lisääntyvästi rajoja tälle lähestymistavalle.” Edelleen oikeuskansleri Tuomas Pöysti on kirjoittanut seuraavasti: ”Perustuslakivaliokunnan kiinnittyminen yksinomaan aiempiin tulkintaratkaisuihin sekä lain historialliseen tarkoitukseen voi jopa tukahduttaa yhteiskunnallisen uudistamisen. Valtion vastuita on katsottava kokonaisuutena (eurokriisi) ja siltä kannalta miten ne vaikuttavat valtion mahdollisuuksiin vastata velvoitteistaan. Perustuslaillisuus ei ole juristeriaa…”
Ranskalainen valtiotieteilijä, historioitsija, kirjailija ja Collége de Francen nykyaikaisen politiikan tutkimuksen professori Pierre Rosanvallon (s. 1.1.1948 Blois, Ranska) on kirjoituksissaan keskittynyt demokratian tilaan, poliittiseen historiaan, hallinnon rooliin sekä yhteiskunnalliseen oikeuteen. Hänen teoksiaan on käännetty jo 22 eri kielelle. Pierre Rosenvallon on tutkinut demokratia- ja perustuslakikäsityksen muuttumista parin vuosisadan ajalta. Hän erityisesti korostaa, että perustuslaki on tarkoitettu kansalaisten turvaksi vallanpitäjiä vastaan.
Suomen perustuslakiin sisällytettiin vuonna 1919 määrävähemmistösäädökset. Pääministeri Esko Ahon hallituksen aikana vähemmistöturva poistettiin kokonaan, jotta säästölait saatiin vietyä lävitse väkisin eduskunnassa. Vielä nykyään monien hämmästyttävien lakiesitysten esteenä näyttää olevan perustuslaissa kansalaisille ja kunnille taatut oikeudet. Näitä oikeuksia mm. oikeuskansleri Tuomas Pöysti yrittää mittavasti heikentää kaikin voimin; oikeuskansleri Tuomas Pöystiin henkilöityy perusoikeuksien törkeä heikentämiskampanja. Onko media Tuomas Pöystin suhteen laiminlyönnyt pahasti velvollisuutensa jättäessään suuremmin kertomatta Tuomas Pöystin saamista moitteista jo muinoin VTV:n pääjohtajan aikanaan?
Surullista on ollut seurata, kuinka tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tullut oikeuskansleria valittaessa toimeen viran pätevyysvaatimukset täyttäneen Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori, Veli-Pekka Viljasen, kanssa. Professori Veli-Pekka Viljanen on yksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan eniten kuulemista asiantuntijoista, joka on vuodesta 1995 lähtien antanut perustuslakivaliokunnalle yhteensä noin 400 asiantuntijalausuntoa. Presidentti Sauli Niinistö hermostui professori Veli-Pekka Viljasen puheista 12.9.2016 Helsingin yliopiston seminaarissa. Presidentin ja professorin mielipiteet erosivat ratkaisevasti ainakin koskien kansainvälisten sopimusten roolia, maahanmuuttoa ja toimivaltuuksia kriisitilanteessa. Siksi presidentti Sauli Niinistö valitsi oikeuskanslerin virkaan Tuomas Pöystin valtiontalouden tarkastusvirastosta. Tuomas Pöysti oli itse hakenut oikeuskanslerin virkaa. Oikeusministeriö esitti professori Veli-Pekka Viljasta uudeksi oikeusministeriksi Jaakko Jonkan seuraajaksi, mutta presidentti Sauli Niinistön vaatimuksesta tämä esitys vedettiin pois valtioneuvoston esityslistalta. Tämä tapahtui Juha Sipilän ollessa pääministerinä. Laillisuusvalvojan tehtävässä oikeuskansleri katsotaan tuomiovaltaan kuuluvaksi; myös presidentti on osa tuomiovaltaa. Oikeuskanslerin virkaa viimeksi täytettäessä prosessiin liittyi vahvasti poliittisia pyrkimyksiä. Presidentti (toimeenpanovalta) valitsi itselleen sopivan oikeuskanslerin (tuomiovalta) poliittisin perustein (lainsäädäntövalta).
Oikeuskanslerin taannoinen valinta vuonna 2018 nosti esiin Suomen perustuslaissa vallitsevan jääviysongelman. Suomen presidentti valitsee itse itselleen sopivan virkatoimiensa lainmukaisuuden valvojan. Tilanne olisi vastaava, jos asunto-osakeyhtiössä toimitusjohtaja (isännöitsijä) valitsisi itselleen tilintarkastajan! Asunto-osakeyhtiössä kuitenkin tilintarkastajan valitsevat osakkaat ja yhtiökokous valvomaan osakkaiden puolesta toimintaa ja taloutta. Samalla periaatteella oikeuskanslerin pitäisi toimia kansalaisten puolesta laillisuusvalvojana.
Syytä on muistaa, että oikeuskansleri Tuomas Pöysti kieltäytyi mm. julkistamasta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja Pöystin välistä sähköpostiviestittelyä. Hän sai tästäkin asiasta moitteet oikeudelta, joka katsoi, että viesteissä oli julkista tietoa, jota ei pidä salata. Kertooko tämä jotakin korkean laillisuusvalvontaa hoitavan virkamiehen ammattitaidosta? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei ole nykyisen pääministeri Sanna Marininkaan hallituskaudella selvinnyt ”puhtain paperein” tehtävistään. Onko oikeuskansleri Tuomas Pöystin sisälukutaidossa tai ymmärryksessä jotakin erikoista, koska hän ei ole nähnyt ristiriitaisuuksia mm. koronapassin ja perustuslain välillä? Suomen perustuslain 2 luvun 6 § on pahasti ristiriidassa koronapassin idean kanssa. Tähän koronapassiasiaan liittyy hyvin läheisesti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 29.1.2021 julkaisema päätös, jonka mukaan koronarokotteesta ei voi tehdä pakollista eikä ketään saa syrjiä rokottamattomuuden vuoksi. Rokotetodistuksia ei myöskään saa käyttää minkäänlaisen diskriminaation välineenä. Vai onko Tuomas Pöysti aivan oikeasti sitä mieltä, että Suomen perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä ei tarvitse noudattaa? Lainaan tähän vielä kyseisen em. perustuslain kohdan: Yhdenvertaisuus;
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Samoin kävi myös sosiaali- ja hoitohenkilöstön pakkorokotuslain aikaansaamisessa; perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun kysymykseen – onko lakiehdotus ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa? – oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasi, että mitään ongelmaa ei ole. Näin lähti liikkeelle täysin käsittämätön ja ennen kuulematon lakihanke Suomessa! Vaikka hoitajat rokotettaisiin kuinka moneen kertaan näillä nykyaikaisilla koronarokotteilla, ei se estä heitä tartuttamasta ja jakamasta tautia varsinkaan heikkoihin vanhuksiin, joilla saattaa jo valmiiksi olla muitakin perussairauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti