Nuorisosäätiö (13. osa)
Maanviljelijä Timo Juhani Kalli (s. 22.2.1947 Kiukainen) on yksi Keskustapuolueen omista kansanedustajista, jonka löysistä puheista alkoi Nuorisosäätiön vaalirahatukien tarina paljastua. Timo Kalli vaikutti Euran kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2009 ja aikaisemmin hän oli vuosina 1973-2008 Kiukaisten kunnanvaltuustossa, jonka puheenjohtajana Kalli toimi vuosina 1981-1991. Timo Kalli oli Keskustan Satakunnan piirin puheenjohtaja vuosina 1980-2003. Satakunnan vaalipiiristä – Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä - Timo Kalli nousi eduskuntaan vuosiksi 1991-2019. Hän toimi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2003-2011. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Kalli toimi vajaan kuukauden ajan eduskunnan puhemiehenä. Kalli sai valtiopäiväneivoksen arvonimen vuonna 2021.
Timo Kalli valittiin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaksi ja suuren valiokunnan jäseneksi. Kalli toimi puheenjohtajana samoin eduskunnan pankkivaltuustossa vuosina 2008-2011 ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa vuosina 1995-2003. Timo Kalli jätti eduskunnan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Timo Kalli ei halunnut paljastaa vaalikamppanjansa tukiyhdistyksen saamia rahasummia Yleisradion A-studion haastattelussa. Tuolloin vaalirahalaki velvoitti ilmoittamaan kaikki yli 1 700 euron suuruiset lahjoitukset ja niiden tekijät. Toukokuussa 2008 Timo Kalli möläytti lausunnon, jonka mukaan kyseistä lakia ei tarvitse noudattaa, koska sen rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta.
Timo Kallin lausunnosta syntyi pitkäkestoinen vaalirahoituskohu, jonka seurauksena Timo Kalli myöhemmin paljasti lahjoituksensa ja kertoi myös palauttavansa vaalirahat yrityksille. Timo Kallin 56 000 euron vaalirahoituksesta valtaosa oli peräisin tahoilta, jotka hän jätti nimeämättä. Kallin suurimpia tukijoita olivat Ruukki Group 20 000 eurolla sekä Ajanta Oy ja Kehittyvien maakuntien Suomi, joista kumpikin lahjoitti kampanjaan 10 000 euroa. Heinäkuussa 2009 vaalirahakeskustelun yhteydessä Timo Kalli toivo, että puolueen asioita käsiteltäisiin sisäisesti eikä julkisuudessa. Timo Kallilla on ollut monia luottamustoimia. Hän on toiminut mm. Kemiran hallintoneuvostossa vuosina 1992-2004 ja sen puheenjohtajana vuosina 1995-2004, Fortumin hallintoneuvostos puheenjohtajana vuosina 2004-2008 sekä Sitran hallintoneuvostossa vuosina 2005-2008 sekä 2008. Vuosina 1985-1994 Kalli oli Valion hallintoneuvoston jäsen. Timo Kalli toimi vuosina 1982-2012 Osuuskunta Satamaidon hallituksen puheenjohtajana. Kalli on ollut samoin Metsäkeskus Tapion johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1991-1995, Länsi-Suomen metsänomistajien hallituksen puheenjohtaja vuosina 1997-2009 ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n metsäjohtokunnan jäsen vuoteen 2010 saakka. Vuosina 2005-2008 Timo Kalli oli Satakunnan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja.
Keskustapuolueen tiukasti omassa hallinnassaan pitämä, mutta yhteiskunnan vahvasti rahoittama Nuorisosäätiö joutui pitkälti omien hölmöilyiden vuoksi vähitellen julkisuuteen. Lopullisen niitin tälle päättömälle menolle antoi kansanedustaja Antti Kaikkosen lausunto: ”Säätiön taloutta hoidetaan kestävällä pohjalla ja taloissa asutaan vielä vuosikymmeniä.” Kesällä 2009 jo luultiin, että Nuorisosäätiön kaikki korruptiotoiminta olisi paljastettu täysin. Antti Kaikkonenkin avautui omassa blogissaan kesäkuun puolivälissä, että häntä väsytti jo kaikki julkisuus Nuorisosäätiön harjoittaman lahjonnan ympärillä. Kaikkonen itse pehmensi asiaansa kertomalla, että hän oli saanut yrityksiltä vain pieniä lahjoituksia, ”mutta enpä ole sen takia sitten näissä sopissa pahemmin ryvettynytkään”. Antti Kaikkonen kuitenkin julkisuudessa vaati puoluerahoitukseen enemmän avoimuutta.
Vain kolme kuukautta myöhemmin Antti Kaikkonen MOT -ohjelman haastattelussa eduskunnassa myönsi Nuorisosäätiön tukeneen hankinnoissaan omassa hallinnossaan istuvia ehdokkaita ”pienehköillä summilla vaaleissa”, ja että Kaikkonen oli itse myös saanut säätiöltä tukea varsin kohtuullisesti ja ”alle näiden ilmoitusrajojen”. Ainoastaan kaksi päivää myöhemmin – ennen kuin edes MOT -ohjelma ennätti tulla televisiosta – repesi riemu, kun Keskusta julkaisi Matti Vanhasen saaman presidentinvaalikampanjan rahoituksen. Pelkästään Nuorisosäätiön tuki Matti Vanhasen vaalikampanjalle oli 18 000 euroa, reilusti yli ilmoitusrajan. Matti Vanhanen veti humppaan mukanaan jatkoksi Antti Kaikkosen ja erityisesti tuolloin myös Keskustapuolueen kansanedustaja Jukka Pekka Vihriälän (s. 1.12.1945 Vimpeli).
Maanviljelijä ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä oli kansanedustaja vuosina 1983-2007. Vihriälä valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi vuonna 1971. Hän on työskennellyt maanviljelijänä vuodesta 1964 lähtien sukutilallaan Vimpelissä. Vuodesta 1981 lähtien Jukka Vihriälä oli Nurmon kunnanvaltuuston jäsen ja eduskuntaan hänet valittiin vuoden 1983 eduskuntavaaleissa Vaasan läntisestä vaalipiiristä. Jukka Vihriälä toimi presidentin valitsijamiehenä vuoden 1988 vaaleissa. Hänet nimettiin puolueensa kunniajäseneksi kesäkuun 2016 puoluekokouksessa.
Jukka Vihriälä toimi pitkään Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen puheenjohtajana, mutta joutui lopulta eroamaan paikalta 22.9.2009 vaalirahoitusepäselvyyksien vuoksi. Raha-automaattiyhdistys jakoi vuosittain noin 200 miljoonaa euroa avustuksia eri yhdistyksille. Vihriälä kerskui itseään maan vaikutusvaltaisimmaksi keskustalaiseksi. Häntä kuljetettiin edustusmersun takapenkillä maakunnissa ja hän johti omaa ”hoviaan”; hänen käytössään oli RAY:n monet edustustilat tarjoiluineen. Hänestä tuli aivan turhan varomaton toimija. Jukka Vihriälä istui vuosikausia itseään jääväämättä kaikissa RAY:n kokouksissa, joissa esimerkiksi Nuorisosäätiölle jaettiin avustuksia. Samoin Nuorisosäätiön varoja jaettiin virkistysmatkoina ja vaalirahoituksena takaisin Jukka Vihriälälle.
RAY:llä oli myös toinen hyvin merkittävä ongelma olemassa. RAY:n hallituksen kakkosmies, Kokoomuksen mandaatilla istuva johtaja Hannu Salokorpi – hän aloitti RAY:ssa vuonna 1996 -, paljasti televisiohaastattelussa Nuorisosäätiön olevan RAY:n merkittävä asiakas, jota valvotaan erittäin tiukasti heidän puolelta. Hänen mukaansa RAY:n tietokannassa löytyy yli 1 000 järjestön tiedot. Salokorpi sanoi: ”Me kyllä käymme vuosittain heidän asiakirjansa tarkkaan läpi. Sen lisäksi teemme myös käyntejä paikan päällä ja pyydämme erityiset selvitykset.” Nuorisosäätiö tuki samoin Salokorven toimintaa ja kun häneltä kysyttiin, auttoivatko hyvät henkilösuhteet avustuspäätösten syntyä, Salokorpi kertoi: ”No, ei ne ainakaan huonoksi ole.”
Jukka Vihriälä oli saanut taulukaupan avulla 24 000 euroa vaalirahoitusta Nuorisosäätiöltä, joka taas sai avustuksia RAY:ltä. Tämän lisäksi Vihriälän tukiyhdistys hankki vaalirahoitusta myymällä tauluja myös muille RAY:n tukemille yhdistyksille, kuten mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, Nuorisosäätiölle, Näkövammaisten Keskusliitolle, Vanhustyön Keskusliitolle, Suomen Meripelastusseuralle ja Nuorten Ystävät ry:lle. Jokainen näistä yhdistyksistä osti tauluja vähintään 950 eurolla.
Media teki kovin kiusallisia paljastuksia; vaalirahoitus ei kuitenkaan ollut RAY:n toiminnalle mitenkään outoa puuhaa. Vaalien alla RAY:n ylin johto toimitusjohtaja Sinikka Mönkäreen (SDP) johdolla osallistui puolueiden ja niiden ykkösehdokkaiden vaaliseminaareihin maksaen ylisuuria osallistumismaksuja tilaisuuksista. RAY yritti juristiensa avulla kiemurrella median edessä, mutta 7.10.2010 KRP sai toimitusjohtaja Mönkäreen tutkintapyynnön Jukka Vihriälästä varustettuna kysymyksellä: ”Onko avustuskäsittelyssä mahdollisesti syyllistytty johonkin rikokseen?” RAY lähetti lopultakin omat tarkastajansa Nuorisosäätiöön ja tarkastajat antoivat loppuraporttinsa lokakuun lopussa. RAY:n osastopäällikkö Mika Pyykkö joutui lopulta tunnustamaan, että yhdistyksen resurssit valvontaan olivat aivan liian vaatimattomat. RAY jakoi avustuksia yli 200 yhteisölle ja avustuskohteita oli yli 1 600, mutta tarkastuksia kyettiin tehdä vain 50-100 vuosittain. Mika Pyykkö yllättyi itsekin tarkastajien löydöksistä. Nuorisosäätiön laskettiin erehdyttäneen RAY:tä 457 000 euron edestä pelkästään vuosina 2005-2009.
Jukka Vihriälä sai syyskuussa 2011 syytteet törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tammikuussa 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jukka Vihriälän 1,5 vuodeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vihriälä valitti käräjäoikeuden tuomiosta ja lokakuussa 2013 Helsingin hovioikeus alensi tuomiota kahdeksan kuukauden ehdolliseksi vankeudeksi, koska se ei pitänyt lahjusrikosta törkeänä. Lokakuussa 2014 tapaus siirtyi edelleen korkeimpaan oikeuteen käsiteltäväksi. Kesäkuussa 2016 korkein oikeus tuomitsi Jukka Vihriälän vuoden ja kahden kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tuomio tuli lopulta törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistuksen mittaamiseen vaikutti alentavasti oikeudenkäynnin tavallista pidempi kesto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti