Nuorisosäätiö (14. osa)
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Taru Sinikka Laisaari (o.s. Toikka, ent. Mönkäre, s. 6.3.1947 Sippola) toimi RAY:n entisenä toimitusjohtajana ja Matti Vanhasen hallituksen sosiaali- ja terveysministerinä. Mönkäre toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1987-1991 ja 1995-2006. Hän toimi Tiuran sairaalan osastonlääkärinä Lappeenrannassa vuosina 1977-1991 ja Imatran kaupungin terveyskeskuksen apulaislääkärinä vuosina 1991-2003. Mönkäreen kotipaikka on Imatra, jonka kaupunginvaltuustossa hän oli vuosina 1980-1995 ja 2005. Mönkäre luopui valtuustopaikastaan tultuaan valituksi RAY:n toimitusjohtajaksi marraskuussa 2005. Tämän lisäksi Sinikka Mönkäre oli Turun yliopiston hallituksen jäsen vuosina 2009-2011.
Sinikka Mönkäre valittiin eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa, mutta hän putosi jo seuraavissa vaaleissa vuonna 1991 eduskunnasta. Pudottuaan eduskunnasta Mönkäre palasi Imatran terveyskeskukseen apulaislääkäriksi.Vuoden 1995 vaaleissa Mönkäre palasi takaisin eduskuntaan ja hänet nimitettiin heti Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi. Mönkäre jatkoi myöhemmin työministerinä sekä kauppa- ja teollisuusministerinä. 22.2.2004 hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin naisministeri. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2012 Mönkäre otti käyttöön aviomiehensä sukunimen Laisaari.
RAY:n osastopäällikkö Mika Pyykön mukaan Nuorisosäätiö jakoi RAY:lle väärää tietoa ja säätiön kuluja oli merkitty väärille tileille. Vuonna 2005 Nuorisosäätiö anoi yleisavustuksen nostoa, tämä siitäkin piittaamatta, että sillä oli omaa varallisuutta niin paljon, että RAY:n olisi täytynyt laskea päinvastoin vuositukea. Kokonaan toinen ongelma RAY:lle oli sen voimakas poliittinen ohjaus. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveysministeriön konsulttiyhtiöllä teettämä melko laaja, melkein sata sivua käsittävä arvio RAY:n avustustoiminnasta piti Nuorisosäätiötä esimerkkinä jaettujen avustusten väärinkäyttäjistä. Sen mukaan ongelma oli lähinnä rakenteissa, koska jakoehdotusta laatiessaan RAY:n hallitus käytti poliittista ohjausta. Raportti mainitsee: ”Avustusvarojen jakaminen ja niistä päättäminen on hyvin poliittisesti värittynyttä toimintaa. RAY:n hallitus’ksen puheenjohtaja ja hallituksen järjestöjäsenet valitaan edustamaan kulloinkin vallassa olevia poliittisia voimasuhteita, sillä suurin osa järjestöistä on puoluepoliittisesti sitoutuneita.”
Sosiaali- ja terveysministeriössä odotettiin tarkastuksen lopputulosta kauhunsekaisin tuntein. Ikävä päätös jäi lopulta Keskustapuolueen ministeri Liisa Marja Hyssälän (o.s. Liimatta, s. 18.12.1948 Ii) tehtäväksi. Hyssälä syntyi ja kävi koulunsa Iissä ja valmistui ylioppilaaksi Iin lukiosta. Lukion jälkeen opinnot veivät hänet Turun yliopistoon, josta hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi – pääaineena sisiaalipolitiikka – vuonna 1974 ja hammashuollon lisensiaatiksi vuonna 1978, hammashuollon erikoishammaslääkäriksi vuonna 1986 ja hammaslääketieteen tohtoriksi vuonna 1992. Vuonna 1993 Liisa Hyssälä sai erikoislääkärin hallinnon pätevyyden. Hyssälä työskenteli yksityishammaslääkärinä sekä kansanterveystieteen opettajana ja tutkijana Turun yliopistossa ennen politiikkaan lähtemistään. Liisa Hyssälä toimi kansanedustajana vuosina 1995-2010 sekä peruspalveluministerinä Anneli Jäätteenmäen hallituksessa ja Matti Vanhasen I hallituksessa, työministeriössä ja sosiaa-i- ja terveysministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa. Liisa Hyssälä oli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja vuosina 2010-2016.
Liisa Hyssälän johtaman ministeriön kansliapäällikkö allekirjoitti määräyksen, jonka mukaan Nuorisosäätiöltä perittiin ministeriölle takaisin hyvin mitätöntä summaa, 69 000 euroa (86 000 euroa v. 2022). Jukka Vihriälälle täytyi löytää uusi seuraaja, kun hänestä oli päästy eroon. Suomen hallitus ja pääministeri Matti Vanhasen avulla RAY:lle valikoitui uusi hallituksen puheenjohtaja. Uusi puheenjohtaja oli 8.10.2010 nimitetty Hannes Manninen, hänkin Keskustapuolueesta. Jukka Vihriälä oli savustettu ulos tehtävästään mm. jääviyden vuoksi, mutta samanlainen ongelma oli edelleen olemassa valtioneuvostossa, sillä pääministeri Matti Vanhanen edelleen – itseään jääväämättä – hyväksyi RAY:n avustusesitykset.
Juristi sekä oikeuskansleri Jaakko Ilari Jonkka (s. 12.2.1953 Lavia ja k. 4.1.2022 Helsinki) valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1977. Oikeustieteellisen jatkokoulutuksensa Jaakko Jonkka hankki Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja hän sai oikeustieteen lisensiaatin oppiarvon vuonna 1987 ja oikeustieteen tohtorin oppiarvon vuonna 1991 syytekynnystä käsitelleellä väitöskirjalla. Jaakko Jonkka toimi Helsingin yliopistossa assistenttina vuosina 1985-1992. Jonkka opiskeli yliopistossa oikeustieteen lisäksi myös historiaa ja kirjallisuutta. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta myönsi vuonna 2009 Jaakko Jonkalle kunniatohtorin arvon. Jaakko Jonkka julkaisi oikeustieteellisiä tutkimuksia rikosprosessioikeuden ja todistusteorian sekä laillisuusvalvonnan alalta. Jaakko Jonkka toimi ennen apulaisoikeuskansleriksi nimittämistään Lahden kaupunginviskaalina eli syyttäjänä vuosina 1981-1985, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä vuosina 1998-2001, oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkönä vuosina 1996-1998 ja esittelijäneuvoksena vuosina 1993-1995. Jaakko Jonkka toimi Jakob Södermanin avustajana tämän syyttäessä Kauko Juhantaloa valtakunnanoikeudessa vuonna 1993.
Edellisen oikeuskansleri Paavo Antti Juhani Nikulan (s. 15.8.1942 Helsinki ja k. 28.12.2024 Helsinki) jäätyä sairaslomalle äkillisen sairauden vuoksi 29.1.2007 Jaakko Jonkka toimi valtioneuvoston oikeuskanslerin sijaisena. Paavo Nikulan seuraajana Jaakko Jonkka aloitti oikeuskanslerina heinäkuun alussa vuonna 2007. Jonkka jäi eläkkeelle 30.4.2017 ja hänen seuraajakseen presidentti Sauli Niinistö nimitti vastoin Juha Sipilän hallituksen esitystä Tuomas Henrik Pöystin (s. 2.5.1970 Rovaniemi). Oikeuskansleri Jaakko Jonkka selvitteli virkansa puolesta myös vaalirahaepäselvyyksiä. Jaakko Jonkka teki 16.9.2010 eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ilmoituksen pääministerinä toimineen Matti Vanhasen virkatoimien tutkimiseksi. Jonkan mukaan Matti Vanhanen oli esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Jaakko Jonkan mukaan asiaa olisi arvoitava myös rikosoikeudellisesti.
18.12.2016 sairauslomalla parhaillaan ollut oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi, että Juha Sipilän hallitus on sivuuttanut hyvän lainvalmistelun periaatteita ja Jonkan huomautuksia korjaustarpeesta vetoamalla kiireeseen ja poliittiseen paineeseen. Hallituksen esityksissä on ajoittain ollut suuria ongelmia perustuslain, esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuskysymyksien suhteen, jolloin esitykset ovat kaatuneet perustuslakivaliokunnassa. Jaakko Jonkan mukaan edellisilläkin hallituksilla on ollut ongelmia lainvalmistelun kanssa. Oppositio vaati Jaakko Jonkan lausunnon vuoksi hallitukselta selvitystä lainvalmisteluperiaatteista ja vastausta siihen, kunnioittaako hallitus oikeusvaltioperiaatetta. Turun yliopiston yksityisoikeuden emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin (s. 5.1.1948 Kotka) huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: ”Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan.” Lakiesityksen peruslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa.
Jaakko Jonkka joutui putkaan kaatuiltuaan päihtyneenä juna-asemalla ja käytyään kiinni poliisiin Tampereella 26.3.1993. Jaakko Jonkka oli poliisiasemalla mm. repinyt poliisin paidan käyttökelvottomaksi, mutta hän ei saanut sakkoja teon vuoksi, vaikka tällaisesta toiminnasta on ohjeistettu sakottamaan. Jaakko Jonkka ei kysyttäessä osannut sanoa, miksi hän ei saanut sakkoja tapauksen vuoksi. Jaakko Jonkan mukaan hän ei kertonut rikosilmoituksesta tai poliisikuulustelusta hakiessaan oikeuskansleriksi, mutta hän oletti automaattisesti, että oikeusasiamies saisi tietää asiasta poliisilta. Eduskunnan silloinen oikeusasiamies Jakob Söderman ei kuitenkaan ollut saanut poliisilta mitään Jaakko Jonkkaa koskevaa tietoa.
Kun Matti Vanhasen RAY-jääviyttä tutkittiin KRP:ssa, raportoi KRP:n komisario Veli-Matti Räsänen oikeuskansleri Jaakko Jonkalle kaikkiaan viisi eri kertaa tutkimuksista. Komisario Räsäsen neljännessä raportissa oikeuskansleri Jaakko Jonkalle on alaotsikkona kohdassa G: ”Poliisijohtoa RAY:n hallintojohtajan, keskustalaisen poliitikon Seppo Pyykkösen vieraana”. Komisario Räsänen kertoo siinä löytämästään listasta, joka oli todella noloa luettavaa. Suomen korkeinta poliisijohtoa savusaunotettiin RAY:n Kirkkonummen edustushuvilalla, kestitettiin Hartwall Areenan jääkiekko-otteluissa, viihdytettiin Riverdance- ja Aida esityksissä, hiihdätetty Luoston keväthangilla sekä maasutettu Vierumäellä. Tällaisia tilaisuuksia Räisänen löysi yli 20 listalta. Jaakko Jonkka löi tämän raportin kansilehdelle punaisen leiman, jossa oli teksti ”Salassa pidettävä”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti