perjantai 11. elokuuta 2023

 Maestro Jorma Panulan 93-vuotiskonsertti 10.8.2023

Päivänsankari Jorma Panula Temppeliaukion kirkossa.




Jorma Juhani Panula (s. 10.8.1930 Kauhajoki) on tullut tutuksi ihmisille pohjalaistaustaisena ja suorapuheisista mielipiteistään sekä temperamentistaan. Hän kuuluu niihin taidemusiikin puolella valitettavan harvalukuisiin kapellimestareihin, jotka myös johtamisensa lisäksi säveltävät ja sovittavat musiikkia kuulijoiden iloksi. Panula on kouluttanut maassamme useita kapellimestareita ja heidän joukossaan ovat mm. Esa-Pekka Salonen (s. 30.6.1958 Helsinki), Jukka-Pekka Saraste (s. 22.4.1956 Heinola), Sakari Markus Oramo (s. 26.10.1965 Helsinki), Osmo Antero Vänskä (s. 28.2.1953 Sääminki), Mikko Ilmari Frank (s. 1.4.1979 Helsinki), Jukka Iisakkila (s. 6.6.1972 Valkeakoski), Susanna Ulla Marjukka Mälkki (s. 13.3.1969 Helsinki) ja Hannu Petteri Lintu (s. 13.10.1967 Rauma).

Maestro Panula tuloo johtamahan.
Atso Almila aloitti Jorma Panulan luokalla opinnot vuonna 1972.

Viulisti, pianisti ja kapellimestari Leo Funtek.
Viulisti ja kapellimestari Paavo Allan Engelbert Berglund.


Jorma Panula valmistui vuonna 1950 Sibelius-Akatemiasta ensin kanttori-urkuriksi. Vuonna 1953 Panula valmistui kapellimestariksi opettajanaan slovenialaissyntyinen, Suomessa elämäntyönsä tehnyt viulisti, pianisti ja kapellimestari Leo Funtek (s. 21.8.1885 Ljubljana ja k. 13.1.1965 Helsinki). Leo Funtekin puoliso oli vuodesta 1928 alttolaulajatar Ingeborg Liljeblad-Funtek (s. 17.10.1887 ja k. 28.2.1942). Leo Funtek toimi orkesterinjohdon professorina Sibelius-Akatemiassa vuosina 1950-1955. Leo Funtekin kouluttamia kapellimestareita olivat Jorma Panulan lisäksi mm. professori Aarre Hemmo Johannes Hemming (s. 16.11.1928 Viipuri ja k. 7.8.2007 Lahti), Paavo Allan Engelbert Berglund (s. 14.4.1929 Helsinki ja k. 25.1.2012 Helsinki) sekä Onni Kelo (s. 1930 Viipuri ja k. 3.1.2015 Muurame).



Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Harjoitusten jälkeen Jorma Panula.

Kollatahan paperit. Assistenttina kapellimestari Mikko Frank.

Jorma Panula jatkoi kapellimestariopintojaan Ruotsin Lundissa ja Alankomaiden Hilversumissa. Lahden kaupunginteatterin kapellimestarina Jorma Panula toimi vuosina 1953-1955, Tampereen Teatterin kapellimestarina vuosina 1955-1958, Helsingin Kansanteatterin kapellimestarina vuosina 1958-1962. Panula toimi Suomen Kansallisoopperan kapellimestarina vuosina 1962-1963, Turun filharmonisen orkesterin taiteellisena johtajana ja pääkapellimestarina vuosina 1963-1965, Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina vuosina 1965-1973, Tapiola Sinfoniettan kapellimestarina vuosina 1987-1988 sekä Aarhus Symfoniorkesterin taiteellisena johtajana vuosina 1970-1973. Jorma Panula on johtanut Helsingin kaupunginorkesteria neljän vuosikymmenen kuluessa 250 kertaa. Kapellimestari Panulan johdolla Helsingin kaupunginorkesteri teki vuonna 1968 ensimmäisen Yhdysvaltain-kiertueensa.

Sopraano Iris Candelaria.

Jorma Panula on opettanut orkesterinjohtoa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Omia mestarikursseja kapellimestareille Jorma Panula on pitänyt Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Virossa, Italiassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Jorma Panula on myös säveltänyt oopperoita, joiden aiheet liittyvät Pohjanmaan historiaan; sellaisia oopperoita ovat mm. Jaakko Ilkka (1978) ja Jokiooppera (1983). Panulan melodisissa sävellyksissään on kansanomaisia piirteitä ja vaikutteita ja hänen musiikkitaitojaan on ylistetty soitintamisen ja dramatiikan tajusta. Vaasassa on järjestetty joka kolmas vuosi vuodesta 1999 lähtien Jorma Panula-kapellimestarikilpailu.

Jorma Panulalle myönnettiin vuonna 1997 Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian Rolf Schock-musiikkipalkinto. Suomen tasavallan presidentti Tarja Kaarina Halonen (s. 24.12.1943 Helsinki) myönsi kapellimestari Jorma Panulalle akateemikon arvonimen 10.11.2006. Originelli Panula kommentoi tuolloin nimitystään näin: ”En minä tuommoisista ymmärrä. Hävettää. En tiedä, kuinka suhtautua, tämmöstä suurta meininkiä. Olen pelimannimies.” Jorma Panula on saanut ansioistaan myös mm. Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia-mitalin vuonna 1982, Bartók-mitalin vuonna 1981, Kritiikin kannukset vuonna 1962, säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 1990, Suomen Kulttuurirahaston palkinnon vuonna 1993 ja Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuripalkinnon vuonna 2000. Vuonna 2010 Panula sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinnon.

Jorma Panula ei pysty selittämään, miksi Suomesta, suhteellisen vähäväkisestä kansakunnasta on noussut maailman tietoisuuteen lukematon joukko maailmankuuluja kapellimestareita. Jorman sanoin: ”Kun emmä tiärä kuinka ne toiset opettajat teköö!” Jorma Panulan kehittämä menetelmä kapellimestareille on periaatteessa yksinkertainen: videoidaan kapuoppilaiden johtamista, katsotaan video ja kehitetään asioita. Etsitään omaa persoonaa ja elämän ydintä. Panulan mielestä ihmisellä on musikaalisuuteen kuuluva vaisto tai sitten sitä ei ole. Tästä vaistosta Panula kirjoitti yhdessä oppilaansa ja ystävänsä, kapellimestari Atso Almilan kanssa kirjan, Vaistoa on vaikia opettaa. Opetuksessaan Jorma Panula on korostanut laaja-alaisuutta. Hän on kehottanut kaikkia oppilaitaan lukemaan ja tutustumaan kuvataiteisiin sekä muuhun kulttuuriin sen sijaan, että hirttäydyttäisiin vain taidemusiikkiin. Orkesterin johtamisessa tärkeitä asioita ovat kuunteleminen ja kontakti soittajien kanssa. Panula kuvailee näin: ”On sellaisia pöyröjä, jokkei kuule eikä näe mitään. Sen huomaa musiikin teos heti.” Tämä näkyy Jorma Panulan mukaan jo ennen kuin kapellimestari on lyönyt ensimmäistäkään tahtia. ”Lähinnä ne siinä egoilee. Se on pahinta. Kapellimestari on niin saatanan ittekeskeinen”, Panula jatkaa. Onneksi tästä voidaan hänen mukaan opettaa pois pikku hiljaa. ”Mutta ei sitä voi paljon kitkee, se on ihmisen luantehes niin lujasti”, kiteyttää Jorma Panula. Kun kapellimestarin liikkeet ovat pienet, soittajien on pakko olla hereillä ja valppaina. Ja jos soittajat eivät näe, silloin he kuuntelevat tarkemmin toisiaan. Silloin se on yhteissoittoa Panulan mukaan. 

Jorma Panula oli vuodet 1952-1992 avioliitossa näyttelijä Helena Haaviston (s. 24.8.1927 Alajärvi ja k. 13.7.2005 Helsinki) kanssa. Helena Haavisto opiskeli Teatterikoulussa vuosina 1945-1947 ja näytteli sittemmin Savonlinnassa, Mikkelissä, Vaasassa, Tampereen Teatterissa ja Helsingin Kansanteatterissa vuoteen 1965 saakka, jolloin hän jäi freelanceriksi. Haaviston ensimmäinen elokuvarooli oli elokuvassa Härmästä poikia kymmenen (1950). Parhaiten Helena Haavisto muistetaan ilmeisesti kuitenkin 1960- ja 1970-luvuilla tuotetusta Naapurilähiö-televisiosarjasta, jossa Helena Haavisto esitti Lieslahden perheen Marjatta-äitiä, joka oli ammatiltaan lastensuojelun tarkastaja. Haavistolla oli merkittävä rooli Pekka Parikan ohjaamassa elokuvassa Pohjanmaa (1988) ja Talvisota (1989). Helena Haavisto harrasti kuvanveistoa ja piti 1980-luvulla omaa Kellarigalleriaa Helsingin Fredrikinkadulla. Helena Haaviston ja Jorma Panulan perheeseen syntyi neljä lasta; tyttäret, näyttelijä Terhi Panula (s. 27.6.1953 Helsinki) ja näyttelijä sekä koreografi Anu Panula (s. 21.10.1956 Tampere ja k. 23.7.2021 Tampere) sekä veljekset Sami ja Petri Panula. Jorma Panulan nykyinen aviopuoliso on sellisti Marja Kantola-Panula.

Helsingin Töölön vuonna 1969 valmistuneeseen Temppeliaukion kirkkoon kokoontui torstaina 10.8.2023 klo 19 ryhmittäytyi kirkkosallillinen – kirkkoon mahtuu 750 ihmistä - innostunutta ja kansainvälistä musiikkikansaa ihailemaan maestro Jorma Juhani Panulan 93-vuotiskonserttia. Maestro Panula johti koko konsertin istualtaan ja konsertin orkesterina toimi Vantaan Viihdeorkesteri. Em. konsertin sponsorina toimi kapellimestari Mikko Frank, joka oli konserttia varten lentänyt suoraan Pariisista Helsinkiin. Panulan juhlakonsertin solisteina lauloivat suomalais-espanjalainen sopraano ja Lappeenrannan laulukilpailun 2023 voittaja sekä Timo Mustakallio-laulukilpailun voittaja vuonna 2019, Iris Candelaria (s. 1995), sekä skotlantilainen baritoni, musiikin maisteri Luke Terence Scott. Panulan juhlakonsertin juontajana toimi pasunisti, säveltäjä ja kapellimestari Atso Aksel Almila (s. 13.6.1953 Helsinki), joka aloitti vuonna 1972 Jorma Panulan oppilaana Sibelius-Akatemiassa. Atso Almila toimi myöhemmin itsekin Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professorina vuosina 2013-2019 eläkkeelle jäämiseensä saakka.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, että laitan tämän kirjoitukseni kylkiäisiksi mukaan vielä valikoituja ”muistikuvia” Jorma Panulan juhlakonsertista, konserttia edeltäneistä harjoituksista sekä bonuksena vielä kapellimestari Jorman Panulan itsensä kokoaman ja sovittaman upean konserttiohjelman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti