Koneen Säätiö jakoi tukea taiteiden tutkimukseen

Vuonna 1956 perustettu itsenäinen ja riippumaton Koneen Säätiö, joka parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä tieteen ja taiteen avauksille. Koneen Säätiön tavoitteena on toimia tiede- ja taidepoliittisesti valpas tieteen ja taiteen rahoittaja, joka myös aktiivisesti etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja valtavirralle. Koneen Säätiö tukee tieteellistä tutkimustyötä, kulttuuria ja taidetta sekä tieteen yleistajuistamista apurahoilla sekä ylläpitää Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiä Mynämäellä.

Koneen Säätiö on nyt päättänyt antaa lahjoituksena viidelle suomalaiselle yliopistolle ja niiden humanistisille koulutusaloille yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Säätiön tuen kohteeksi valikoituivat Aalto-yliopisto (800 000 euroa), Helsingin yliopisto (1,5 miljoonaa euroa), Jyväskylän yliopisto (miljoona euroa), Taideyliopisto (600 000 euroa) ja Turun yliopisto (600 000 euroa). Koneen Säätiön toiveena on, että lahjoitusvarat kohdennettaisiin erityisesti taiteen tutkimukseen sekä taiteelliseen tutkimukseen, koska Koneen Säätiön selvityksen perustuen juuri nämä ovat erityisen tuen tarpeessa. Koneen Säätiö haluaa lahjoitusvaroillaan taata näiden oppialojen moninaisuutta sekä tutkimuksen vapautta näillä koulutusaloilla.

Omassa tiedotteessaan Koneen Säätiö paljastaa käyneensä yliopistojen kanssa keskusteluja sekä selvittäneensä, mitkä oppialat kärsivät kaikkein eniten perusrahoituksen leikkauksista ja jatkuvasta rahoituksen priorisoinnista. Säätiön tutkimus paljasti, että juuri taiteen tutkimus ja taiteellinen tutkimus ovat kaikista leikkauksista kärsineet kaikkein eniten. Koneen Säätiö palauttaa mieliimme, että pääministeri Juha Sipilän (keskusta) hallituksen vuonna 2016 tekemät supistukset ja leikkaukset yliopistojen perusrahoituksessa tuntuvat yliopistojen jokapäiväisessä arjessa siten, että humanistisissa oppiaineissa työskennellään hyvin pienillä opetus- ja henkilöresursseilla.

Tiedotteessa Koneen Säätiön johtaja, Ulla Tuomarla, ilmoittaa seuraavaa: ”Akateemisen vapauden hengessä halusimme tietää, vieläkö yliopistoissa voi tutkia asioita, jotka ovat osa yliopiston sivistystehtävää, mutta eivät kenties juuri tällä hetkellä sen kuumin tutkimusala. Meistä ymmärrys taiteesta ja kulttuurista on oleellinen osa humanistista tutkimusta ja yliopiston sivistävää tehtävää”. Koneen Säätiön Helsingin yliopiston humanistiselle koulutusalalle lahjoittamin 1,5 miljoonan euron lahjoitusvarojen turvin Helsingin yliopisto aikoo perustaa taiteiden tutkimuksen alalle professuurin mahdollisimman pikaisesti, paljastaa tiedotteessa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, Pirjo Hiidenmaa. Suunnitelmissa on, että professuuri perustettaisiin todennäköisesti yliopiston elokuva-alalle. Yleisellä tasolla olisi kyse elokuvan, visuaalisen kulttuurin ja visuaalisen kerronnan aloista.

Viime vuodet Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on ollut melkoisissa taloudellisissa vaikeuksissa. Säästötoimenpiteiden ja eläköitymisen vuoksi tiedekunnan opetushenkilökunta on vähentynyt niin, että joidenkin pienempien opintosuuntien tulevaisuus on näyttäytynyt melko uhattuna. Helsingin yliopisto päätti viime helmikuussa supistaa elokuva- ja televisiotutkimusta sekä alan opetusta. Tämän yliopiston päätöksen seurauksena humanistisessa tiedekunnassa ei voi enää jatkossa tehdä kandiopintoja elokuvan ja television alueelta. Koneen Säätiön taloudellisen tuen turvin elokuva- ja televisiotutkimus alana pystyy nyt kaksinkertaistamaan väkimääränsä; alalle perustettaisiin professuuri sekä yliopistonlehtori. Vuodesta 2004 lähtien yliopiston elokuva- ja televisiotutkimus on ollut yhden ihmisen, professori Henry Baconin varassa. Vielä ei ole olemassa päätöstä alan kandiopintojen kohtalosta.

Elokuva-alan tutkimuksen vahvistamiseen päädyttiin mm. siksi, että visuaalinen kerronta on erittäin suuri osa nykymaailmaa ja inhimillistä kulttuuriamme. Visuaalinen kulttuurin tutkimus läpäisee myös useita humanistisen tiedekunnan aloja. Tiedekunnalla on esim. kääntäjänkoulutusta sekä taidehistoriaa ja tekstintutkimusta. Onneksi kuitenkin Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen professorikato on helpottunut viime aikoina, sillä tänä keväänä kotimainen kirjallisuus on saanut professorin Riikka Rossista. Vielä professuuri puuttuu yliopiston musiikintutkimuksen alalta. Siitä käytävät keskustelut ovat vielä keskeneräisiä. Keskustelun alla on mahdollisuus, että musiikintutkimuksen kahdesta lehtoraatista toinen jatkuisi professuurina ja toinen lehtoraattina.