Vuonna 2022 elinsiirtoja tehtiin Suomessa kaikkiaan 371 kappaletta. Elinsiirtoja tehtiin siis Suomessa aikaisempia vuosia vähemmän, sillä elinluovuttajia jouduttiin hylkäämään koronavirusinfektioiden vuoksi. Joulukuussa 2022 julkaistu Elinluovutus- elinsiirtotoiminnan kansallinen toimintasuunnitelman tavoitteena on kehittää elinluovutus- ja siirtotoimintaa. Viime vuonna tehdyistä 371 elinsiirrosta 250 oli munuaissiirtoja, joista kahdeksan munuaissiirtoa tehtiin lapsille. Suomessa suurin osa siirrettävistä munuaisista saatiin kuolleilta luovuttajilta. Munuaissiirto on kuitenkin ainoa elinsiirto, jossa siirrettävän munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Vuonna 2022 peräti 42 suomalaista luovutti toisen munuaisensa sukulaiselleen, ystävälleen tai täysin tuntemattomalle ihmiselle.

Toiseksi eniten Suomessa viime vuonna tehtiin elinsiirroista maksansiirtoja, joita tehtiin 62 kappaletta. Näistä maksansiirroista seitsemän tehtiin lapsille. Suomessa tehtiin viime vuonna sydänsiirtoja yhdeksäntoista, keuhkosiirtoja kaksikymmentä ja haimansiirtoja kaksikymmentä kappaletta.

HUS:sta kerrotaan, että positiivisen koronatestituloksen vuoksi jouduttiin perumaan 27 mahdollista elinluovutusta viime vuoden aikana. Positiivinen korotestitulos johti elinluovutusprosessin keskeytymiseen ja siksi ei tiedetä, olisivatko nämä kaikki elinluovutukset toteutuneet. Ilman koronavirus infektioita munuaissiirtoja olisi saatettu tehdä enemmän, arviolta noin 35-45 elinsiirtoa enemmän ja maksansiirtoja 8-10 mahdollisista elinluovuttajista. Jatkossa saatu positiivinen koronatestitulos estää enää keuhkojen ja ohutsuolen siirron.

Vuonna 2022 kuolleita elinluovuttajia oli kaikkiaan 113 ja näistä kuolleista oli DCDD-luovuttajia (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen). Suomessa elinluovuttajien keski-ikä oli 56,9 vuotta. Näistä elinluovuttajista naisia oli 50 (44 prosenttia) ja miehiä 63 (56 prosenttia). Monielinluovuttajia eli elinluovuttajia, jotka luovuttivat käytännössä enemmän kuin yhdentyyppisiä elimiä, oli 77. Elinluovuttajien kuolinsyistä aivoverenvuoto oli tavallisin syy.

Joulukuussa 2022 julkaistiin elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallinen toimintasuunnitelma vuosiksi 2023-2033. Aikaisempi elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallinen toimintasuunnitelma oli laadittu vuosille 2015-2018. Suunnitelman pohjalta Suomeen on luotu valtakunnallinen porrastettu elinluovutustoiminnan organisaatio. Elinluovutustoiminnan ohjeistusta on yhtenäistetty. Kaikissa elinluovutussairaaloissa on yhtenäiset toimintaohjeet ja kaikki elinluovutussairaalat seuraavat omaa toimintaansa. Koulutusta on myös tehostettu ja valtakunnallisen vainajatietojen auditoinnin perusteella tiedetään, että potentiaalisista elinluovuttajista jää tunnistamatta enää vain 3,6 prosenttia, mutta edelleen hoitoja rajoitetaan 6,1 prosentilla ilman, että harkitaan elinluovutuksen mahdollisuutta (2021).

Uuden kansallisen toimintasuunnitelman päätavoite on, että kaikki sellaiset potilaat, jotka sairautensa tai lääketieteellisen arvion perusteella hyötyvät elinsiirrosta, saavat elinsiirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Kansalliseen toimintasuunnitelmaan on kirjattu keinoja tavoitteen saavuttamiseksi sekä elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämiseksi. Elinluovuttajien määrä vaihtelee suuresti vuosittain ja alueittain. Elinluovutussairaaloina toimivat aivan kaikki Suomen yliopisto- ja keskussairaalat. Jokaisessa maamme elinluovutussairaalassa toimii elinluovutustyöryhmä sekä elinluovutuksesta vastaava lääkäri ja -koordinaattori. Elinluovutustoimintaa eri sairaaloissa on kehitetty määrätietoisesti mm. yhtenäistämällä ohjeistusta ja tehostamalla henkilökunnan koulutusta.

Viestintä elinluovutuksesta ja sen merkityksestä on tärkeää. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen lisää myönteistä suhtautumista elinluovutukseen ja siten elinsiirtojen määrä saadaan vähitellen nostettua. Kansalaisviestintä annetaan ainakin osittain potilasjärjestöjen tehtäväksi. Käytännössä kansalaisviestintää tekee Munuais- ja maksaliiton hallinnoima Lahja elämälle/KYLLÄ elinluovutukselle-toiminta. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallisen toimintasuunnitelman 2023-2033 on laatinut valtakunnallinen elinluovutustoiminnan ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista yliopistollisista sairaaloista, kahdesta muusta elinluovutussairaalasta, Elinsiirtokeskuksesta, THL:stä, STM:stä ja Fimeasta. Myös Munuais- ja maksaliitto osallistui toimintasuunnitelman tekoon.