Paastoaminen

 Paastolla tarkoitetaan lyhytaikaista tai hieman pidempiaikaista syömättömyyttä. Paastoamista voidaan   toteuttaa hyvin monella eri tavalla ja se voi kestää päivästä jopa viikkoihin. Ihmiset paastoavat eri   syistä; syitä voivat olla mm. uskonnolliset syyt, terveydelliset syyt ja lääketieteelliset syyt. Paastosta   riippuu, luovutaanko joistakin ruoka-aineista tai jopa nesteytyksestä. Mehupaastolla esimerkiksi saattaa   kohentava vaikutus veren rasva-arvoihin. Suolistobakteerin saavat paaston aikana hyvän tilaisuuden   uudistua ja kohentua. Nestepaaston aikana nestemäisen ravinnon vuoksi suolistomme saa tilaisuuden   hengähtää ja levätä sekä parannella suoliston olosuhteita sen limakalvoilla.

 Paasto sopii periaatteessa kaikille terveille aikuisille ihmisille. Ensikertalaisen ei kannata paastota yli   viikkoa. Paastoa ei voi suositella, jos olet toipilaana, raskaana tai imetät tai jos verenpaineesi on   alhaisella tasolla. Paaston jälkeen on usein helpompi syödä kevyemmin, pitää oma paino kurissa ja   liikkua enemmän. Paaston jälkeen voit hyvinkin saada lisäenergiaa ja se auttaa siirtymisessä   terveellisempiin elintapoihin. Paasto saattaa lievittää niveltulehdukseen liittyvää kipua, aamujäykkyyttä   ja turvotusta. Ruoan sisältämissä rasvahapoissa syntyvät tulehduksen välittäjäaineet. Tulehdus   yleensä  helpottaa, kun paastottaessa rasvahappojen määrä elimistössä vähenee ja elimistö tuottaa   siten vähemmän välittäjäaineita.

 Kun ihminen paastoaa eli on syömättä, elimistömme alkaa hyödyntää omia rasvavarastojaan. Ihmisen   maksa vapauttaa varastoimaansa glukoosia, jotta verensokeri pysyisi tasaisena. Kun kehon varastot   ehtyvät, elimistö alkaa purkaa lihasproteiineja, jotta muodostuisi jälleen glukoosia. Siksi varsinkin pitkän   paaston aikana elimistön lihaskudos alkaa surkastua. Koska paaston aikana veren nestetilavuus   vähenee, paaston aikana yleensä verenpaine myös laskee. Paaston aikana saattaa ilmetä seuraavia   oireita: päänsärkyä, väsymystä, palelemista, heikkouden tunnetta tai huonoa oloa. Oireet kyllä yleensä   loppuvat, kun paasto päättyy.

 Ajoittainen paasto (intermittent fasting) on yläkäsite, joka sisältää erilaisia paastomuotoja. Ajoittaisella   paastolla tarkoitetaan sitä, että syömistä rajoitetaan tietyllä aikavälillä joko täysin tai osittain, jolloin   lopputuloksena on rasvan polttaminen ja painon putoaminen. Uskonnolliset paastot ovat eräänlaisia   ajoittaisia paastoja, vaikkakin niillä tavoitteellaan laihdutuksen sijaan hengellisyyttä. On olemassa   monia erilaisia ajoittaisen paaston muotoja, esimerkiksi vuoropäiväinen paasto (alternate-day fasting,   ADF). Toinen esimerkki ajoittaisesta paastosta on aikarajoitettu paasto eli 16/8-pätkäpaasto. Sitä   noudattaessa ollaan syömättä 16 tuntia, minkä jälkeen kaikki päivän ateriat nautitaan kahdeksan tunnin   aikana. Tällaista pätkäpaastoa noudattaessa päivän ateriat syödään yleensä kello 12:n ja kello 20:n   välillä.

 Eräs ajoittaisen paaston muoto on 5:2-paasto, jonka perusideana on syödä viitenä päivänä viikossa   normaalisti ja kahtena päivänä syödään rajoitetusti. Tällöin paastopäivinä naisten kalorinsaanti on noin   500 kilokaloria ja miesten noin 600 kilokaloria. 5:2-paastossa on tarkoituksena, etteivät paastopäivät   ole peräkkäisiä päiviä. Lisäksi ajoittaisten paastojen alle sijoittuvat erilaiset mehu- tai smoothiepaastot.   Niiden perusideana on useimmiten viikon mittainen paastojakso, jonka aikana pidättäydytään ruoasta,   mutta juodaan kasvis- ja hedelmämehuja sekä kasvislientä. Tällaisten paastojen aikana nestettä voi   pudota helposti ensimmäisten päivien aikana, mutta rasvan osuus pudonneesta painosta on erittäin   vähäinen. Paasto saattaa olla tehokas ja erittäin terveellinen osa laihduttajan elämänmuutosta.   Paastoa käytetäänkin elimistön puhdistamiseen: jotkut paastoamisen asiantuntijat ilmaisevat paaston   niin, että siinä maksalle, munuaisille ja suolistolle annetaan levähdystauko. Elimistömme puhdistuu   ylimääräisistä kuona-aineista, kuten raskasmetalleista ja muista kuona-aineista. 5:2 paasto   onkin varsin tehokas, mutta vähän kevyempi tapa paastota. Rajoittamalla energiansaantia kahtena   päivänä viikossa elimistö saa lähes samat terveyshyödyt kuin täyspaastossakin. 5:2-paastosta ei   kuitenkaan ole laihduttajalle mitään hyötyä, jos normaaleina päivinä tulee syötyä mitä sattuu.

 Tavallisina päivinä energiansaanti tulisi pysyä normaalilla tasolla, noin 2000   kilokalorissa päivittäin naisilla ja 2500 kilokalorissa päivittäin miehillä. Jos tavallisina päivinä maistuu   sipsit, suklaat ja karkit, paastopäivien energiavajehyöty häviää nopeasti. Helpointa 5:2-paasto on   toteuttaa siten, että se aloitetaan päivällisen jälkeen noin klo 18. Kun olet syönyt vankan päivällisen, et   ennen aamua edes tarvitse mitään syömistä. Aamulla herätessäsi olet paastonnut jo puolet   vuorokaudesta. Paastopäivän ateriat kannattaa jakaa kahteen tai kolmeen kertaan. Aterian sisältö on   erittäin tärkeä: kannattaa syödä paljon kasviksia ja proteiinipitoista ruokaa. Näin saat vähän energiaa   mutta paljon vatsantäytettä. Leipää ei kannata syödä ollenkaan.

Paastopäivä voi olla esimerkiksi tällainen:

Edellinen päivä klo 18 päivällinen ja paasto alkaa.

Aamiainen klo 8

- Marjoja 2 dl, 60 ckal

- Vähärasvaista turkkilaista jugurttia 1 dl, 60 ckal

- Leseitä, siemeniä ja pähkinöitä kourallinen, 100 ckal

- Lisäksi runsaasti vettä

Lounas klo 12

- Munakas tai keitetty muna 100 ckal

- Keitettyjä kasviksia, kuten parsakaalia, porkkanaa ja kukkakaalia n. 50 ckal

- Tuoretta vihreää salaattia, kurkkua, retiisiä jne. n. 30 ckal

- Paljon vettä

Välipala klo 14

- Kasviksia, esim. porkkanaa, kurkkua, lanttua, dipattuna rasvattomassa kermaviilissä. Punnitse kasvikset, varsinkin makeat kuten porkkanat, jotta energiaa ei tule liikaa. n. 100 ckal

Päivällinen klo 18

- Paasto loppuu, voit syödä normaalisti.

Myös 5:2-paaston aikana kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota veden saantiin. Vettä olisi hyvä juoda vähintään pari litraa päivässä. Varsinkin paastopäivinä se on tärkeää, sillä runsas vedenjuonti lisää myös kylläisyyden tunnetta ja parantaa siten oloasi. Lääkäri Michael Mosleyn BBC:lle tekemässä dokumentissa hän teki hyvin tunnetuksi 5:2-paaston ja sen jälkeen aiheesta on julkaistuista useita kirjoja. Sittemmin pätkäpaastosta on julkaistu kirjoja myös suomeksi.

Pätkäpaastoa on alettu tutkia eri puolilla läntistä maailmaa viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsin Karoliinisessa instituutissa alustavat tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Tutkimuksessa mukana olleet ovat sekä laihtuneet että heidän terveytensä on huomattavasti parantunut.