perjantai 13. toukokuuta 2022

 

Duke Ellington ja hänen orkesterinsa.

Duke Ellingtonin pojanpojan, Paul Mercer Ellingtonin johtama, maineikas The Duke Ellington Orchestra, konsertoi toukokuussa 2022 viidellä paikkakunnalla Suomessa. Tämän legendaarisen yhtyeen otti johtaakseen yhdysvaltalainen säveltäjä, pianisti ja orkesterinjohtaja, Edward Kennedy ”Duke” Ellington (s. 29.4.1899 Washington DC ja k. 24.5.1974 New York) jo vuonna 1923. Duke Ellingtonin vanhemmat olivat pianisteja; Daisy Kennedy (s. 4.1.1879 Washington DC) ja James Edward Ellington (s. 15.4.1879 Lincolnton, Pohjois-Carolina). Duke Ellington sai pianotunteja jo seitsemänvuotiaana Marietta Clinkscalesilta. Lempinimensä, Duke, hän sai lapsuudenystävältä, Edgar McEnteeltä.

Edward Kennedy "Duke" Ellington.

Aluksi Duke toimi kylttimaalarina, mutta vuodesta 1917 lähtien hän alkoi tarjota pianistin palvelujaan lähinnä tanssimusiikin saralla. Hänen ensimmäinen yhtyeensä vuonna 1917 oli The Duke’s Serenaders (Colored Syncopators). Jo kesäkuussa 1923 Duke soitti kokoonpanossa Elmer Snowden and His Black Sox Orchestra mm. Atlantic Cityssä ja New Jerseyssä ja saman vuoden syyskuussa Hollywood Clubilla Broadwaylla. Kun Elmer Snowden alkuvuodesta 1924 jätti yhtyeen, otti Duke Ellington yhtyeen johtajan tehtävät vastaan. Vuonna 1924 Ellington äänitti jo kahdeksan levyllistä musiikkia, näistä kappaleista jo kolme olivat hänen omia sävellyksiään.

Duke Ellington teki lokakuussa 1926 sopimuksen agentti-kustantaja Irving Harold Millsin (synt. Isodore Minsky, s. 16.1.1894 Odessa, Venäjä ja k. 21.4.1985 Palm Springs, Kalifornia) kanssa. Kun yhtyeenjohtaja Joseph Nathan ”King” Oliver (s. 19.12.1881 ja k. 10.4.1938) hylkäsi tarjouksen ryhtyä Harlemin Cotton Clubin housebändiksi syyskuussa 1927, tarjottiin tilaisuutta seuraavaksi Duke Ellingtonin yhtyeelle; yhtyeen kokoa täytyi kasvattaa ehtojen mukaan kuudesta soittajasta yhteentoista soittajaan. Ellington aloitti yhtyeineen Cotton Clubin esiintymiset 4.12.1927 ja klubin asiakaskunta oli valkoista ja varakasta väkeä.

Vuodesta 1923 vuoteen 1940 – rotuerottelun ja osin kieltolainkin aikaan - toiminut Cotton Club sijaitsi 142. kadun ja Lenox Avenuen kulmassa. Ellingtonin ohella klubin vakioesiintyjiin kuuluivat Louis Armstrong, Count Basie, Fats Waller, Cab Calloway, Billie Holiday, Lena Horne ja monet muut jazzlegendat. Asiakkaiksi Cotton Clubille pääsivät vain valkoihoiset. Mustaihoiset esiintyjät esiintyivät ja nauttivat suurta suosiota, mutta he eivät saaneet seurustella asiakkaiden kanssa. Niin Ellingtonin kuin muidenkin Harlemista tulevien mustaihoisten artistien edellytettiin esittävän Cotton Clubilla ”eksoottista viidakkomusiikkia” valkoihoisen asiakaskunnan iloksi. Sisäänpääsymaksu huipputrendikkäälle Cotton Clubille oli poikkeuksellisen suuri, mikä heijastui positiivisesti esiintyjien palkkioihin ja auttoi heitä hyväksymään jokseenkin rasistiset olosuhteet. Klubilta radioidut suositut lähetykset tekivät tuolloin vielä nimellä Duke Ellington and His Jungle Band tunnetusta yhtyeestä yhden 1920- ja -30-luvun tunnetuimmista ja vetovoimaisimmista esiintyjistä. Myöhemmin urallaan nimellä The Duke Ellington Orchestra tunnettu kokoonpano levytti säännöllisesti usealle eri levy-yhtiölle ja esiintyi elokuvissa. Ellington toimi myös muurinmurtajana, kun amerikkalainen jazz murtautui maailman musiikkimarkkinoille. 1960-luvulla hän teki yhtyeineen laajan maailmankiertueen, jolloin hänet nähtiin esiintymässä Helsingin Kulttuuritalollakin vuosina 1963 ja 1964.

Duke Ellingtonin säveltämät unohtumattomat jazz-klassikot kuten Satin Doll (1953), Sophisticated Lady (1933), Mood Indigo (1930) ja Rockin’ in Rhythm (1931) sekä orkesterissa maailmanmaineeseen nousseiden muusikoiden säveltämät Caravan (1936, säv. Juan Tizol & Duke Ellington), Perdido (säv. Juan Tizol) ja Take the ’A’ Train (1941, säv. Billy Strayhorn) soivat yhä edelleen vuonna 2022 yhtä tyylikkäästi ja svengaavasti kuin 1920-luvullakin. Valtaosalle The Duke Ellington Orchestran ystäville ensimmäisenä mieleen tuleva jazz-klassikko on tietysti Take the ’A’ Train. Kyseisen jazz-klassikon säveltäjä oli orkesterissa lähes kolme vuosikymmentä soittanut pianisti Billy Strayhorn. Ikivihreä kappale levytettiin ensimmäisen kerran keväällä 1941 – vaikka kappale on sävelletty vuonna 1939 - ja sen nimi viittaa New Yorkin läpi kulkeneeseen maanalaisen linjaan.

William Thomas "Bill" Strayhorn.

Musiikin tekemisessä Duke Ellingtonilla oli lähes kolmenkymmenen vuoden yhteistyökumppanina säveltäjä, sovittaja, pianisti ja sanoittaja William Thomas Strayhorn (s. 29.11.1915 Dayton, Ohio ja k. 31.5.1967 New York). Duke Ellington oli naimisissa lukio aikaisen ihastuksensa, Edna Thompsonin kanssa ja heidät vihittiin 2.7.1918. Seuraavana keväänä, 11.3.1919, heille syntyi heidän ainut poikansa, Mercer Kennedy Ellington (k. 8.2.1996), joka jatkoi isänsä työtä säveltämällä ja sovittamalla sekä johtamalla isänsä legendaarista bändiä. Mercer soitti itse trumpettia ja pianoa.

1920-luvun lopulla lopulla Edna ja Duke erosivat ja Duke Ellington avioitui Cotton Clubin tanssijan, Mildred Dixonin (s. 21.11.1904 ja k. 18.9.2001) kanssa. Mildred seurasi Duke Ellingtonia tämän esiintymisien mukana, huolehti Ellingtonin kustantamon, Tempo Musician hoidosta ja hän antoi inspiraation mm. kappaleeseen ”Sophisticated Lady”. Duke Ellington jätti perheensä vuonna 1938 ja muutti Cotton Clubin työntekijä, Beatrice ”Evie” Ellisin luokse asumaan. Myöhemmin Ellingtonilla oli suhde vielä Fernanda de Castro Monten kanssa 1960-luvun alussa. Duke Ellingtonin sisar, Ruth, johti myöhemmin Ellingtonin musiikkikustantamoa, Tempo Musicia. Duke Ellington kuului Alpha Phi Alphan-veljestöön sekä Prince Hallin 29.9.1784 Amerikan afrikkalaisille perustamaan vapaamuurari-järjestöön. Duke Ellington kuoli 24.5.1974, vain muutaman viikon 75. syntymäpäivänsä jälkeeen, keuhkokuumeen ja keuhkosyövän aiheuttamiin komplikaatioihin. Hänet on haudattu Woodlawnin hautausmaalle Bronxissa, New Yorkissa.

Mildred Ellington.

Kun Duke Ellington kuoli, otti hänen poikansa Mercer Ellington isänsä kuuluisan orkesterin johtajan tehtävät itselleen. Heti aluksi hän matkusti orkesterin kanssa kiertueelle Eurooppaan vuosina 1975 ja 1977. Mercer Ellington kuoli sydänkohtaukseen Kööpenhaminassa 8.2.1996. Hänen tyttärensä, Mercedes Ellington (S. 1939), on Duke Ellington Center for the Arts-keskuksen presidentti. Mercer Ellingtonin kolmannesta avioliitosta – Lene Margrethe Scheidin kansaa – syntyi yksi poika, Paul Mercer Ellington, joka nyt johtaa Duke Ellingtonin yhtyettä ja huolehtii tämän kartanosta.

Mercer Ellington.

Perinteistä jazzia ja swingiä esittävä Duke Ellingtonin suurkokoonpano nähtiin Turun Konserttitalossa keskiviikkona 11. toukokuuta, Hyvinkääsalissa torstaina 12. toukokuuta, Helsingin Kulttuuritalossa perjantaina 13. toukokuuta, Tampere-talossa lauantaina 14. toukokuuta ja Madetojan Salissa, Oulussa sunnuntaina 15. toukokuuta 2022.

The Duke Ellington Orchestra – perinteistä big band-jazzia jo kolmannessa polvessa.

Duke Ellington oli jazz-musiikin ensimmäisiä suuria säveltäjä- ja kapellimestarinimiä. Perinteisen jazzin - tai ”amerikkalaisen musiikin” kuten Duke Ellington itse tuotantoaan nimitti - saralla hänen maineensa ja saavutuksensa ovat aivan omaa luokkaansa ja orkesterin perinne on jatkunut jo lähes sadan vuoden ajan.

Kiertueaikataulu Suomessa on seuraava:

Konserttitalo, Turku – keskiviikko 11.5.2022
Hyvinkääsali, Hyvinkää – torstai 12.5.2022
Kulttuuritalo, Helsinki – perjantai 13.5.2022
Tampere-talo (pieni sali), Tampere – lauantai 14.5.2022
Madetojan Sali, Oulu – sunnuntai 15.5.2022

Lippujen hinnat ovat:

49,50 euroa / 59,50 euroa / 69,50 euroa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti