Musiikilla hidastetaan muistisairauksien etenemistä
Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa kuulijalleen mielihyvää, vahvistaa hänen tunteita, vaikuttaa jopa vireystilaan sekä parantaa kuuntelijan tarkkaavaisuutta. Musiikilla on tärkeä roolinsa myös aivosairauksien kuntoutuksessa ja etenemisen hidastamisessa. Musiikin vaikutuksia aivotutkimuksessa tutkinut apulaisprofessori Teppo Särkämö toivoo matalampaa kynnystä musiikin hyödyntämiseen muistisairaiden arkisessa hoidossa.
Apulaisprofessori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä on tutkinut 2000-luvun alkupuolelta saakka musiikin vaikutusta ihmisten aivoihin.
”Musiikki on todella monipuolinen ja moniulotteinen virike aivolle. Musiikin käsittelyyn osallistuvat lähes kaikki aivojen osat, niin aivojen syvät osat kuin aivokuoren alueet, otsalohko, ohimolohko ja päälohko sekä pikkuaivot. Näillä kaikilla on oma roolinsa musiikin käsittelyssä, ja yhdessä ne luovat havainto- ja tunnekokemuksen musiikista”, Teppo Särkämö kuvaa.
Se aika lähitulevaisuudessa, jolloin lääkäri kirjoittaa reseptilomakkeelle: tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan, voi olla lähempänä kuin konsanaan luulemme. Apulaisprofessori Teppo Särkämön mukaan musiikki voi vaikuttaa kuulijaansa monella eri tavalla ja usealla tasolla. Ensinnäkin musiikilla on hyvin vahva emotionaalinen taso. Musiikki saa meissä aikaan mielihyvän kokemuksia, musiikki parantaa mielialaa ja monesti vahvistaa tunnekokemusta, jonka kokisimme tilanteessa muutenkin. Särkämön mukaan varsinkin elokuvamusiikki on tästä mahtava käytännön esimerkki.
Pilottitutkimus, joka tehtiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toimesta osoitti, että musiikin kuuntelu edistää potilaan toipumista aivohalvauksesta. Varsinkin kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus palautui paremmin niillä potilailla, jotka nautiskelivat päivittäin annoksen itse valitsemaansa musiikkia. Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat osoittaneet omissa tutkimuksissaan, että musiikki kohentaa aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä. Aivokuvantamiset ovat selvästi paljastaneet, että aivomme reagoivat musiikkiin hämmästyttävän voimakkaasti; musiikin sävelet aktivoivat aivoalueita, jotka säätelevät muistia, tunteita, huomiokykyä, vireyttä, käsitteellistä ajattelua sekä liikkeitä. Vaikutuksen laajuus yllätti aivotutkijatkin. Paras vaikutus potilaaseen saadaan sellaisella musiikilla, josta potilas eniten pitää itse. Lempimusiikki aktivoi aivojemme syviä rakenteita, joiden reagoimiseen yleensä tarvitaan jokin hyvin voimakas pelkoa tai mielihyvää tuottava ärsyke. Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat huomasivat, että mielimusiikin soiminen käynnistää aivojen palkitsemisjärjestelmän – täysin saman järjestelmän, joka tekee ruoasta ja seksistä myös nautinnollista. Magneettikuvauksessa voidaan havaita, että lempisävelmät sytyttävät mm. accumbens-tumakkeen, joka erittää mielihyvähormoni dopamiinia.
Useissa tutkimuksissa maailmalla on todettu, että mielimusiikin soittaminen esimerkiksi leikkauspotilaille ja synnyttäjille rentouttaa potilaita ja samalla vähentää kipulääkkeiden käyttämisen tarvetta. Musiikilla on onnistuttu rauhoittelemaan samoin aggressiivisia lapsia ja levottomia dementikkoja. Yhdysvaltalaistutkija Linda Gerdner havaitsi, että musiikki, joka on ollut mieluisaa Alzheimer-potilaalle ennen sairastumista, rauhoittaa potilaan oloa myös myöhemminkin. Musiikilla voidaan kohentaa muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Mielimusiikki hillitsee muistamattomalla hämmennyksen aiheuttamaa kiihtyneisyyttä paremmin kuin perinteinen rentoutusmusiikki. Musiikkia käytetään samoin monenlaisissa psyyken terapioissa; musiikin avulla voi ilmaista ja käsitellä vaikeitakin tunteita ja kokemuksia sekä saada kontaktin esimerkiksi vaikeavammaiseen lapseen. Musiikkiterapiakaan ei vaadi minkäänlaista soittotaitoa onnistuakseen. Mukavinta musiikissa onkin se, että kuka hyvänsä voi hoitaa sillä itseään.
Musiikki vaikuttaa myös omaan vireystilaamme, se rauhoittaa tai piristää meitä riippuen siitä, millaisesta musiikista on kyse. Emootio- ja vireystilan kautta musiikki voi vaikuttaa myös kognitiiviseen toimintakykyyn. Musiikki voi esimerkiksi saada meidät keskittymään paremmin johonkin tehtävään. Musiikin kuuntelu voi auttaa myös, kun olet kovin ärtynyt, vihainen tai vain muuten huonolla tuulella; musiikki vähentää stressiä aiheuttavia hormoneja ja lisää selvästi onnellisuushormoneja. Surullisten ja masentuneiden ihmisten kokemaa tuskaa voi olla kovin vaikea käsitellä. Heihin musiikilla voi olla ihmeellinen vaikutus. Musiikin avulla voi taistella psyykkisiä ja myös joitakin fyysisiä sairauksia vastaan. Musiikin rytmistä riippuen etuaivokuori, vasen parietaalinen aivokuori ja pikkuaivojen oikeanpuoleinen lohko ovat enemmän aktivoituneina.
Musiikkia voi käyttää missä ja milloin hyvänsä, koska musiikki vaikuttaa meidän mielialaamme. Toiset meistä saattavat tarvita nopeatempoista musiikkia tunteakseen oman olonsa paremmaksi, kun taas toisten vointi kohenee kuuntelemalla rauhallista musiikkia. Tietyillä äänillä on erinomainen taipumus vähentää negatiivisia tunteita. Jotkut tietyt rytmit sopivat paremmin rentoutumiseen, kun taas mitä tahansa musiikkityyliä voidaan soveltaa terapeuttiseen käyttöön. Musiikin kuuntelun monet positiiviset vaikutukset on tunnettu jo useiden vuosien ajan. Jo ammoin suurten filosofien aikakaudella laulettiin ylistyslauluja stressin lievittämiseksi. Musiikki voi rentouttaa, poistaa huolet ja saada sinut vaikka tanssimaan. Lauluun on helppo yhtyä myös musiikin myötä. Musiikki kertoo tarinan ja se saa sinut unohtamaan menneet. Musiikki voi olla jotain suurempaa, kuin mitä edes pystymme kuvittelemaan. Musiikki voi muuttaa mielialasi hetkessä ja tehdä synkästä päivästäsi taas kirkkaan. Hyvä musiikki tekee ihmisestä itsevarmemman ja vähemmän pelokkaan.
Varsinkin lasten aivoja musiikki aktivoi tehokkaasti, mutta musiikin vaikutus aivoihin jatkuu koko ihmisiän ajan. Laulun voima on sangen ihmeellinen; sen avulla voidaan virkistää jopa dementiaa sairastavan ihmisen muistia ja kohentaa potilaan mielialaa. Musiikin harrastamisen myötä aivotoimintamme kehittyy ja aivojen massa saattaa jopa kasvaa. Musiikki auttaa aivojen verenkiertoa sekä vilkastuttaa aivojen metaboliaa. Musiikilla ja varsinkin laulamisella voidaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä. Tarkkaavaisuus voi kohentua ja oppiminen voi helpottua. Musiikki voi vähentää stressiä, lievittää masennusta, ahdistuneisuutta ja kiputiloja. Musiikilla voidaan palauttaa elimistö ylikierroksilta normaalitilaan; musiikin vaikutus näkyy verenpaineen laskuna, sydämen sykkeen hidastumisena ja hormonierityksen muutoksina sekä stressihormonien kuten kortisolin ja endorfiinien tason laskuna.
Aivoihin musiikki vaikuttaa todella nopeasti. Niin pian, kun ihminen kuulee musiikkia, alkavat keho ja mieli synkronoitumaan musiikin kanssa. Musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmän; se tuottaa mielihyvää samalla tavoin, kuten esimerkiksi saunominen. Oman mielimusiikin kuunteleminen lisää dopamiinin eritystä kuuntelijan aivoissa. Dopamiini hormonin eritys kasvaa erityisesti juuri ennen musiikkiesityksen ihanimman kohdan alkamista ja sen aikana. Tämä kertoo mielihyväjärjestelmästämme: se palkitsee tavoitteen odottamisen lisäksi myös tavoitteen saavuttamisesta. Musiikki aktivoi samoin tunnetiloja säätelevää limbistä järjestelmäämme. Musiikki aktivoi myös koko motorisen järjestelmän liikeaivokuoren ja liikkeiden hienosäätöjärjestelmät. Upeinta tässä asiassa on, että musiikin vaikutus tuntuu siitä huolimatta, olipa ihminen sitten muusikkona konserttisalissa tai yleisön joukossa seuraamassa orkesterin esitystä. Tutkimukset ovat paljastaneet sen mielenkiintoisen seikan, että samassa tilassa täysin samaa musiikkia kuuntelevien fysiologiset toiminnot synkronoituvat keskenään; samaa musiikkia kuuntelevien henkilöiden kehot ikään kuin toimivat samassa rytmissä.
Fysiologisella tasolla musiikki voi vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan. Tämä näkyy muutoksina muun muassa ihon sähkön johtavuudessa, hengitystahdissa tai sydämen sykkeessä. Musiikin tempo on etenkin tätä järjestelmää ohjaava tekijä. Lisäksi musiikilla on hormonaalisia vaikutuksia. Tiedetään, että miellyttävä musiikki vaikuttaa esimerkiksi endorfiinien eritykseen ja rauhoittava musiikki kortisolin eritykseen. Tietyn musiikin kuuntelu ennen nukkumaanmenoa voi tehdä unestasi levollisempaa ja laadukkaampaa. Mikäli sinulla on nukahtamisvaikeuksia usein, tee rentouttavista kappaleista oma soittolista ja kuuntele mielimusiikkiasia sängyssä ennen nukahdustasi. Pidä musiikkia kuunnellessasi silmäsi kiinni ja hengitä hitaasti; uni valtaa sinut pian ja nukut koko yön ajan todennäköisesti rauhallisesti ja hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti