Tampereen Puuvillateollisuus Osakeyhtiö
Tampereen Puuvillateollisuus Osakeyhtiö perustettiin Tampereella elokuussa 1897. Yhtiön perustajia olivat maaliskuussa 1897 Finlaysonin tehtaalta lähteneet toimitusjohtaja, kauppaneuvos Arthur Sommer, kasööri J. Kupiainen ja insinööri Percy Albert Sharples (s. 10.9.1857 Tampere ja k. 10.10.1915), joka oli tehtaan suurin yksityinen osakkeenomistaja. Percey Albert Sharples sai koulutuksensa Englannissa. Hän toimi tekstiili-insinöörinä monissa tehtaissa Englannissa ja Venäjällä ennen tuloaan Finlaysonin puuvillatehtaalle töihin. Sharples toimi Lapinniemen tehtaan teknillisenä johtajana vuoteen 1914 saakka, jolloin hän jäi sairauseläkkeelle. Percy Albert Sharplesin isä, John Sharples, syntyi huhtikuussa 1814 Manchesterissa, Englannissa. John Sharples vihittiin Mary Mooresin (1815-22.11.1892) kanssa 16.6.1834. Pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta. Kesällä 1846 Finlaysonin puuvillatehtaalta eronneen Turnerin tilalle kutomomestariksi tuli John Sharples. Kutomomestari John Sharples oli pidetty esimies Finlaysonilla ja myös siitä poikkeuksellinen englantilainen, että hänellä oli hyvät yhteydet muuhun kaupungin väestöön.
Arthur Sommerin vanhemmat olivat talonomistaja Alexander Martinus Sommer (s. 27.11.1805 ja k. 24.5.1881 Tampere) ja Maria Josefina Holmström (s. 5.12.1810). Sommerin perhe muutti vuonna 1850 Tampereelle, kun Alexander Sommer valittiin Finlayson & Co:n konttoripäälliköksi. Alexander Sommer rakennutti Satakunnan ja Itäisen puistokadun (Hämeenpuiston) kulmaukseen Sommerin huvilana tunnetun asuintalon. Arthur Sommer kävi Viipurissa toimineen Behmin saksalaisen – teologi Karl Gottlieb Behm perustama oppilaitos, joka toimi vuosina 1853-1881 - koulun. Hän oli Finlaysonin palveluksessa konttoriharjoittelijana, konttoristina, kassanhoitajana ja prokuristina vuosina 1864-1890. Arthur Sommer toimi Finlaysonin tehtaan isännöitsijänä vuosina 1890-1897, mutta erosi Finlaysonilta jouduttuaan kieli- ja kansallisuuskysymysten vuoksi riitoihin yhtiön omistajien kanssa. Tämän jälkeen Arthur Sommer oli yhdessä kasööri J. Kupiaisen ja insinööri P. A. Sharplesin kanssa perustamassa Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n toimintaa ja Sommer toimi yhtiön isännöitsijänä vuosina 1897-1907. Tampereen Puuvillateollisuus Oy:lle valmistui vuonna 1899 oma puuvillatehdas Tampereen Lapinniemeen.
Vuonna 1875 Arthur Sommer perusti Suomen ensimmäisen kenkätehtaan Tampereelle nykyisen Puisto-Emmauksen tontille (Hämeenpuisto 14). Jalintehtaan nimellä tunnettu tehdas toimi aina vuoteen 1887 saakka. Kenkätehtaan koneet tuotiin Englannista ja suurimmillaan kenkätehdas työllisti 25 henkilöä. Arthur Sommer lopetti kenkätehtaan toiminnan työntekijöiden liiallisen alkoholin käytön aiheuttamien ongelmien vuoksi. Arthur Sommer rakennutti 1880-luvulla Hatanpään kartanolta vuokraamalleen maa-alalle Metsola -nimisen huvilan Pyhäjärven rantaan nykyisen Härmälän kaupunginosan alueelle. Tampereen kaupunki osti Metsolan huvilan vuonna 1921 Sommerin perillisiltä ja huvilassa toimi sitten lasten vastaanottokoti. Härmälän huvila-alueella oli kaikkiaan 12 huvilaa, joista on säilytyt tähän päivään vain Lepolan huvila. Arthur Sommer oli porvarissäädyn Tampereen edustaja valtiopäivillä 1894, 1899 ja 1900. Sommer oli Tampereen kaupunginvaltuutettuna lähes 30 vuotta. Puoluekannaltaan Arthur Sommer oli vanhasuomalainen. Arthur Sommer oli avioliitossa vuodesta 1880 Lydia Johanssonin (1852-1921) kanssa. Heillä oli kuusi lasta, jotka kaikki suomensivat sukunimensä Somersaloksi vuonna 1906.
Tampereen Puuvillateollisuus Oy vuokrasi Tampereen kaupungilta Näsijärveen pistävän Lapinniemen alueen ja aloitti heinäkuussa 1897 Lapinniemessä puuvillatehtaan rakennustyöt. Uusi kehräämö ja kutomo aloitti toimintansa tammikuussa 1899 ja hieman myöhemmin aloitti samoin toimintansa alueella lankojen valkaisu- ja värjäyslaitos. Lapinniemen tehdasta laajennettiin jo vuonna 1902 kutomosalilla. Tehtaan tuotteisiin kuuluivat mm. langat, erilaiset kankaat ja nenäliinat. 1900-luvun alussa jo uusi puuvillatehdas oli vaikeuksissa puuvillan korkean hinnan, kovan kotimaisen kilpailun sekä suppean tuotevalikoiman vuoksi, mutta onneksi vuoden 1905 jälkeen markkinatilanne alkoi parantua.
Tampereen Puuvillateollisuus Oy liittyi suomalaisten puuvillatehtaiden syyskuussa 1905 perustamaan Puuvillatehtaiden Yhtymä -kartelliin, joka sopi asiakkaille myönnettävistä alennuksista ja myyntihinnoista. Yhtiön konttori siirrettiin vuonna 1909 Lapinniemen tehtaan yhteyteen. Vuonna 1904 valmistui samoin värjäämö- ja viimeistelyrakennus. Lapinniemen puuvillatehtaan korjauspaja valmistui vuonna 1911 sekä kehräämön ja kutomon kolmikerroksinen lisärakennus vuonna 1916. Isännöitsijä Arthur Sommerin kuoltua Tampereen Pellavatehtaan johto vaihtui usein, kunnes lopulta huhtikuussa 1909 tehtaan isännöitsijäksi valittiin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiön kutomonjohtaja, tamperelainen kunnallispoliitikko ja tuleva vuorineuvos Magnus Karl Lavonius (s. 5.11.1870 Viipuri ja k. 21.9.1948 Ylöjärvi). Arkkitehti Carl Birger Federley (s. 17.2.1874 Helsinki ja k. 29.3.1935 Helsinki) piirsi jo vuonna 1901 Magnus Lavoniukselle asuinhuvilan Tampellan alueen Herrainmäelle – aikaisemmalta nimeltään mäki oli Asuntomäki.
Herrainmäelle oli rakennettu asuintalo myös insinööri ja teollisuusjohtaja Gustaf Werner Ryselinille (s. 22.7.1870 Oulu ja k. 31.12.1939 Järvenpää). Gustaf Werner Ryselinin vanhemmat olivat merikapteeni, kauppias Johan Gustaf Ryselin ja Elisabet Manninen. Gustaf Werner Rryselin pääsi ylioppilaaksi vuonna 1890 Oulun yksityislyseosta ja valmistui insinööriksi vuonna 1894. Tämän jälkeen hän työskenteli höyryveturitehtaalla Sveitsissä ja Saksassa vuosina 1894-1896. Ryselin toimi piirtäjänä rautatiehallituksessa vuosina 1896-1898 ja hän oli sitten yksityisen Porvoon radan liikennepäällikkönä vuonna 1898 sekä Tampereen pellava- ja rautateollisuus Oy:n konepajan veturiosaston teknillisenä johtajana vuosina 1899-1915. Hän oli mukana perustamassa vuonna 1915 Tampereen Lokomon konepajaa ja hän oli Lokomon toimitusjohtaja vuosina 1915-1923. Viimeksi Ryselin oli valtionrautateiden Pasilan konepajan yli-insinöörinä vuodet 1923-1932.
Vuonna 1925 Ryselin oli perustamassa Ivalojoki Oy:tä, joka harjoitti kullankaivuuta Lapissa Ivalojoen Ritakoskella, Hangasojan Kuivakurulla ja Sotajoen Suupankilla. Vähäiset löydetyt kultamäärät, yhtiön omistajien erimielisyydet ja riidat toisen alueella kullankaivuuta harjoittaneen yhtiön Lapin Kulta Oy:n johtivat lopulta siihen, että yhtiö purettiin marraskuussa 1927. Rryselin rakennutti itselleen Vihnula-nimisen huvilan Nokian Vihnusjärvelle vuosien 1905-1910 tienoilla. Hän rakennutti paikalle myös navetan ja raivasi peltoa aikoen harjoittaa puutarhaviljelyä. Tampere-Pori -rautatien ja Vihnusjärven välinen alue on täynnä Velhonlähteiksi kutsuttuja lähteitä joiden vesi on kirkasta ja radiumpitoista. Ryselin perusti vuoden 1930 tienoilla huvilan yhteyteen vesitehtaan, jossa pullotettiin lähteiden radioaktiivista vettä myytäväksi terveysjuomana Aradium-tuotemerkillä. Vesitehdas Oy Radium-Vesi Ab:n tehtaalla valmistettiin myös olutta ja myöhemmin keltaista ja punaista limonadia. Sotavuosien jälkeen oluen ja limonadin valmistus siirtyi Pyynikille.
Ryselin oli avioliitossa Emma von Schantzin (1876-1969) kanssa. Heidän tyttärensä voimistelunopettaja Märtha Maria Elisabeth Ryselin oli naimisissa oopperalaulaja Yrjö Ikosen (s. 18.5.1902 Turku ja k. 24.11.1981 Helsinki) kanssa. Toinen tytär Gerda Ryselin oli Svenska Teaternin näytelmä ja operettitähti.
Magnus Lavonius halusi samoin Herrainmäelle oman asuinhuvilansa ja se valmistui vuonna 1901 tehtaan toimeksiannosta Herrainmäen koillisrinteeseen. Maistraatti hyväksyi huvilan piirustukset syyskuussa 1901. Huvilassa oli vain yksi asuinkerros. Osittain maanpinnan yläpuolisessa kellarikerroksessa sijaitsivat jääkellari, pesutupa ja keittiönporras. Varsinaiseen asuinkerrokseen tulivat neljä asuinhuonetta, keittiö sekä palvelijanhuone ja kaksi verantaa. Korkea ullakkotila jäi avoimeksi tilaksi. Hirsirakenteisesta talosta tuli monikulmainen, mikä johtui vapaasti sommitellusta jugendtyylistä. Huvilan etelä- ja pohjoissivuilla ruokasalissa ja rouvanhuoneessa oli erkkeri-ikkunat.
Lavoniuksen huvilan kellarikerros muurattiin punatiilestä makkarasaumoin. Huvilan ullakon ja asuinkerroksen päädyt vuorattiin vaakalaudoituksella. Kellarikerroksen sekä ullakon päätyikkunoiden yläreunaa oli hieman pyöristetty. Huomiota herätti korkean peltikaton hieman ylöspäin taivutettu räystäslinja, joka katon päätyjen pienen aumauksen ja rouvanhuoneen erkkerin jatkoksi rakennetun tornin kanssa loi rakennukselle kiinnostavan huvilamaisen ilmeen. Lyhyillä sauvoilla korostettiin vielä katonharjun päitä. Kaikki ikkunat tehtiin jugendtyylin mukaisesti yläosistaan pieniruutuisiksi.
Tampereen Puuvillateollisuus Osakeyhtiön johtokunta halusi tehtaan isännöitsijän asuvan Lapinniemen tehtaan läheisyydessä. Magnus Lavoniuksen edellinen asuinrakennus oli jäänyt kilpailevan Tampellan puuvillatehtaan alueelle. Lapinniemen tehtaan uuden isännöitsijän asuinrakennuksen suunnittelijaksi valikoitui arkkitehti Olivia Mathilda ”Wivi” Lönn (s. 20.5.1872 Tampere ja k. 27.12.1966 Helsinki). Vuonna 1912 arkkitehti Wivi Lönnin piirtämä tehtaan isännöitsijä Magnus Lavoniuksen asuintalo valmistui tehtaan alueelle. Vielä samana vuonna Tampereen Puuvillatehdas Oy osti samoin vuokraamansa Lapinniemen alueen tontin Tampereen kaupungilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti