Tampereen yliopiston juhlasalissa musiikinystävät kokoontuivat nauttimaan lauantaina 13.5.2023 klo 15 Tähtitaivas-konserttia. Konsertin orkesterina toimi Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri, jota johti ja on alusta lähtien johtanut kapellimestari ja viulisti, Kimmo Tullila. Konsertissa esitettiin sävelteoksia seuraavilta säveltäjiltä: Yrjö Hjelt, Mira Volkova, Niilo Halminen, Samuel Ahonen, Joonas Pesonen ja Aram Hatšaturjan. Kertojana toimi Kielo Kärkkäinen.
Tampereeen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO on aktiivisten pirkanmaalaisten musiikinharrastajien ylläpitämä sinfoniaorkesteriyhdistys. TASOn tarkoituksena on tarjota soittajilleen mahdollisuus tavoitteellisen soittoharrastuksen ylläpitämiseen sekä rikastuttaa samalla monipuolisesti alueensa musiikkielämää. Orkesterissa musisoi vakituisesti noin 65 soittajaa, mutta sen kokoonpano vaihtelee konserttikohtaisesti ohjelmistosta riippuen. Jokaisella orkesterin soittajalla on tastallaan pitkään jatkunut musiikin harrastus tai musiikkialan ammattitutkinto. Tavoitteellisella toiminnallaan ja taiteellisesti korkeatasoisilla toteutuksillaan TASO on noussut vuosien varrella merkittäväksi musiikkielämän vaikuttajaksi kotikaupungissaan Tampereella.
TASO on syntynyt jatkumona alttoviulisti Emily Wagonerin vuonna 1998 perustamalle Tampereen yliopiston jousiorkesterille (TYVI). Vuonna 2003 orkesterin kokoonpano laajeni sinfoniaorkesteriksi, jonka nimeksi vakiintui sittemmin Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO. TASOn taiteellisena johtajana on toiminut sen perustamisesta lähtien kapellimestari Kimmo Tullila. Monipuolisen ja heittäytymiskykyisen kapellimestarinsa johdolla TASO on menestyksekkäästi esittänyt niin orkesterikirjallisuuden suurteoksia kuin uudempaa sinfoniaorkesterille sävellettyä sekä sovitettua musiikkia.
TASO järjestää vuosittain vähintään kaksi taidemusiikille rakentuvaa sinfoniakonserttia. Orkesteri tekee solistiyhteistyötä niin solistiuraa luovien suomalaisten kärkinimien kuin suomalaisen musiikkimaailman merkittävien taiteilijoiden kanssa. Sinfonisten pääkonserttiensa lisäksi TASOa on mahdollisuus kuulla säännöllisesti viihdekonserteissa, kirkkokonserteissa, tilausesiintymisissä sekä eri tarkoituksia varten muodostettuina kamarimusiikkikokoonpanoina. Vuonna 2018 orkesteri oli mukana myös Tampere Sinfonia-dokumenttielokuvan musiikillisessa tuotannossa. Musiikkiproduktioidensa toteutuksessa TASO tekeekin usein aktiivisesti yhteistyötä muiden pirkanmaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
Kimmo Tullila
Seinäjoelta lähtöisin oleva viulisti-kapellimestari Kimmo Tullila opiskeli Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa ja orkesterinjohtoa. Viuludiplomin hän teki vuonna 1998 Igor Bezrodnyin johdolla ja jatkoi opintojaan kapellimestariluokalla opettajinaan mm. Leif Segerstam, Atso Almila ja Jorma Panula. Kapellimestaridiplomin hän suoritti syksyllä 2009.
Tullila on vieraillut johtamassa lukuisia suomalaisia sinfoniaorkestereita. Hän on johtanut myös oopperaa ja musikaalia sekä musiikin useisiin Chaplinin elokuvien esityksiin. Tullila työskentelee Tampere Filharmonian II-viulun äänenjohtajana ja on Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin TASOn taiteellinen johtaja.
Yrjö Hjelt
Yrjö Hjelt (s. 1953) valmistui kitaransoiton opettajaksi Helsingin konservatoriosta 1983, minkä jälkeen hän on toiminut mm. kuoron- ja orkesterinjohtajana sekä nuottigraafikkona. Hjelt on myös opettanut orkestrointia Teatteri-korkeakoulun musiikkiteatteriosastolla. Säveltäjänä Yrjö Hjelt on itseoppinut. Hänen tyylillisesti laaja-alaiseen tuotantoonsa kuuluu orkesterimusiikkia, fagottikonsertto, kamarimusiikkia ja kuoromusiikkia. RSO:n tilauksesta Hjelt on säveltänyt musiikkia myös 1920-lukujen mykkäelokuviin. Hjeltin moninaiseen sovitustuotantoon kuuluu satoja teoksia, suurin osa orkesterille. Hjeltille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2020.
Tähtitaivas ja äänien synty
Musiikkisatu Tähtitaivas ja äänien synty orkesterille ja kertojalle sai ensiesityksensä helmikuussa 1997 Tampere-talossa Pikku Kakkosen 20-vuotisjuhlakonsertissa, jossa Radion Sinfoniaorkesteri esitti sen Sakari Oramon johdolla. Teoksen tekstin kirjoitti tietokirjailija Marjut Hjelt.
Tähtitaivan ja äänien synty kertoo myyttisen tarinan siitä, miten aurinko ja tähdet loivat maailman luonnon äänet – meren liplatuksen ja pauhun, vuorten kuminan, tuulen huminan, sateen ropinan ja ukkosen jyrinän. Äänensä saivat myös eläimet niin maalla, merellä kuin ilmassakin.
Teos alkaa avaruuden huminasta. Siihen ilmestyvät tähtien kirkas tuike esittelee pienen melodian, joka saa teoksen kuluessa eri muotoja sen mukaan, mihin luonnonilmiöön tai eläimeen se liittyy. Niitä kuvaillessaan pääsevät esittäytymään orkesterin eri soitinryhmät ja yksittäiset soittimetkin. Lopussa palataan taas avaruuden huminaan.
Vaikka teos on sävelletty ennen kaikkea lapsia ajatellen, se ei ole varsinaisesti lastenmusiikkia. Laaja ilmaisuasteikko ulottuu kromaattisesta sointikentästä yksittäisten soitinten kuvaileviin eleisiin. Impressionistiset harmoniat saavat rinnalleen kevyttä hälyä aleatoriikkaa, ja suuret sointimassat hiipuvat pehmeän lyyrisiin tuokioihin.
Kamariorkesteri Avanti! Esitti vuonna 1998 Porvoon Suvisoitossa teoksen tarkistetun version, mutta pieniä muutoksia tuli vielä keväällä 1999 ennen Porissa ja Tampereella tapahtuneita esityksiä.
Teoksen vaatiman suuren orkesterikokoonpanon vuoksi siitä toivottiin vaihtoehtoista versiota pienemmälle orkesterikokoonpanolle, joka sai ensiesityksensä Lahden Kaupunginorkesterin lastenkonsertissa marraskuussa 2000.
Mira Volkova
Mira Volkova (s. 2007) kertoo suhteestaan säveltämiseen seuraavaa: Aloitin musiikin säveltämisen jo hyvin nuorena. Tuolloin säveltäessäni ajattelen melodian ajatuksena, jonka haluan välittää kuulijalle. Haluan teokseen äärimmäisen vahvan tunnelman luodakseni melodiasta teoksen, kuvan, tapahtuman. Musiikki on elämäni. Näen kaiken eri tavoin ja jokainen hetki elämässäni on helpompaakuvata enemmin musiikin kuin sanojen kautta.
They are falling to the top tarkoittaa vajoamista ylöspäin. Kun kuuntelet sitä, voit tuntea vajoamisen, mutta et alaspäin vaan ylöspäin. Tämä ei ole selkeä, vaan hyvin mielenkiintoinen uusi tunne… Teos ja sen jokainen melodia perustuvat tunteeseen, jota on mahdotonta kuvailla, mutta joka on mahdollista tuntea.
Niilo Halminen
Niilo Halminen (s. 2007)on Kagasalta kotoisin oleva säveltäjä ja viulisti. Viulunsoiton opinnot hän aloitti 7-vuotiaana Pirkanmaan musiikkiopistossa mestaripelimanni Leenamaija Ruokolan ja myöhemmin Ulla Tervan opissa. PMO:n ohella Niilo on tehnyt viuluopintoja Yvonne Fryen ja Noora Voiman johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa, josta sai musiikin perusopintojen todistuksen keväällä 2021. Hän jatkaa tällä hetkellä viulun syventäviä opintoja Ulla Tervan johdolla PMO:ssa. Niilo on osallistunut useana kesänä Kemiönsaaren ja Kälviän musiikkileireille sekä Kälviän barokkileirille. Hän on soittanut Kangasalan pikkupelimanneissa, PMO:n jousiorkesteri Alberonessa ja Sinfoniajousissa, Helsingin Lapsijousissa sekä monissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. Niilo on myös kiinnostunut barokkimusiikista ja on opiskellut barokkiviulua PMO:ssa Aira Maria Lehtipuun sekä barokkileireillä Kreeta-Maria Kentalan, Anthony Marinin ja Hannu Vasaran johdolla. Niilo on saanut viulunsoiton saralla tähän mennessä useita stipendejä ja kunniamainintoja.
Säveltäminen alkoi jo varhain Leenamaija Raukolan kanssa improvisoinnin kautta. Niilo on saanut myös inspiraatiota säveltäjiltä Linjaman musiikkisuvusta, jonka neljännen polven säveltäjiä hän on. Kun Niilo aloitti alkuvuodesta 2021 sävellysopinnot Minna Leinosen johdolla Pirkanmaan musiikkiopistossa, säveltämiseen tuli uutta motivaatiota ja oma ääni lähti kehittymään. Tähänastisesta tuotannosta voi mainita Pianosonaatin, Viulupartitan ja Kapriisin sekä Urkufantasian ja Jousikvarteton. Säveltämisen saralla merkittävin saavutus on tähän asti ollut vuoden 2022 Lasten ja Nuorten Uuno Klami-sävellyskilpailun finaaliin pääseminen ja siellä saatu tunnustuspalkinto jousiorkesterille sävelletyllä kappaleella Harmonies. Niilon sävellyksiä on aikaisemmin kuultu konserteissa Pirkanmaan musiikkiopistossa, jossa sävellysopinnot jatkuvat edelleen Minna Leinosen oppilaana.
Teon L’Espoir (suomeksi Toivo) sai alkunsa 2022 syyskuussa. Sen säveltäminen oli uutta ja Niilo löysi siihen vaikutteita kirjastosta, konserteista sekä perheestä. Myös maailman tilanne vaikutti suuresti tähän kappaleeseen. Teoksen nimi muotoutui ajan kuluessa ja sen sanoman ja lokakuussa syntyneen Niilon veljenpojan Toivon mukaan. Tiivis kappale koostuu monista päällekkäisistä tapahtumista. Teos alkaa puupuhaltimien esittelemällä melodialla, joka johdattelee kohti uusia tunnelmia. Teema pysyy pitkään piilossa ja sen tuloa valmistellaan läpi kappaleen sen putkahdellessa sieltä täältä vaivihkaa. Lopulta teeman päästessä esille siinä on kuitenkin jotain tuttua ja turvallista. Viimeisen nostatuksen jälkeen se yrittää vielä kerran kuulua kaiken keskellä. Toivon teema.
Samuel Ahonen
Samuel Ahonen (s. 2009) on tamperelainen klarinetisti ja säveltäjä. Hän aloitti klarinetinsoiton vuonna 2014 tampereen konservatoriossa. Tällä hetkellä Samuel opiskelee Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Harri Mäen oppilaana. Vuodesta 2019 hän on osallistunut aktiivisesti klarinetin mestarikursseille Framnäsissä, Ruotsissa, jossa tärkeitä opettajia ovat olleet Yehuda Gilad, Olli Leppäniemi, Hermann Stefansson, Shirley Brill, Martin Fröst, Nicolas Baldeyrou sekä Philippe Berrod. Vuonna 2019 Samuel voitti ensimmäisen palkinnon Huittisten Hullun Puhalluksen C-sarjassa.
Sävellystä Samuel opiskelee Pirkanmaan Musiikkiopistossa Minna Leinosen johdolla. Marraskuussa 2022 hän voitti ensimmäisen palkinnon Lasten ja Nuorten Uuno Klami-sävellyskilpailussa nuorempien sarjassa sävellyksellään Saame. Samuel on esittänyt teoksiaan klarinetille ja pianolle useissa konserteissa Tampereella vuodesta 2022 lähtien.
Klarinetinsoiton ja säveltämisen ohella Samuel opiskelee pianonsoittoa opettajanaan Kristiina Kask-Valve. Hän on menestyksekkäästi osallistunut useisiin pianokilpailuihin ja on palkinnonsaaja mm. Pirkanmaan pianokilpailussa Tampereella, Turun Pianoaura-kilpailussa sekä Oulun Leevi madetoja-pianokilpailussa.
Le Dodici Pietre sai ideansa Pohjois-Italiassa Gardajärvellä kesällä 2022. Inspiraatio kappaleen alun intervalleihin tuli kylän kirkonkelloista. Italian matkalla luin Mika Waltarin Turms, Kuolematonta. Waltari kirjoitti etruskien jakavan eri elämänvaiheensa kiviin. Rannalla Gardajärven kiviä katsellessa ajattelin, minkälaisten ihmisten elämiä nämä kivet voisivat symboloida. Kun kello löi kaksitoista, siitä sävellys sai nimensä.
Joonas Pesonen
Olen 19-vuotias helsinkiläinen, ja aloitin piano-opinnot 6-vuotiaana Helsingin konservatoriossa. Innostuin säveltämisestä koulun musiikkiluokalla 11-vuotiaana, ja aloitin sävellysopinnot syksyllä 2016 Pasi Lyytikäisen oppilaana. Sijoituin kolmanneksi Lasten ja Nuorten Uuno Klami-sävellyskilpailun nuorempien sarjassa vuonna 2017, orkesterina Kymi Sinfonietta. Opiskelin sävellystä myös helsingin konservatoriossa, ja nyt on meneillään kolmas vuosi Minna Leinosen sävellysoppilaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Sävelsin 14-vuotiaana orkesteriteoksen Vulcano Helsingin kaupunginorkesterin tilauksesta HKO:n juniorikonserttiin vuonna 2018. Olen säveltänyt myös mm. piano- ja kamarimusiikkia sekä teoksia lasten ja nuorten orkestereille.
Aloin säveltää teostani Revontulet syksyllä 2022 Minna Leinosen johdolla. Teos on sävelletty sinfoniaorkesterille. Teos alkaa hiljaisella ja rauhallisella jousien motiivilla, joka on tärkeä osa koko kappaletta. Teoksessa kuullaan myös voimakkaita kohtia. Nimi Tevontulet syntyi vasta kun teoksen säveltäminen oli jo lopuillaan, nimi tuntui sopivan kappaleen tunnelmaan.
Aram Hatšaturjan
Aram Iljitš Hatšaturjan (s. 6.6.1903 ja k. 1.5.1978 Moskova) oli maailmankuulu armenialainen säveltäjä ja aidosti universaali muusikko, joka jätti kattavan musiikillisen perinnön. Hyödyntämällä laajalti armenialaista maaseutu- ja kaupunkiperinnettä Hatšaturjan nosti armenialaisen sävellyskoulun uudelle klassiselle tasolle varmistaen sen paikan maailmankulttuurissa. Hatšaturijan syntyi Tbilisissä Georgian tasavallan pääkaupungissa köyhään perheeseen. Hän kiinnostui musiikista jo hyvin varhain. Vuonna 1921 hän matkusti Moskovaan ja aloitti musiikkiopintonsa mm. Nikolai Miaskovskin johdolla. Vuonna 1929 hän siirtyi Moskovan konservatorioon opiskelemaan musiikkia. 1930-luvulla säveltäjä Hatšaturjan avioitui säveltäjä Nina Makarovan kanssa. Aram Hatšaturjan johti omia sävellyksiään myös Suomeen tekemillään konserttivierailuilla.
Aram Hatšaturjanin teoksiin lukeutuu mm. konserttoja, sinfonioita sekä kolme balettia. Gajane-baletin loppuun kuuluva Miekkatanssi on tullut suosituksi myös itsenäisenä teoksena. Hän sävelsi myös jonkin verran orkesterimusiikkia ja elokuvamusiikkia. Pianoteoksista tunnetuin lienee hänen toccatansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti