Amon Leopold Göth (3. osa)
SS-Oberführer ja SS-poliisijohtaja Julian Scherner (s. 23.9.1895 Bagamoyo ja k. 28.4.1945 Niepołomice, Puola) järjesti - vanhan ystävänsä Münchenin ajoilta – Amon Göthin Puolaan ensin Płaszowin leirin rakentamista valvomaan ja sitten vielä hänet leirin komendantiksi. Keskitysleirillä Amon Göth järjesti täysin mielivaltaisesti mm. hirttäjäisiä vaikkapa musiikin säestyksellä. Vangit oppivat hyvin pian hänestä lukemaan, että jos hänellä oli tirolilaishattu päässä ja valkoiset hansikkaat kädessä tai valkoinen huivi, hän etsi silloin seuraavaa uhria teloitettavaksi. Płaszówin keskitysleirin komendanttina Amon Göth asui aluksi ns. ”Punaisessa talossa” Jerozolomska-kadulla lähellä leirin pääsisäänkäyntiä. Hänen SS-henkilökuntansa oli samoin sijoitettu taloon. Talossa juotiin paljon. Myöhemmin Göth muutti leirialueen yläpuolella sijainneeseen huvilaan, joka oli kunnostettu erityisesti häntä varten.
Amon Göthin henkivartijana toimi SS-Hauptstuführer Franz Grün (1902-1975), joka hänkin oli Wienistä kotoisin oleva entinen nyrkkeilijä. Hän toimi Amon Göthin oikeana kätenä ja oli hyvin tunnettu julmuudestaan. SS-Untersturmführer Leonhard Johnilla oli tapana väijyä leirin naisvankeja öisin, kun nämä menivät käymälään; hän pahoinpiteli näitä naisia vakavasti. Samoin SS-Hauptscharführer Edmund Zdrojewski murhasi vankeja Amon Göthin käskystä epäröimättä. Lisäksi luonnevikaisia ja Amon Göthille uskollisia käskyläisiä olivat mm. SS-Oberscharführer Albert Hujar, SS-Hauptscharführer Willy Eckert ja SS-mies Willi Stäubl.
Leon Gross toimi Amon Göthin henkilökohtaisena lääkärinä keskitysleirillä ja Krakovasta kotoisin oleva Mietek Pemper vastasi Amos Göthin kirjeenvaihdosta ja Pemper toimi myös tulkkina. Molemmilla miehillä oli keskitysleirillä erityisoikeuksia; he saivat mm. lisää ruoka-annoksia. Tämän lisäksi Amos Göthillä oli suuri määrä muita henkilökohtaisia palvelijoita käytössään, kuten kotiapulaisia, piikoja, sanansaattajia, tallipoikia, hieroja, autonkuljettaja, korityöntekijä, taidemaalari sekä automekaanikko. Amon Göth rankaisi armottomasti huolimattomuudesta ajoneuvojen hoidossa ja kunnossapidossa.
Jos tarjoiltua ruokaa oli liian vähän tai siinä oli liikaa suolaa, henkilökunta saattoi odottaa sen vuoksi lyöntejä aina tajuttomuuteen saakka. Myös Göthin suutari eli veitsenterällä, jos hän vahingossa käytti väärää materiaalia tai kengät – joita tehtiin jopa kuusi paria viikottain Göthille – olivat liian suuria tai liian pieniä. Amon Göth tunnettiin yleisesti nimellä ”Płaszówin teurastaja”. Hän tappoi varovaisesti arvioiden ainakin 500 ihmistä omin käsin keskitysleirillä. Murhattuaan henkilön hän pyysi hakemistokorttia myös sukulaisten tappamiseksi, koska hän ei halunnut, että keskitysleirille jäi ”tyytymättömiä ihmisiä”. Amon Göth tappoi umpimähkään ihmisiä lähes joka päivä. Tarvittiin vain väärin tulkittu ilme, minkä vuoksi vangit katsoivat mieluummin maahan Amon Göthin läsnä ollessa. Jos vanki unohti osoittaa kunnioitustaan, saattoi Göth ampua uhrin välittömästi. Erään kerran hän sai kiinni naisvangin syömässä perunaa ja hän määräsi vangin keitettäväksi hengiltä suuressa kiehuvaa vettä täynnä olevassa kattilassa.
Amon Göth järjesti epäsäännöllisesti leirillä tarkastuksia, joita vangit pelkäsivät erityisesti. Erityisesti Amon Göth oli kiinnostunut mm. timanteista sekä ulkomaan valuutasta; hän keräsi talteen itselleen myös suurempia esineitä, kuten maalauksia, mattoja ja huonekaluja, jotka hän myi pimeillä markkinoilla välittäjien avustuksella ja tuotot hän otti aina itselleen. Näitä varoja hän siirrätti Wieniin miljoonien edestä. Varastettuja varoja Göth sijoitti isänsä kanssa 300 000 markkaa – nykyrahassa noin 1 330 000 euroa – wieniläiseen Hermes-Druckerei und Verlagsanstalt AG:n osakkeisiin. Vasta kun Amon Göth oli saanut tuomionsa Krakovassa Itävallan viranomaiset katsoivat olevansa pakotettuja tutkimaan tätä tapausta; isä Göth ei saanut kuitenkaan tapahtumasta seurauksia.
Komendantti Amon Göth kohteli myös SS-joukkojaan keskitysleirillä ankarasti ja vei heidät poliisituomioistuimen eteen pienistä rikoksista. Tämä jakoi myös keskitysleirin henkilökunnan mielipiteitä Amon Göthistä kahteen joukkoon: uskollisiin seuraajiin ja niihin, jotka eivät pitäneet Amon Göthistä tai jopa vihasivat häntä. Amon Göthin sitkeät mustan pörssin toimet, ankara ja tiukka käytös omia alaisiaan kohtaan ja sekava elämäntapa johtivat muiden SS-upseerien tekemään valitukseen kesällä 1944. Aikaisempi syyte Amon Göthiä vastaan tullipetoksesta oli rauennut toukokuussa 1943 ilman seurauksia. SS-Oberstrmbannführer ja SS-tuomari Konrad Morgen olivat vastuussa uuden valituksen käsittelystä ja uudet tutkintatoimet alkoivat Amon Göthin toimista. Näiden tutkimusten aikana elokuun lopussa 1944 takavarikoitiin Göthin ryöstämää tavaraa Oppaun asemalla junavaunullinen.
Gestapon upseerit pidättivät komendantti Amon Göthin 13.9.1944 hänen huvilassaan Płaszówin keskitysleirillä. Amon Göth oli Wienissä käydessään ilmeisesti järjestellyt omia asioitaan. Nyt hänet toimitettiin SS-kunniatuomioistuimen eteen, jossa hänet kuitenkin vapautettiin takuita vastaan. Seuraavien kuukausien aikana hän ei ollut täysin vapaa ja hän vietti aikaansa Dachaussa, Münchenin lähellä. Toukokuun alussa 1945 Yhdysvaltain vastatiedustelupalvelun (CIC) upseerit pidättivät Amon Göthin Bad Tölzissä epäiltynä mahdollisista Dachaun keskitysleirillä tehdyistä sotarikoksista. Göth otti kuitenkin käyttöön väärän henkilöllisyyden ja pystyi näin piiloutumaan ainakin jonkin aikaa.
Vuodenvaihteessa 1945-1946 Amon Göth oli vangittuna Dachaun sotarikoksista epäiltyjen aitauksessa numerolla 4596. Tammikuussa 1946 Amon Göth pyysi vankeusperusteidensa tarkistamista; hän ilmoitti, ettei hän ollut koskaan työskennellyt Dachaun keskitysleirillä ja että hänet oli vain pidätetty mainitun leirin SS-jäsenten kanssa. Hän ilmoitti myös epämääräisesti toimineensa aktiivisesti Krakovan alueella, mikä johti Yhdysvaltain viranomaiset tekemään lisätutkimuksia Amon Göthistä. Esitettyjen uusien todisteiden mukaan Amon Göth lopulta myönsi kuulusteluissa helmikuussa 1946, että hän oli toiminut Płaszówin keskitysleirin komendanttina. Toukokuun lopussa 1946 Amon Göth ja Auschwitzin keskitysleirin entinen komendantti Rudolf Höß luovutettiin Puolan oikeusviranomaisille.
Krakovan korkeimmassa kansallisessa tuomioistuimessa alkoi 27.8.1946 oikeudenkäynti. Monien lehdistön edustajien lisäksi oikeudenkäyntiin osallistui useita Göthin terrorihallinnon juutalaisia uhreja. Syyttäjän syyte Amon Göthiä vastaan oli kansanmurha natsien juutalaisiin ja puolalaisiin kohdistaman tuhoamiskampanjan yhteydessä, joka oli eritelty viite eri kohtaan syytekirjelmässä. Amon Göth kielsi jyrkästi kaikki häntä vastaan esitetyt syytökset. Todistaessaan liiallisesta väkivallasta Göth kyseenalaisti todistajien uskottavuuden ja puolusti tekojaan sanomalla, että hän oli toteuttanut käskyjä vain sotilaana ja siten kiistänyt kaiken vastuun. Lisäksi Amon Göth ei ollut vaikuttunut oikeudenkäynnin kulusta ja hän ilmaisi halveksuntaansa tuomioistuinta kohtaan kiillottamalla mielenosoituksellisesti omia kynsiään.
Todisteet Amon Göthiä vastaan olivat kuitenkin ylivoimaisia ja hänen syyllisyytensä oli alusta alkaen täysin kiistatonta. Loppuvetoomuksessaan 3.9.1946 syyttäjä vaati kuolemanrangaistusta Amon Göthille. Amon Göth kiisti sitkeästi loppuun asti kaikki esitetyt syytökset häntä vastaan. Kaksi päivää myöhemmin, 5.9.1946, tuomioistuin tuomitsi Amos Göthin kuolemaan hirttämällä ja totesi hänet syylliseksi kaikkiin viiteen syytekohtaan. Amos Göthin käsinkirjoitettu armahduspyyntö oikeudenkäynnin puheenjohtajalle hylättiin. Kahdeksan päivää myöhemmin, 13.9.1946, Amon Göth luovutettiin teloittajilleen. Tuomioistuin piti tarkan päivämäärän salassa, koska pelkäsi yleisön järjestävän mellakoita ja levottomuuksia.
Amon Göthin teloitus tapahtui klo 18.00 Krakovan Montelupichin vankilassa. Teloittajan ja vankilan johtajan lisäksi tilaisuuteen osallistui myös syyttäjän edustajia, lääkäri ja pappi. Tuomittu Amon Göth tuotiin teloituspaikalle hirtettäväksi kädet taakse sidottuina. Hirttoköyttä jouduttiin teloituksessa lyhentämään kaksi kertaa Amon Göthin pituuden vuoksi. Vasta kolmas yritys onnistui. Amon Göthin viimeiset sanat olivat: ”Heil Hitler!” Hirttämisen jälkeen Amon Göthin ruumis poltettiin ja tuhkat siroteltiin Veiksel-jokeen.
Amon Göth oli naimisissa kaksi kertaa. Ensin Olga Janauschekin kanssa; tämä avioliitto jäi lapsettomaksi ja kesti vain muutaman vuoden. Lokakuussa 1938 Amon Göth meni naimisiin Anna Greigerin kanssa. Heillä oli kolme lasta: Peter (kuoli lapsena), Ingeborg ja Werner. Tämä avioliitto päättyi joulukuussa 1945 Göthin todistetun uskottomuuden vuoksi. Komendanttina keskitysleirissä Puolassa työskennellessään Amon Göth asui rakastajansa, saksalaisen kosmetologi Ruth Irene Kalderin (s. 1918 Gliwice, Sleesia ja k. 29.1.1983 München) kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti