Pentti-Oskari Kangas ja Seitsemän seinähullua veljestä
Kansakoulunopettajaksi vuonna 1964 valmistunut yrittäjä, Pentti-Oskari Kangas, vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä 20.5.2023 Suomen Turussa. Äidin toiveesta Pentti-Oskari aloitti 17-vuotiaana opettajaopinnot Rauman opettajaseminaarissa. Aikakirjoihin jää myös Pentti-Oskarin vuonna 1966 perustama laulu- ja soitinkokoonpano sekä viihdeorkesteri Pentti-Oskari Kankaan 7 Seinähullua Veljestä, joka kokoonpano sittemmin otti nimekseen Seitsemän Seinähullua Veljestä. Hektisempään aikaan orkesteri soitti 370 keikkaa vuodessa. Varttuneempi väki varmasti muistaa vielä orkesterin Fazerin-sinisen keikkabussin, jossa koreili iso teksti: Hulluna on hyvä olla.
Orkesteri sai alkunsa, kun kolme Penttiä Rauman seminaarista – Nieminen, Kangas ja Ilmonen – soittivat Opettajavalmistuslaitoksen Talvipäivillä. Muusikoiden instrumentteina olivat tuolloin hanuri, banjo ja saksofoni. Kun tämä trio sai vielä vahvistukseksi kitaristi Henry Virtasen sekä komppiryhmää tukevat basisti Kullervo Jyrkäs ja rumpali Esa Roosvall, näin olikin soittokunta jo nipussa. Yrittäjä Pentti-Oskari Kangas itse tämän todistaa näin sanoen: ”Talvella 1966 toimin Vehmassalmen tanssilavan järjestäjänä ja saman vuoden vappuna orkesteri heitti ensimmäisen keikkansa kyseisellä lavalla, käyttäen nimeä Hammond Quintet. Orkesterin solistina toimi nouseva tähti, Danny”.
Kesällä 1966 Pentti-Oskarin orkesteri järjesti aivan oman kesäkiertueen; orkesterin keikka-autossa luki tuolloin: Pentti Kankaan Tangosextetti. Soittajakunnan esiintymisasun paidoissa komeili teksti: Hullu Oskarin hullut. Vuoden 1966 kesäkiertueen solistiksi palkattiin orkesteriin tuolloin vielä tuiki tuntematon, Irwin Goodman eli Antti Yrjö Hammerberg (s. 14.9.1943 Hämeenlinna ja k. 14.1.1991 Hamina). Vielä samana suvena orkesterin solistiksi pestautui paljain jaloin matalaääninen, mutta haukiputaalainen Lea Luukinen (s. 19.6.1948 Haukipudas), jonka valistuneet kuulijamme tuntevat paremmin tänään nimellä Lea Laven.
Vielä samana syksynä (1966) maankuulu orkesterimme vaihtoi varmuudeksi nimensä muotoon Pentti Oskari Kankaan showseitsikoksi. Orkesterin solistikunnassa näkyivät silloin vierailijoina mm. Juha Harri Vainio (s. 10.5.1938 Kotka ja k. 29.10.1990 Gryon, Sveitsi) ja Jukka Kuoppamäki (s. 1.9.1942 Helsinki), jonka musiikkiura oli alkanut vuonna 1959 lauluyhtye Nelosissa. Orkesterimme nimi vakiintui vasta vuonna 1968 muotoon Pentti Oskari Kankaan Seitsemän seinähullua veljestä. Tässä yhteydessä mainioon orkesteriin liittyivät kantaviksi voimiksi trumpetisti ja laulaja, lapsuutensa Kokemäenjoella viettänyt Pekka Seppä eli Pablo (s. 1946) ja multi-instrumentalisti ja musiikinopettaja, Reijo ”Takku” Ylinen, Rauman lahja musisoivalle kansalle.
Melko pian tämän jälkeen orkesteri sai vahvistukseksi rumpali Raimo Smedbergin ja multi-instrumentalisti Seppo Korjuksen (s. 1942). Vähitellen orkesterin kotipaikka vaihtui Raumalta Tampereelle. Vuonna 1979 Lasse Mårtenson, Jaakko Salo (s. 22.2.1930 Viipuri ja k. 13.6.2002 Helsinki), Jukka Jalmari Virtanen (s. 25.7.1933 Jämsänkoski ja k. 1.9.2019 Helsinki), Matti Kaarlo Kuusla (s. 7.8.1933 Helsinki ja k. 22.11.2018 Espoo) ja Vappu Marjatta Leppänen (s. 24.8.1937 Helsinki) perustivat UIT:n eli Uuden Iloisen Teatterin Linnanmäen Peacockin näyttämölle. Seitsemän seinähullua veljestä soitti UIT:n vakiorkesterina alusta lähtien aina vuoteen 2007 saakka. UIT:ssa musiikkisovituksista vastasi käytännössä kuolemaansa saakka sovittaja, säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Elias Salo. Yhden kesän (1981) UIT:n esityksiin sovitukset teki trumpetisti, säveltäjä sovittaja ja kapellimestari Markku Henrik Johansson (s. 22.3.1949 Lahti).
Pentti-Oskari Kankaan mukaan Seitsemän seinähullua veljestä oli Suomen pitkäaikaisin ammatikseen täysipäiväisesti soittanut viihde- ja tanssiorkesteri. Orkesteri ennätti tehdä esiintymisiä kaikkiaan yli 10 000 kertaa. Marraskuussa 1969 Euran Souppan kylässä orkesterin keikkabussin kaasukäyttöinen jääkaappi syttyi palamaan kesken keikkamatkan. Keikka-auton sisustus ja kori paloivat käyttökelvottomaksi tulipalossa ja soittajat menettivät siinä yhteydessä myös vaatteita ja joitakin instrumentteja. Turun Sanomat kirjoitti sivuillaan 15.11.1969 tästä onnettomuudesta. Orkesteri ennätti palon keskeltä autosta pelastaa pääosan soittimistaan ja tien poskessa orkesteri soitti mm. kappaleet Kylän suurin kypärä sekä Orpopojan valssi. Toinen keikkabussi paloi helmikuussa 1986 paukkupakkasella, kun ylikuumentunut Vepasto-lämmitin sytytti auton verhot tuleen. Tulipalon syttyessä soittajat olivat ravintolassa tauolla.
Itse Pentti-Oskari Kangas, leppoisa sankarimme, on toiminut usealla alalla yrittäjänä. Vuodesta 1985 lähtien hän on toiminut Turun saaristossa matkailuyrittäjänä. Turun Aurajoen rannassa hän omistaa Vaakahuone-ravintolan, hän omistaa myös Ukkopekka-nimisen höyrylaivan ja toimii laivan kapteenina sekä pitää lomakylä Herrankukkaroa Rymättylässä. Itseään hän tituleeraa kiireapulaiseksi. Pentti-Oskari Kangas työskenteli aktiivisesti radiossa ja televisiossa toimittajana 1980- ja 1990-luvuilla. Hän itse laskee tehneensä yli 600 henkilöhaastattelua monista suomalaisista viihteen ammattilaisista. Hän sairastui vakavasti 2010-luvun alussa ja makasi kuukausia sairaalassa, koomassakin. Sairauden syyksi paljastui hengenvaarallinen bakteeritulehdus, joka kuitenkin lopulta jäi mysteeriksi. Sairauden aikana Kangas laihtui 43 kilogrammaa. Sairaudesta toivuttuaa hän opetteli uudelleen kävelyn, kirjoittamisen sekä osittain myös puhumisen. Pentti-Oskari Kankaan perheeseen kuuluvat vaimo Marja sekä kolme aikuista lasta ja lastenlapset. Hiljennymme vielä Pentti-Oskarin sanojen äärelle: ”Pikkupojasta lähtien minulla on ollut valtava kiinnostus kaikkea vanhaa kohtaan. Rehellisyys ja nostalgisuus, mikä vanhanaikaiseen liittyy, on määritellyt elämääni. Asun 1400-luvulla rakennetussa talossa ja omistan kuorma-auton vuosimallia 1937. Ainoastaan vaimoni kohdalla olen tehnyt poikkeuksen, sillä hän on minua kolme vuotta nuorempi.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti