Tehokkain tapa on tuottaa itse musiikkia

Onko aivojen aktivoinnin kannalta parempi tuottaa itse musiikkia vai saako pelkästä musiikin kuuntelusta hyötyjä?

Kun laulamme, liikumme musiikin tahtiin tai soitamme jotakin instrumenttia, aktivoituu samalla lisäksi aivojen motorinen järjestelmä. Tästä on hyötyä erityisesti, kun musiikkia käytetään henkilön oppimisen tai potilaan kuntoutuksen tukena.

Se, miksi musiikki on niin hyödyllistä erityisesti muistisairaiden kuntouttamisessa, perustuu siihen, että musiikki liittyy aina vahvasti muistojen ja muistin tasoon. Musiikin synnyttämät muistot kuulijassa vahvistavat tunnekokemusta, joka musiikista saadaan ja toisin päin: voimakkaan tunnekokemuksen aikaansaanut musiikki muistetaan paremmin. Tätä kautta musiikki on suorassa yhteydessä pitkäkestoiseen muistijärjestelmään.

Musiikkiterapiaan ei tarvita aina ammattilaista

Musiikkia voidaan käyttää hyvin erilaisiin kuntoutuksellisiin tarkoituksiin. Pelkistetyimmässä muodossa kuntoutus voi olla sairastuneen itsenäistä musiikin kuuntelua tai musiikkiharrastus, joka hänellä on ollut jo kauan ennen sairastumista tai joka vasta aloitetaan sairastumisen jälkeen. Se voi olla hyvin myös koulutetun musiikkiterapeutin tuottamaa ja tarjoamaa musiikkiterapiaa tai muun hoitohenkilökunnan toteuttamia musiikkiaktiviteetteja, joista käytetään joskus termiä ”music medicine”. Kaikista kolmesta keinosta on hyötyä eri tavoin, erityisesti mielialan kohentamisessa tai kognitiivisten tai motoristen toimintojen harjoittamisessa.

Apulaisprofessori Teppo Särkämön omat aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa päivittäisellä musiikin kuuntelulla potilaan ensimmäisten toipumiskuukausien aikana saattaa olla positiivisia vaikutuksia sairauteen.

Tutkimuksessa verrattiin musiikin kuunteluryhmää äänikirjan kuunteluryhmään ja tavallista kuntoutusta saaneeseen tutkimusryhmään. Musiikkia kuunnelleessa ryhmässä erityisesti kielellisen muistin kuntoutuminen nopeutui kolmen kuukauden tutkimusjakson aikana. Samalla ryhmän jäsenet kokivat vähemmän masentunutta mielialaa tutkimuksen aikana.

Myös aivoissa nähtiin positiivisia, neuroplastisia muutoksia, jotka kertovat rakenteellisesta tai toiminnallisesta muovautuvuudesta musiikin kuuntelun seurauksena. Pelkkä kuuntelukin saattaa siis olla itse tehtynä aktiviteettina hyödyllistä potilaille.

Jatkotutkimuksessa apulaisprofessori Teppo Särkämön ryhmä vertaili laulumusiikin ja instrumentaalimusiikin kuuntelun vaikutuksia. Laulumusiikki osoittautui tehokkaimmaksi puhetoimintojen ja kielellisen muistin kuntoutuksessa, erityisesti potilailla, joilla oli puheen tuoton vaikeuksia eli afasiaa.

Jos taas halutaan kuntouttaa potilaan käden tai jalan liikkeissä näkyviä toispuoleisia halvausoireita, instrumenttien soittamista voidaan käyttää potilaan kuntoutuksen tukena. Tällöin voidaan harjoitella soittamaan vaikkapa tuttuja joulu- tai lastenlauluja rummuilla tai kosketinsoittimilla ja treenataan hienomotoriikkaa osittain halvaantuneessa raajassa.

Musiikin rytmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi kävelykuntoutuksessa, jolloin harjoitellaan ottamaan askeleita musiikin rytmiin. Tämä saattaa auttaa, kun normaalia palautetta potilaan raajan toiminnasta ei saada aistijärjestelmän kautta tai kun liikkeiden aloittaminen on vaikeaa.

Musiikki yksi komponentti taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Kun väestö maassamme ikääntyy, lisääntyy myös muistisairauksien määrä. Apulaisprofessori Teppo Särkämö ei kuitenkaan ole valmis vetämään suoraa yhteyttä musiikin ja muistisairauksien ehkäisyn välille. ”Voidaan ajatella, että musiikilla lisätään kognitiivista reserviä. Mitä enemmän aivoilla on kykyä selvitä erilaisissa kognitiivisesti, sosiaalisesti tai emotionaalisesti haastavissa tilanteissa, sitä parempi on vastustuskyky selvitä tilanteessa, jossa alkaa syntyä rappeuttavan aivosairauden alkuvaiheen oireita. Musiikkiharrastus voi siis toimia yhtenä osatekijänä, joka vaikuttaa siihen, miten muistisairaus lähtee etenemään”, sanoo apulaisprofessori Teppo Särkämö.

Tutkimus onkin keskittynyt viime vuosina löytämään tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa siihen, miten alkavaa tai todennäköiseen muistisairauteen voidaan vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Teppo Särkämö toivoo, että musiikkiterapiaa hyödynnettäisiin paljon systemaattisemmin erilaisten aivosairauksien hoidossa ja erityisesti hoitokodeissa. ”Usein ajatellaan, että pitäisi olla musiikin ammattilainen ja omata jokin koulutus, jotta voisi hyödyntää musiikkia hoiva- ja kuntoutustyössä. Tämän asian toivoisin muuttuvan. Kynnys omaisille tai vaikkapa dementiahoitoyksikön hoitajille voisi olla paljon matalampi lähteä tuottamaan musiikkia yhdessä potilaan kanssa”, apulaisprofessori Teppo Särkämö toivoo.

Kysymys on myös annostamisesta: musiikki kannattaa ottaa osaksi pieninä annoksina muistisairaan päivittäisiä rutiineja. ”Myös henkilöiden omia mieltymyksiä voitaisiin kunnioittaa paljon enemmän kuntoutuksessa. Musiikki tehoaa vain silloin, kun henkilöllä on oma henkilökohtainen side musiikkiin, jota kulloinkin käytetään. Hoitokotien nuoret hoitajat eivät välttämättä tunne vanhempien ikäluokkien musiikkimieltymyksiä. Onneksi nykyään voi tehdä musiikkitestamentin. Sitä varten kehitetään koko ajan lisää teknologiaa, mutta tällä hetkellä striimauspalveluita varmempi tallennuspaikka voisi olla hoitotahto, jonka voi liittää Omakanta-palveluun”, apulaisprofessori Teppo Särkämö huomauttaa.

Musiikki voi edistää toipumista ja tukea muistia

Apulaisprofessori Teppo Särkämö selvittää, miten musiikkipohjaiset työkalut voivat toimia neurokognitiivisen ikääntymisen ja kuntoutuksen tukena.

Väestön joka tapauksessa ikääntyessä aivoverenkiertohäiriöiden ja dementian yleistyminen on valtava haaste terveydenhuollolle. Kuntoutustarpeisiin vastaaminen vaatii tavallisen kuntoutuksen ohessa muutakin tukea.

– Musiikin kuuntelu voi tutkitusti edistää kognitiivista ja emotionaalista toipumista, ja laulaminen voi tukea muistia ja mielialaa dementian alkuvaiheessa, apulaisprofessori Teppo Särkämö toteaa.

Vanhusten asialla

Tutkimustuloksia hyödynnetään uudessa hankkeessa aivoverenkiertohäiriöiden hoitoa kehitettäessä. Tulokset myös laajentavat tietoa musiikin vaikuttavuudesta ikääntyvälle.

Uudessa hankkeessaan Music-Based Tools for Supporting Neurocognitive Ageing and Rehabilitation (AGEMUS) Teppo Särkämö selvittää, miten uudemmat musiikkisovellukset, kuten musiikin suoratoistopalvelut, soveltuvat osaksi aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutusta.

Hän selvittää myös, voiko kuorolaulaminen ehkäistä ikääntymiseen liittyviä neurokognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Mukana tutkimuksissa ovat Turun yliopistollinen keskussairaala sekä Helsingin työväenopiston ja Vantaan aikuisopiston seniorikuorot.

Hankkeessa on tarkoitus myös luoda erityinen verkkokirjasto vanhuksille tärkeistä ja tutuista lauluista yhteistyössä Sentinan kanssa sekä selvittää tabletilla pelattavien musiikkipelien kuntoutuskäyttöä yhdessä Mubik Entertainmentin kanssa. Verkkokirjastoa voidaan jatkossa hyödyntää niin tutkimuksessa kuin vanhusten neurologisessa hoivatyössä.

– Varsinkin lapsuuden ja nuoruuden musiikki on muistisairaille tärkeintä, mutta useimmiten 30–70–lukujen musiikki ei nuoremmalle hoitohenkilöstölle ole tuttua ja sitä ei osata valitettavasti käyttää hyväksi, Teppo Särkämö kertoo.

Odottamisen sijaan aivoja voikin aktivoida musiikilla

Musiikin emotionaalinen ja kognitiivinen vaikutus säilyy pitkälle Alzheimerin taudin edetessä, mutta käytännössä musiikkia ei vielä hyödynnetä riittävän yksilöllisesti ja säännöllisesti muistisairaiden hoitokäytännöissä. Muissakin neurologissa sairauksissa kuntoutusta on potilaille usein tarjolla liian vähän tai liian myöhään.

– Makoilun ja odottamisen sijaan aivojen toipumista ja aktiivista kuntoutumista voitaisiin tukea musiikin ja muiden ympäristön virikkeiden avulla ajasta ja paikasta riippumatta, Teppo Särkämö sanoo.

Apulaisprofessori Teppo Särkämö tutkii myös tervettä vanhenemista ja mahdollisesti alkavaa muistisairautta ja miten musiikki auttaa ylläpitämään hyvää elämänlaatua. Uusi kärkihanke on jatkoa edelliseen tutkimukseen ja paluuta väitöskirjan aikaan. Nyt hankkeessa tuodaan käytäntöön jo olemassa olevaa tutkimusta.

– Musiikkiteknologian kehitys on ollut todella huimaa ja nyt tutkimukseemme sopivat laitteet ja sovellukset ovat kaikkien saatavilla.

Kaikki alkoi väitöskirja-artikkelista

Teppo Särkämön ura tiedejulkisuudessa alkoi rytinällä helmikuussa 2008 Brain-lehdessä julkaistusta väitöskirjan artikkelista joka käsitteli lempimusiikkia aivoinfarktista toipumisen apuna. Artikkeli levisi maailmanlaajuisesti kaikille mantereille ja oli tuolloin Helsingin yliopiston mediaseurannan koko alkuvuoden kansainvälinen tiedehitti. Tutkimusta luettiin runsaasti myös Suomessa ja lempimusiikin avusta keskusteltiin silloin ahkerasti iltapäivälehtien palstoilla.

– Hevi ei tule ja tapa vaan voi vahvistaa, jos se on toipujan lempimusiikkia, Teppo Särkämö sanoo.

Teppo Särkämö työskentelee Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä käyttäytymistieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa.

Särkämön tutkimushanke on saanut Suomen Akatemian Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankerahoituksen. Rahoituksella tuetaan nuoria tutkijoita, joiden hankkeet on vertaisarvioitu jo aiemmin korkeatasoisiksi.