Amon Leopold Göth (2. osa)
Amon Göth vastasi natsiupseerina myös Szebnien keskitysleirin – Puolan kaakkoisosassa noin 10 km itään Jasłosta – likvidoinnista, johon oli internoitu 4 000 juutalaista ja 1 500 puolalaista orjatyöntekijää. Natsiupseeri Amon Göthin oikeudenkäynnissä vuonna 1946 esitettyjen todisteiden mukaan Göth delegoi saamansa tehtävän alaiselleen, SS-Hauptscharführer Josef Grzimekille, joka lähetettiin auttamaan keskitysleirin komentajaa SS-Hauptsturmführer Hans Kellermannia joukkomurhissa. Szebnien keskitysleiri lakkautettiin vähitellen 21.9.1943 ja 3.2.1944 välisenä aikana. Keskitysleirin lähes kaikki puolalaiset vangit vietiin Płaszówiin tai Bochnian ghettoon, joita komentajana johti myös Amon Göth. Noin tuhat juutalaista vietiin läheiseen metsään ammuttaviksi ja loput vangit lähetettiin pahamaineiselle Auschwitzin tuhoamisleirille, jossa suurin osa vangeista kaasutettiin hengiltä heti leirille saavuttuaan. Selvitystilan jälkeen Amon Göth määräsi kaikki leirin tarvikkeet lajiteltaviksi ja kuljetettaviksi Płaszówin työleirille.
Amon Göth määrättiin 28.7.1943 F-osastoon, joka käytännössä erikoistui ghettojen tuhoamiseen ja vankien kuljetuksiin. Huhtikuussa 1944 Amon Göth ylennettiin SS-Hauptsturmführeriksi (kapteeni), joka oli komppanian korkein palkkaluokan arvoista, saatuaan kaksikertaisen ylennyksen ja samalla ohittaen SS-Obersturmführerin (ensimmäinen luutnantti). Göth nimitettiin samalla Waffen-SS:n reserviupseeriksi. Vuoden 1944 alussa Krakova-Płaszówin työleirin asema muuttui pysyvästi keskitysleiriksi, joka oli SS-Wirtschafts-Verwaltungshauptamtin alaisuudessa. Tämä muutos teki Krakova-Płaszówista yhden Puolan 13 virallisesta keskitysleiristä. Puolalaissyntyinen saksalainen holokaustista selvinnyt Mieczysław ”Mietek” Pemper (s. 24.3.1920 ja k. 7.6.2011) todisti vuoden 1946 oikeudenkäynnissä, että Amon Göth teki suurimman osan satunnaisista sekä julmista murhista, joista hän oli myös tullut tunnetuksi leirillä.
Komendantti Amon Göthille ilmoitettiin toukokuun alussa vuonna 1944, että Płaszówin keskitysleirille kuljetetaan hyvin pian 10 000 Unkarin juutalaista. Tämän seurauksena Amon Göth määräsi 14.5.1944 kaikki keskitysleirin lapset siirrettäviksi päiväkotiin, jotta hän sai tilaa keskitysleirille uusille tulokkaille. Seuraavana päivänä komendantti Amon Göth lähetti päiväkodin lapsista suurimman osan – aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – Auschwitzin tuhoamisleirille tapettavaksi. SS valvoi keskitysleirejä tarkemmin kuin työleirejä.
Płaszówin leiriä avattaessa siellä oli noin 2 000 vankia ja vuonna 1944 leirin toiminnan ollessa lakipisteessään 636 vartijaa vartioi noin 25 000 pysyvää vankia; tämän lisäksi keskitysleirin läpi kauttakulkuleirinä kulki noin 150 000 ihmistä. Keskitysleirin eloonjääneet vangit kuvailivat Amon Göthen pelottavan vaikutusvaltaiseksi mieheksi, joka murhasi päivittäin vankeja leirillä henkilökohtaisesti. Amon Göthillä oli kaksi koiraa, tanskandoggi Rolf ja elsassilainen ”Saksanpaimenkoira” Ralf, jotka koulutettiin raatelemaan ja repimään vankeja kuoliaaksi. Itse Amon Göth ampui mielellään huvilansa ikkunasta tai parvekkeelta vankeja kuoliaaksi, jos he näyttivät hänen mielestään liikkuvan liian hitaasti tai he lepäsivät keskitysleirin piha-alueella.
Amon Göth ampui mm. juutalaisen kokin kuoliaaksi vain sen vuoksi, että hänestä tarjoiltu keitto oli liian kuumaa. Keskitysleirin komendantti Göth kohteli hyvin julmalla tavalla kahta piikaansa, Helen Jonas-Rosenzweigia (synt. Helena Sternlicht, s. 25.4.1925 ja k. 20.12.2018) ja Helen Hirschiä. Helen Jonas-Rosenzweig syntyi Krakovassa ja hänellä oli kaksi sisarta, Sydonia ja Bronisława. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 heidän perheensä joutui muuttamaan Krakovan ghettoon. Vuonna 1942 perhe karkotettiin Krakovan ghetosta ja siirrettiin keskitysleireille. Hänen isä kuoli Belźecin tuhoamisleirillä; muu perhe lähettiin Krakova-Płaszówin työleirille.
Helenin pestessä leirillä kasarmin ikkunoita, tuli paikalle leirin komendantti Amon Göth, joka määräsi tytön huvilaansa työskentelemään kotiapulaisenaan. Helen muutti välittömästi Göthen huvilan kellariin, jossa hän jakoi huoneensa toisen kotiapulaistytön kanssa; kaksin tytöt jakoivat kotityöt komendantin huvilassa seuraavien kahden vuoden aikana ja he elivät jatkuvassa pelossa henkensä puolesta. Helen todisti useita kertoja henkilökohtaisesti nähneensä komendantti Göthin ampuvan vankeja huvilansa parvekkeelta. Komendantti Amon Göth myös löi usein kotiapulaistaan, Heleniä. Vaikka Schindlerin lista-elokuvassa annetaan ymmärtää komendantti Amon Göthen olleet Helenistä myös seksuaalisesti kiinnostunut, Helenin mukaan Göth ei todellisuudessa kuitenkaan näin ollut.
Saksalainen teollisuusmies Oskar Schindler (s. 28.4.1908 ja k. 9.10.1974) vieraili usein komendantti Amon Göthin huvilalla. Schindler lausui tilaisuuden tullen Helenalle rohkaisun sanoja kuten: ”Muistatko Egyptin kansan? Heidät vapautettiin. Niin sinutkin.” Oskar Schindler pelasti noin 1 200 juutalaista Auschwitzin tuhoamisleiriin joutumiselta väittämällä tarvitsevansa juutalaisia työskentelemään tehtaassaan. Helen Hirschin, Sydonian ja Bronisławan nimet ilmestyivät Oskar Schindlerin luetteloon, joka sittemmin tunnettiin nimellä Schindlerjuden. Helenan äiti kuoli keuhkokuumeeseen keskitysleirin huonojen olosuhteiden vuoksi.
Kun puna-armeija lähestyi Krakovan kaupunkia vuoden 1944 lopulla, Płaszówin keskitysleiri suljettiin ja vangit siirrettiin keskitysleireille ympäri Puolaa. Oskar Schindler suunnitteli avaavansa ammustehtaan Brnĕneciin, Tšekin protektoraattiin, käyttäen Krakovassa olevia juutalaisia työntekijöitään. Oskar Schindlerin listalla olevat miehet matkustivat turvallisesti Brnĕneciin junalla, mutta Oskar Schindlerin 300 naistyöntekijää lähetettiin Auschwitzin keskitysleirille. Muutaman viikon sitkeiden neuvottelujen sekä Oskar Schindlerin maksamien lahjusten turvin myös nämä naiset lähetettiin Brnĕneciin. Sternlichtin sisarukset viettivät Oskar Schindlerin leirissä suhteellisen turvallista elämää sodan lopun ajan, kunnes puna-armeija vapautti leirin toukokuussa 1945.
Krakovassa Helen Sternlicht todisti sodan jälkeen Amon Göthiä vastaan oikeudenkäynnissä, jossa Göth sai kuolemanrangaistuksen ja teloitettiin. Kaksi päivää leiriltä vapautumisen jälkeen Helen tapasi Joseph Jonasin ja he menivät naimisiin sekä muuttivat Yhdysvaltoihin vuonna 1946. He asuivat Bronxissa, New Yorkissa, ja kasvattivat kolme lasta: pojan ja kaksostytöt. Joseph Jonas kärsi eloonjääneen syyllisyydestä ja teki itsemurhan vuonna 1980. Helen meni naimisiin hyväntekijä ja kiinteistökehittäjä Henry Rosenzweigin (s. 5.9.1917 ja k. 2007) kanssa. Vuonna 2004 Helen tapasi Monika Hertwigin, Amon Göthin tyttären; Hertwig pyysi tapaamista, mutta Helen empi ensin, sillä hänen muistonsa Amon Göthistä ja keskitysleiristä olivat niin traumaattisia. Lopulta hän suostui tapaamiseen, kun Hertwig kirjoitti hänelle näin: ”Meidän on tehtävä se murhattujen ihmisten puolesta.” Toisen kerran leskeksi jäätyään Helen asui Boca Ratonissa, Floridassa, kuolemaansa saakka.
Helen Jonas-Rosenzweig kuvaili myöhemmin Amon Göthin tekemiä julmuuksia mm. näin kertoen: ”Selviytyjänä voin kertoa teille, että olimme kaikki traumatisoituneita ihmisiä. En koskaan uskoisi, että kukaan ihminen kykenisi sellaiseen kauhuun, sellaisiin julmuuksiin. Kun näimme hänet kaukaa, kaikki piiloutuivat käymälöihin, missä tahansa he pystyivät piiloutumaan. En voi kertoa, kuinka ihmiset pelkäsivät häntä.” Płaszówin keskitysleirillä ollessaan Amon Göth asui mukavasti omassa huvilassaan ja omisti mm. autoja sekä hevosia, joilla hän ratsasti mielellään keskitysleirillä. Göth esimerkiksi määräsi erään juutalaisen suutarin tekemään hänelle uusia kenkiä joka viikko.
Puolalais-amerikkalainen holokaustista selvinnyt ja Oskar Schindlerin pelastama juutalainen Leopold ”Poldek” Pfefferberg (s. 20.3.1913 ja k. 9.3.2001) kertoi: ”Kun näit Göthin, näit kuoleman!” Pfefferberg inspiroi australialaisen kirjailija Thomas Michael Keneallyn (s. 7.10.1935) kirjoittamaan Booker-palkitun kirjan (vuonna 1982), Schindlerin arkki, jonka pohjalta puolestaan elokuvaohjaaja Steve Allan Spielberg (s. 18.12.1946 Chicinnatissa) teki elokuvan, Schindlerin lista, vuonna 1993. Tämä elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa, mm. parhaan elokuvan palkinnon. Elokuvaan sävelsi musiikin John Towner Williams (s. 8.2.1932 Long Island, New York, Yhdysvallat). Pfefferberg syntyi juutalaiseen perheeseen Krakovassa, joka oli silloin osa Itävalta-Unkaria. Hän opiskeli filosofian ja liikuntakasvatuksen maisterintutkinnon kuningas Kasimir III Suuren vuonna 1364 perustamassa Jagellonian yliopistossa (Uniwersytet Jagielloński), Krakovassa.
Amon Göth ajatteli, että jos yksikin vankiryhmän jäsen pakeni tai teki jonkin rikkomuksen leirin sääntöjä vastaan, koko ryhmää oli silloin rangaistava. Erään kerran Göth määräsi joka toisen vankiryhmän jäsenen ammuttavaksi, koska yksi vangeista oli päässyt pakenemaan. Toisella kertaa Amon Göth ampui henkilökohtaisesti joka viidennen vankiryhmän jäsenen, koska yksi ryhmän jäsen ei ollut palannut keskitysleirille. Mikäli keskitysleirivanki jäi kiinni ruoan salakuljetuksesta, hänet ammuttiin välittömästi. Płaszówin keskitysleirin tärkein teloituspaikka oli Hujowa Górka, suuri kukkula keskitysleirin vierellä. Paikka sai nimensä Unterscharführer Albert Hujarin sukunimestä; hän teki paljon kukkulalla telotuksia ja ohjasi teloitustoimet kukkulalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti