Hyvinkään Parantola (1. osa)
Suomalainen lääkäri, eugeniikan ja neurologian tutkija ja vuosina 1918-1926 Helsingin yliopiston hermotautien ylimääräinen professori, Jarl Alarik Hagelstam (1860-1935) perusti vuonna 1896 parantolan Hyvinkäälle. Jarl Hagelstam toimi Helsingin Marian sairaalan esimiehenä ja sisätautiosaston ylilääkärinä vuosina 1907-1927. Hagelstam julkaisi useita tutkimuksia hermo- ja sisätautien aloilta. Vuosina 1896-1939 toiminnassa ollut Hyvinkään Parantola eli Hyvinkään Sanatoorio (ruosiksi Hyvinge Sanatorium) oli Suomen ensimmäinen ympärivuotinen muille kuin keuhkotautisille potilaille tarkoitettu lepo- ja toipumispaikka. Suomessa oli myös Tammisaaressa, Hangossa ja Marianhaminassa toimivia kylpylöitä, jotka toimivat ainoastaan kesäaikaan.
Hyvinkään Parantola toi tullessaan aikanaan kansainvälisiä tuulahduksia sangen pienen tehdasyhdyskunnan arkirutiiniin. Hyvinkää itsenäistyi vuonna 1917 omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista ja alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Vuonna 1926 Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla maalaiskunnasta. Hyvinkäästä tuli vuonna 1960 yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä ns. uudesta kaupungista ja vuonna 1969 Hyvinkään maalaiskunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin. Parantola on jättänyt jälkensä samoin Hyvinkään nimistöön; Hyvinkäältä löytyy kaupungin vanhimpiin kaupunginosiin kuuluva Parantolan kaupunginosa ja Parantolankatu sekä lääkäreihin viittaavat Hagelstaminpolku, Runeberginkatu sekä Sandelininkatu.
Parantolanpuistossa on säilynyt yksi 1800-luvun lopun puurakennus, arkkitehti Svante Magnus Schjerfbeckin (s. 24.7.1860 Pietarsaari ja k. 8.5.1933 Helsinki) suunnittelema Valkoinen huvila. Alkujaan huviloita oli puistossa kaksi. Schjerfbeck valmistui vuonna 1881 Suomen Polyteknillisestä opistosta ja toimi arkkitehtina Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Vuoteen 1926 saakka hän toimi siellä yliarkkitehtina. Vuonna 1890 hän johti Raaseporin linnan raunioiden korjauksia. Taidemaalari Helene Sofia Schjerfbeck (s. 10.7.1862 Helsinki ja k. 23.1.1946 Saltsjöbaden, Ruotsi) oli hänen sisarensa ja taidemaalari Johanna Elisabet Appelberg (s. 13.5.1901 Helsinki ja k. 27.8.1975 Helsinki) oli hänen tyttärensä.
Muita arkkitehti Schjerfbeckin suunnittelemia tunnettuja rakennuksia ovat mm. Enonkosken kirkko (1886), Diakonissalaitoksen sairaala Helsingissä, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja (1889), Kampin paloasema Helsingissä (1893), Oulun Tuiranpuiston yleissuunnitelma ja sairaalarakennuksia puistossa (1896-1901), Tieteellisten seurain talo eli nykyinen Suomen arkkitehtuurimuseo Helsingissä (1899), Tampereen normaalilyseo, Sortavalan yleinen sairaala (1901), Nummelan parantola (1903), Tampereen sairaala (1909), Tampereen tyttölyseo (1924) ja Kallaveden lukio, entinen tyttölyseo, Kuopio (1924).
Vuonna 1895 lääkäri Jarl Hagelstamin aloitteesta käynnistyi parantolahanke; Hagelstam oli kiinnostunut amerikkalaisista hoitoideoista. Jarl Hagelstam innosti ideaan mukaan helsinkiläisiä lääkäreitä ja 23.2.1896 perustettiin Aktiebolaget Hyvinge Sanatorium. Parantolan johtokuntaan tuli valituksi Jarl Hagelstamin lisäksi filosofian tohtori August Ramsay (s. 15.3.1859 Taalintehdas, Dragsfjärd ja k. 23.7.1943 Espoo) – oli mukana rakennuttamassa mm. Hangon rautatietä -, lääkäri ja professori Oskar August Heikel (s. 28.11.1844 Raahe ja k. 23.12.1928 Helsinki), lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä monikertainen valtiopäivämies Axel Fredrik Holmberg (s. 28.2.1844 Mikkeli ja k. 14.9.1912 Tyrväntö) ja runoilija Johan Ludvig Runebergin (s. 5.2.1804 Pietarsaari ja k. 6.5.1877 Porvoo) ja Fredrika Charlotta o.s. Tengströmin (s. 2.9.1807 Pietarsaari ja k. 27.5.1879 Helsinki) poika, lääketieteen professori, valtioneuvos ja moninkertainen valtiopäivämies sekä RKP:n kansanedustaja ensimmäisessä eduskunnassa Johan Wilhelm Runeberg (s. 8.2.1843 Porvoo ja k. 3.1.1918 Helsinki).
Parantolan toimitusjohtajaksi valittiin Jarl Hagestam ja myöhemmin vielä hänet nimitettiin samoin Hyvinkään Parantolan ylilääkäriksi. Hyvinkää valikoitui parantolan sijaintipaikaksi luonnollisesti, koska paikka oli tunnettu suotuisasta mantereisesta ilmastostaan ja lisäksi Hyvinkää sijaitsi pääjunaradan varrella. Parantolayhtiö osti Hausjärven Erkylänjärven rannalla sijaitsevan Erkylän kartanon maista kuuden hehtaarin tontin keskeltä mäntymetsää noin puoli kilometriä Hyvinkään rautatieasemalta koilliseen. Tontti sijaitsee 120-130 metriä merenpinnan yläpuolella ja alue antaa suojaa kovilta tuulilta sekä sumulta. Hiekkapohjainen mäntykangas imee kosteutta ja saa ilman tuntumaan kuivalta ja helpolta hengittää. Vuonna 1870 valmistunut Pietarin junarata toi Hyvinkäälle paljon venäläisiä asiakkaita lomailemaan. Ensimmäisen maailmansodan aikaan venäläinen aatelisto oli matkustuskiellossa ja ainoat lomapaikat, johon he pääsivät olivat käytännössä Krimi tai Hyvinkää.
Apolan ratsutila on Erkylän kartanon kantatila ja Apolan tilan omistajat tunnetaan 1540-luvulta alkaen; tila kehittyi suurtilaksi 1700-luvun loppupuolella. Erkylän kartanolla on ollut useita omistajasukuja sekä omistajia. Kartanon nykyinen rakennuskanta on pääosin Johan Reinhold Munckin (1795-1865) ajalta. Kartanon kaksikerroksista vaaleaksi rapattua päärakennusta ympäröi puisto, joka istutettiin 1850-luvulla. Kartanon päärakennuksen suunnitteli Helsingin ensimmäinen kaupunkiarkkitehti Anders Fredrik Granstedt (s. 24.1.1800 Hankoniemi ja k. 26.11.1849 Helsinki), jolla ei ollut muodollista arkkitehtikoulutusta olemassa. Anders Granstedtin äiti oli Johanna Fredrika Du Bois (s. 1772).
Hänen isänsä, Pehr Granstedt (s. 22.10.1764 Karlskrona, Ruotsi ja k. 20.5.1828 Helsinki) oli Ruotsista Suomeen muuttanut linnoitusupseeri, joka toimi myös Helsingissä arkkitehtina. Pehr Granstedt suunnitteli mm. Riilahden kartanon Bromarvissa (1804-06), Balderin talon (Aleksanterinkatu 12, Helsinki 1813), Heidenstrauch-suvun kauppiastalo (nyk. Presidentinlinna, 1814), Herttoniemen kartanon päärakennuksen (1815), Kulosaaren kartanon (1815), Munkkiniemen kartanon päärakennuksen (1815), Uschakoffin talon (Pohjoisesplanadi 19, 1816), Lampan talon (Pohjoisesplanadi 5, 1817), Hotelli Kleineh eli Goviniuksen talon (Pohjoisesplanadi 9, 1819), Espoon tuomiokirkon laajennus (1821) ja Cronstedtien hautakappeli (Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Vantaa).
Anders Granstedt kävi koulunsa Tukholmassa ja isä, Pehr, järjesti poikansa arkkitehti Johan Carl Ludvig Engelin (s. 3.7.1778 Berliini ja k. 14.5.1840 Helsinki) oppilaaksi vuonna 1816, kun tämä nimitettiin Helsingin uudelleenrakentamiskomitean arkkitehdiksi. Anders Granstedt nimitettiin vuonna 1822 Yleisten rakennusten intendentinkonttoriin toiseksi konduktööriksi. Vuonna 1845 hänet nimitettiin erivapaudella konttorin ensimmäisen konduktöörin virkaan, mutta hänestä ei koskaan tullut intendentinkonttorin päällikköä. Hän osallistui kuitenkin mm. Nikolainkirkon, Helsingin yliopiston ja Lapinlahden sairaalan rakennuslautakuntiin. Arkkitehtina hän noudatti Engelin empiretyyliä jopa niinkin tarkasti, että hänen töitään on vaikea erottaa oppi-isän töistä. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1827 Wilhelmina Theodora Plantin (k. 1850). Heidän pojastaan, Ernst Theodorista (s. 28.10.1842 Helsinki ja k. 17.10.1927 Helsinki), tuli myös arkkitehti. Tyttärestä, Hilda Eloise Granstedtista (s. 3.5.1841 Helsinki ja k. 21.5.1932 Helsinki), tuli taidemaalari ja piirustuksenopettaja.
Anders Granstedtin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Limingan kirkko (1826, yhdessä A. W. Arppen kanssa), Luumäen kirkko (1833), Palmqvistin talo (Helsinki, 1838), Ruotsin suurlähetystö (Helsinki, 1839), Raahen raatihuone (1839), Artjärven kirkko (1840), Oulun kihlakunnan kruununmakasiini (1841-1847), Kerimäen kirkko (1847), Ylistaron kirkko (1847), Taivalkosken kirkko (1848, palanut 27.7.1925), Ylöjärven kirkon, Pikkalan kartanon (Siuntio, 1851), Karstulan kirkon (1853) ja Villilän kartanon päärakennuksen (Nakkila, 1853). Hän suunnitteli myös Viipurin kaupunginteatterin ja seurahuoneen, Jääsken, Leppävirran ja Ruskealan kirkot sekä Nastolan Seestan kartanon eräät rakennukset. Sisustukset hän suunnitteli mm. aikanaan keisarilliseen palatsiin (Presidentinlinnaan) ja Helsingin seurahuoneelle (Helsingin kaupungintalo).
Erkylän kartanon alueella on myös työväen asuinrakennus ja erilaisia talousrakennuksia samalta ajalta, kun esimerkiksi Anders Granstedtin suunnittelema goottilaistyylinen tallirakennus. Erkylän kartanon nykyinen omistaja on Sinituote Oy:n pääomistaja, Ilkka Johannes Brotherus (s. 15.8.1951 Kuorevesi) perheineen. Erkylänjärven etelärannalla sijaitsee Eskolan koulu, joka oli Suomen ensimmäinen kansakoulu ja se aloitti toimintansa vuonna 1857 kartanon omistajan kustannuksella.
Hyvinkään Parantolan luonnontilainen puisto puhdistettiin vähitellen aikain saatossa. Valtion Rautateiden hyvinkääläinen ylipuutarhuri, Wilhelm Nykopp (1863-1934) laati Parantolan puutarhasuunnitelman, jonka mukaan puistoon tehtiin kävelyteitä, istutettiin puita ja raivattiin tilaa pelikentälle; kesäisin puistossa pelattiin tennistä. Ilmakylpyjä varten puistossa oli omat aidatut alueensa miehille ja naisille. Talvella Parantolan alueella oli luistinrata ja kelkkamäki. Parantolan puisto oli suljettu ulkopuoliselta yleisöltä 1910-luvulle saakka. Arkkitehti Karl Adam Nils Gabriel Hård af Segerstadin (s. 28.1.1873 Helsinki ja k. 22.10.1931 Helsinki) suunnitelmien mukaan rakennutettiin Hyvinkään Parantolan alueelle talousrakennus, jossa Parantolan ensimmäinen kylpylä myös sijaitsi. Arkkitehti myös toimi valvojana rakennusvaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti