Villa Sandsund, jugend-huvila Herrainmäellä
Diplomi-insinööri August Sandsund (s. 22.1.1886 Vaasa ja k. 2.6.1942 Kokemäki) valmistui Teknillisen korkeakoulun tie- ja vesirakennusosastolta vuonna 1909. August Sandsund toimi johtavana insinöörinä mm. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiön ja Finlaysonin rakennushankkeissa. Näiden lisäksi diplomi-insinööri Sandsund johti Harjavallan (1939) ja Rouhialan (1937) voimalaitosten rakennustöitä. Lisäksi August Sandsund oli mukana suunnittelemassa Tampellan voimalaitosta (1916), Inkeroisten tehtaan voimalaitosta (1922), Finlaysonin voimalaitosta (1924), Kuhankosken voimalaitosta (1924), Tammerkosken keskiputouksen voimalaitosta (1932) ja Merikosken voimalaitosta (1948).
Vuonna 1912 valmistui Herrainmäen eteläkärkeen – näkyvälle paikalle – arkkitehti Carl Birger Federleyn (s. 17.2.1874 Helsinki ja k. 29.3.1935 Helsinki) suunnittelema Villa Sandsund, osoitteeseen Herrainmäenkuja 4 (ent. Valumallinpolku 12) August Sandsundin pitkäaikaiseksi kodiksi. Nyt villa on saneerattu seitsemän huonetta käsittäväksi hotelliksi, joka aloittaa toimintansa aivan lähiaikoina. Paikan lopputarkastus on 10.5.2023 Villa Sandsundissa. Birger Federleyn vanhemmat olivat valtiopäivämies ja toimistonjohtaja sekä juristi Carl Berndt Federley (s. 13.2.1844 ja k. 17.8.1906 Helsinki) ja Anna Maria Sirén (s. 15.10.1850 Porvoo ja k. 7.3.1915 Helsinki). Birger Federley pääsi ylioppilaaksi vuonna 1892 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä opistosta vuonna 1896. Vuonna 1898 Birger Federley työskenteli hetken aikaa yhdessä arkkitehti Lars Eliel Sonckin (s. 10.8.1870 Kälviä ja k. 14.3.1956 Helsinki) kanssa, mutta Federley perusti vielä samana vuonna oman arkkitehtitoimiston Tampereelle.
Carl Birger Federley toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina vuosina 1900-1901 sekä Tampereen teknillisen opiston rakennusopin opettajana vuosina 1913-1923 ja yliopettajana samassa opistossa vuodet 1923-1933. 1900-luvun alussa Birger Federleyn arkkitehtuuri edusti tyyliltään jugendia, mutta sodan jälkeen hänen tyylinsä vaihtui klassismiin. Federley istui Tampereen kaupunginvaltuustossa yli kymmenen vuotta. Lisäksi Federley vaikutti monissa asiantuntijatehtävissä sekä toimi Tampereen rahatoimikamarin puheenjohtajana.
Arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia kohteita Tampereella ovat mm. vuonna 1898 perustetun Oy Ferraria Ab:n naulatehtaan työväenasunnot Mäkipäänkadun ja Kullervonkadun kulmassa (1899), Hammareeninkadun makasiinirakennus (1901), Palanderin talo Keskustorilla (1901), Tirkkosen talo Kauppakatu 6 (1901, Lars Sonckin kanssa), Villa Lavonius (Villa Jugend, 1901), Pohjoismaiden Osakepankin talo Kauppakatu 9 (1902), Kansallispankintalo Kauppakatu 7 (1904-1916), Frenckellin paperitehtaan konttori Puutarhakatu 2 (1904-1920), Vanhainkoti De Gamlas Hem Papinkatu 24 (1905), Blomin talo Hämeenkatu 20 (1907), Kymmenenmiehen talo Hämeenkatu 27 (1907), Laukonlinna Laukontori 6 (1907), Laivayhtiön talo Hämeenpuisto 6 (1908), Tampereen kulkutautisairaala Koulukatu 9 (1909), Näsijärven purjehdusseuran paviljonki Pajasaari (1912), Näsinkallion suihkukaivo (1913), Elokuvateatteri Scala Hämeenkatu 24 (1914), Tuomisen kivimuuri Tuomiokirkonkatu 3 (1913), Tampereen Telefooni Oy:n talo Hämeenkatu 26 (1914), Lokomon johtajan asunto Hatanpään valtatie 36 (1916), Lielahden sellutehtaan J. W. Enqvistin työväenasunnot (1917, 1924), Lielahden tehtaan J. W. Enqvistin pääinsinöörin talo (1917), Viinikan rivitalot (1919), Tampereen kutomoteollisuus Osakeyhtiön asuinrakennukset Palomäentie 1 ja 3 (1919), Niemenrannan klubitalo (1919), Lapinniemen tehtaan rakennuksia (1920-1921), Liljeroosintalo Mariankatu 35 (1923), Pikilinna Aaltosenkatu 31-33 (1924), Elevhemmet vid svenska samskolan Mariankatu 41 (1926), Säästöpankintalon laajennus Kauppakatu 14, Aamulehden talo Hallituskatu 14 (1927), Ratinanlinna (1928), Aitolahden kirkko (1928) ja Tampellan työväenasunnot Messukylässä ja Saukonmäellä.
Arkkitehti Birger Federley oli huolissaan työväen surkeista asuinolosuhteista ja hän käsitteli usein kysymystä niin puheissa kuin kirjoituksissa. Birger Federleyn filantrooppisen näkemyksen mukaan asuinrakennusten ei tullut ainoastaan tarjota puitteet elämiselle vaan myös rakennusten ulkonäöllä oli tärkeää merkitystä: silmää miellyttävä ulkoasu saisi työläiset pitämään rakennuksia koteinaan ja ylläpitämään järjestystä asuinalueellaan. Vuoden 1917 asuntokongressissa arkkitehti Birger Federley esitteli omia suunnitelmiaan Lielahden sellutehtaan työntekijöiden asuinalueeksi. Puutarhakaupunkiaatetta ilmentävä suunnitelma puistoineen ja rivitaloineen toteutui kuitenkin vain osittain. Valtaosa toteutuneistakin asuinsijoista on purettu mukanaan kartanopiirteiset rivitalot; jäljellä ovat ainoastaan neljä tiilitaloa Lielahdessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti