Valkeakosken tapahtumia

Pirkanmaan maakunnassa Valkeakoskella vuodesta 1972 järjestetty monitaidefestivaali, Työväen Musiikkitapahtuma, järjestettiin tänä suvena 24.-27.7.2025 siis 53. kerran. Festivaalin järjestää vuosittain Työväen Musiikkitapahtuma ry, jonka toimintaan kuuluvat samoin Kirjaslammen tanssilava, Kirjazz-tapahtuma sekä Kulttuuripaja Jylhävaara. Työväen Musiikkitapahtuma lukeutuu osaksi Finland Festivalsia sekä Pirkanmaan Festivaaleja.

Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman aikanaan perusti Työväen Sivistysliiton Etelä-Hämeen piirijärjestö. Festivaalin suunnitteluvaiheessa tapahtumaa ajateltiin kierrättää eri paikkakunnilla Suomessa, mutta Valkeakoskesta tuli lopulta tapahtuman vakituinen kotipaikka vahvan työväenliikkeen perinteensä ansiosta. Nelipäiväiseksi vakiintunut Työväen Musiikkitapahtuma -festivaali on vuodesta 2010 lähtien järjestetty UPM:n Tervasaaren tehtaan ja Myllysaaren museon piha-alueella.

Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtajana on Marianne Haapoja. Tänä vuonna (2025) tapahtumassa Valkeakoskella kävi noin 17 000 kävijää. Tapahtumassa oli kaikkiaan yli 50 esiintyjää tai esiintyjäryhmää. Todella helteisessä säässä musiikkitapahtuma lähti käyntiin, mutta 100-vuotista Dallapé-orkesterin esiintymisvuoroa odotellessa noin kello 16 aikaan lauantai-iltapäivänä yllätti kova vesikuuro paikalla olijat.

KSR eli Kansan Sivistysrahasto perustettiin vuonna 1956 perustettiin Suomen Sosiaalidemokraattista Puoluetta (SDP) lähellä toimivaksi säätiöksi. Tämän säätiön perustivat aikanaan toistakymmentä työväenjärjestöä. 2000-luvulla säätiön hallinnossa on mukana 16 eri organisaatiota. Kansan Sivistysrahaston mukaan sen toiminnassa ovat olleet voimakkaimmin mukana Työväen Sivistysliitto, SDP, SAK eri liittoineen sekä vuonna 1943 perustettu Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kansan Sivistysrahasto -säätiön tarkoitus on tukea apurahoin ja tunnustuspalkinnoin yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuuri- ja sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua sekä valistustoimintaa. Säätiö jakaa apurahojaan yhdistyksille ja yksityishenkilöille muun muassa taide- ja kulttuurihankkeisiin, opintoihin, opinnäytteisiin sekä tutkimustyöhön ja tietokirjailijoille. Kansan Sivistysrahaston säätiö on toimintansa aikana jakanut tukeaan SDP:lle sekä sen piiri- ja oheisjärjestöille, kuten vuonna 2005 perustetulle Kalevi Sorsa -säätiölle ja Työväen Sivistysliitolle. TSL eli Työväen Sivistysliitto perustettiin sisällissodan jälkeen 1.9.1919 professori ja kansanedustaja Kaarle Väinö Voionmaan (vuoteen 1906 Wallin, s. 12.2.1869 Jyväskylä ja k. 24.5.1947 Helsinki) aloitteesta Koiton talolla Helsingin Kampissa.

Valkeakosken kaupunki sijaitsee noin 35 kilometriä Tampereelta etelään. Valkeakoski muistetaan varsinkin paperiteollisuudestaan sekä monipuolisena kulttuuri- ja urheilukaupunkina. Valkeakoskella on noin 21 000 asukasta nykyään. Valkeakosken naapurikuntia ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne. Valkeakosken kaupunki sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Järvivesi hallitsee kaupungin keskustan maisemakuvaa sen läpi soljuvan kanavan muodossa.

Seudulle rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa Sääksmäen kirkko. Samoihin aikoihin Sääksmäelle valmistui useita kartanoita. Keskiajalla Valkeakoski tunnettiin myllykylänä, jonne tultiin pitkienkin matkojen takaa veneillä jauhamaan viljaa. Valkeakoskelle valmistui vuonna 1869 kanava, joka sai osakseen liikemiesten huomion. Kanavan rannalle rakennettiin alkuun puuhiomo sekä paperitehdas. Vuonna 1880 Suomen ensimmäinen selluloosatehdas käynnistyi Valkeakoskella. Vähitellen Valkeakoski alkoi muuttua myllystä teollisuuskeskukseksi, mutta raskaasti koetellut maamme sisällissota katkaisi paikkakunnan kasvun vuosiksi.

Valkeakosken teollisuustaajama alkoi syntyä paperiteollisuuden vetäessä maaseudun asukkaita voimalla puoleensa. Mallasveden ja Vanajaveden välisen kosken valjastetusta voimasta saatava sähköenergia oli aikoinaan yhden Suomen ensimmäisten paperitehtaiden eli Myllysaaren paperitehtaan perustamisen mahdollistaja. Tätä nykyä Myllysaaren paperitehtaan toiminta on jo lopetettu ja tehtaan tiloissa toimii nykyään Valkeakosken kulttuuri- ja teollisuushistoriaa esittelevä Myllysaare museo.

Valkeakosken myllykylä oli pitkän aikaa Sääksmäen henkisten palvelujen varassa. Valkeakosken kylän väestömäärä kasvoi jo vuonna 1883 kolmannekseen koko pitäjästä; paikkakunnalle rakennettiin tehtaan kansakoulu, mutta kirkko valmistui vasta vuonna 1910. Oma pappi Valkeakoskelle tuli vasta itsenäisen kunnan perustamisen jälkeen. Valkeakoski kehittyi hyvin nopeasti erilleen Sääksmäestä, mikä osaltaan hankaloitti alueen hallintoa. Suomen sisällissota oli Valkeakoskella hyvin tuhoisa, johtuen poliittisesta vastakkainasettelusta. Väkilukuun suhtautettuna sisällissodan vuoksi kuoli paikkakunnalla eniten ihmisiä kaikista Suomen kunnista. Tämän vuoksi paperiteollisuus oli pitkään suurissa vaikeuksissa.

Yhteiskunnallinen murros sekä asutuksen nopea kasvu toivat mukanaan Valkeakosken kylälle ja koko Sääksmäelle suuria sosiaalisia vastakohtaisuuksia ja jopa hankaluuksia. Tapahtumat johtivat vuonna 1922 Valkeakosken kauppalan perustamiseen. Tuolloin sekä Sääksmäen että Valkeakosken väkiluvut olivat jo yhtä suuret. Sääksmäen keskiaikaisen kirkon tuhouduttua isossa tulipalossa vuonna 1929 valkeakoskelaiset vaativat uutta kirkkoa rakennettavaksi kauppalaansa. Kun Sääksmäki halusi jälleenrakentaa historiallisen pyhättönsä, seurakuntienkin ero kävi ajankohtaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen Valkeakosken talous lähti voimakkaaseen kasvuun ja asukasmääräkin moninkertaistui. 1950-1970-luvuilla Valkeakosken tehdaselämä parantui ja jalkapallosta tuli ammattimaisempi urheilulaji Hakan vuoksi; tämän kaiken takana vaikutti paikkakunnalla vahvasti tehtaanpatruuna Juuso Walden.

Valkeakoski sai kaupunkioikeudet vuonna 1963. Arkkitehti Veikko Viljo Vilhelm Larkaksen (ent. Lindberg, s. 27.3.1909 Helsinki ja k. 3.10.1969 Helsinki) suunnittelema 1000 -paikkainen Valkeakosken kirkko valmistui vuonna 1969. Sääksmäki liitettiin vuonna 1973 Valkeakoskeen ja vuonna 1975 liitettiin kaupungin pohjoispuolella sijainnut aikaisemmin Pälkäneeseen kuulunut Painon kylä lähiympäristöineen Valkeakoskeen. Vuonna 1978 suoritettiin osaliitos Hattulan ja Valkeakosken välillä, kun osa seitsemän vuotta aiemmin Hattulaan liitetyn Tyrvännön kunnan kylästä liitettiin Valkeakoskeen. Tuolloin liitettyjä kyliä olivat Uskala, Mälkiäinen ja Tykölä. Valkeakoski-päivää vietetään 27. lokakuuta Valkeakosken kauppalan perustamisen vuosipäivänä.