Giuseppe Verdin Rigoletto

Säveltäjä Giuseppe Verdi.

Tampereen Oopperassa syksyn 1957 teos oli Giuseppe Verdin Rigoletto. Oopperan johti Tampereella Kansallisoopperan silloinen kuorokapellimestari, wieniläinen Peter Lacovich (s. 2.4.1927 ja k. 3.12.2013 Wien). Lacovich opiskeli Wienin musiikkikorkeakoulussa, josta hän sitten siirtyi harjoittajaksi Grazin oopperaan. Tämän jälkeen Peter Lacovich suoritti kapellimestaritutkinnon ja aloitti vuonna 1949 Wiener Sängerknaben-kuoron yhtenä kuoronjohtajana. Vuosina 1954-1958 ja 1960-1962 Peter Lacovich johti Helsingin tuomiokirkon poikakuoroa Cantores Minoresia. Suomesta Lacovich siirtyi johtajaksi Kölniin, Wiesbadeniin ja Linziin. Vuodesta 1968 lähtien hän opetti Wienin musiikkikorkeakoulussa.

Kapellimestari Peter Lacovich.

Tampereen Oopperan Rigolettoon tuli ohjaajaksi oopperalaulajatar Irja Simola (s. 12.9.1911 Vöyri ja k. 30.7.1971 Helsinki), joka kuului Tampereen Oopperayhdistyksen laulajiin vuosina 1949-1957. Hän oli ensikonserttinsa antanut Helsingissä 9.51933 ja kuulunut vuosina 1935-1948 Suomalaisen oopperan solistikuntaan. Vuosina 1963-1971 hän toimi ohjaajana Suomen Kansallisoopperassa. Vuonna 1957 Irja Simolalla oli ohjaajakokemusta yhden Lepakko-operetin verran.

Mauno Arnold Kuusisto.

Verdin Rigoletton harjoituksia Tampereen Oopperassa järjestettiin yötä myöten ensi-illan lähestyessä, sillä harjoituksia haittasivat pahoin oopperan esiintyjien vakituiset toimet sekä käynnissä ollut aasialainen influenssa. Rigoletton ensi-ilta oli kuitenkin marraskuun puolivälissä Tampereen Oopperassa. Rigoletton tähtirooli oli varattu Tampereella Finlaysonin mallipuusepälle ja lyyriselle tenorille, Mauno Arnold Kuusistolle (s. 3.11.1917 Tampere ja k. 29.8.2010). Kriitikot jopa Helsinkiä myöten ylistivät Mauno Kuusiston suorituksia. Kuusisto vieraili kaksi kertaa Helsingin Kansallisoopperassa. Ensikonserttinsa hän antoi vuonna 1952 Tampereella. Oopperarooleja Kuusistolla oli vuosina 1952-1968; Tampereen Oopperassa Mauno Kuusisto lauloi kaikkiaan 21 operetti- ja oopperaroolia. Yleisradion kantanauhoituksien lisäksi Kuusisto on levyttänyt mm. kappaleet Kertokaa se hänelle (Rodolfo Falvon, 1959), Romanssi (Pjotr Tšaikovski, 1959), Kaunis kotimaani (1959), Kodin kynttilät (1959), Miksi? (Warum?, 1964), Edelweiss (1966), On jossakin (1967), Vaiennut viulu (1971), Lokki (1971) ja Elämäni on lauluni (1971).

Viikkosanomat.

Tauno Pylkkänen kehui Uudessa Suomessa Mauno Kuusiston äänellistä loistoa ja kauneutta. Hän kirjoitti, että kankeus näyttämölläkin oli helpottunut. Martti Vuorenjuuri Helsingin Sanomissa näki Tampereen Oopperan tuottaman Verdin Rigoletton kokonaisuudessaan musiikillisesti varmana teoksena. Erityisesti hän korosti mallipuuseppä Mauno Kuusiston nautinnollisen pehmeää äänen sointia. Helsingistä ei Mantovan herttualle ymmärretty kuitenkaan jakaa stipendejä, joten keväällä 1958 Tampereen Oopperayhdistyksen naistoimikunta jakoi Mauno Kuusistolle 50 000 markan apurahan. Kuusiston apuraha kattoi puolet koko vuoden myönnetyistä apurahoista; toisen puolen jakoivat yhdessä Kalle Lehtomäki ja Heikki Nurminen (s. 1921 ja k. 2002 Lempäälä).

Vuosina 1922-1975 ilmestynyt uutiskuvalehti Viikkosanomat alkoi 1950-luvulla Aatos Juho Michel Erkon (s. 16.9.1932 Helsinki ja k. 5.5.2012 Helsinki) aikana uudistua ja julkaista uudentyyppisiä kuvareportaaseja yhdysvaltalaisen Life-lehden esikuvan mukaisesti. Viikkosanomien toimittaja Kirsti Jaantila teki lehteen monen aukeaman kuvareportaasin Tampereen Oopperan Rigolettosta. Toimittaja Kirsti Jaantila etsi Tampereen Oopperan solistien toiset kasvot. Rigoletton ohjaaja Irja Simola oli luovuttuaan oopperalaulajattaren urastaan kukkakauppias. Suomalaisen Oopperan jätettyään Gilda eli Vera Froloff oli perheenäitinä Kokkolassa. Rigoletton osaa esittävä komeaääninen Heikki Nurminen toimi sähköasentajien esimiehenä, ja hänen neljästä lapsestaan kolme opiskeli musiikkia.

Sulo Saarits.

Mantovan herttuan osaa laulava Mauno Kuusisto oli Finlaysonin mallipuusepänverstaan sorvit jätettyään vaihtanut työmaansa hautaustoimiston hoitajaksi. Nuorena Mauno Kuusisto oli kunnostautunut TUL:n piirimestariksi asti hiihdossa. Simo Haapaniemi lauloi Rigolettossa kreivi Cepranon osan ja hänen siviiliammattinsa oli Takon kartonkitehtaan painokoneensyöttäjä. Sulo Taavetti Saarits (s. 22.2.1911 Luumäki ja k. 25.5.1990 Luumäki) jakoi Simo Haapaniemelle ohjeita laulamiseen. Tampereen Sähkölaitoksen konttoristi Juha Koivisto lauloi ensimmäisessä oopperaroolissaan Tampereella Rigoletton pahasilmäisen rosvon Sparafucilen roolin. Hoviherra Borsan rooliin oli kiinnitetty längelmäkeläinen kansakoulunopettaja Toimi Pietikäinen, joka laulamisensa ohessa harrasti myös keihäänheittoa. Ensimmäisessä oopperaroolissa lauloi myös siurolainen kansakoulunopettaja Antti Hisso osansa hoviherra Marullona. Antti Hisso otti laulutunteja mm. Jorma Huttusen ohjauksessa ja Hisso oli juuri hiljan voittanut Tampereen Oopperan laulukilpailun.

Mezzosopraano Antonietta Toini.

Kotirouva Marja-Leena Aro oli Tampereen Oopperan yksi kokeneimpia solisteja. Hänen roolinsa oli Maddalenan osa. Aron isä toimi Porissa kuoronjohtajana sekä hänen aviomiehensä soitti viulua. Aro opiskeli laulua mezzosopraano Antonietta Toinin (oik. Toini Inkeri Nikander, o.s. Putkonen, s. 5.11.1901 Rauma ja k. 3.7.1990 Tampere) johdolla. Toini oli ensimmäinen suomalainen sopraano, joka lauloi Milanon La Skalassa vuosina 1929 ja 1934. Kreivi Monteronena lauloi oopperassa reserviin siirtynyt yliluutnantti, vartoimisliikkeen konttorinjohtaja Uki Happonen, joka oli Tampereen Oopperan perustajajäseniä sekä oopperan toiminnanjohtaja. Happonen opiskeli musiikkia jo Sortavalassa baritoni ja laulupedagogi Albert Olavi Nyborgin (s. 28.7.1901 Sortavala ja k. 3.7.1962 Helsinki) johdolla. Lauluopintojaa Uki Happonen jatkoi myös Tampereella Kalle Mäkisen koulussa. Kalle Mäkinen toimi Tampereen Pyynikin seurakunnan kanttorina sekä laulunopettajana.

Tampereen Oopperan toiminnanjohtaja Uki Happonen ottaa vastaan Oy Pyynikkin teollisuusneuvos Rosa Aleksandra Salmelinin 100 000 markan lahjoituksen Oopperayhdistykselle täyttäessään 60 vuotta vuonna 1950. 

Giovannan roolin lauloi Rigolettossa Tampereella rouva Raina Savia. Raina Savia oli aikaisemmin esittänyt mm. Mozartin Taikahuilun Yön kuningattarta. Raina Savia oli siviiliammatiltaan laskuttaja. Helena Kujala toimi siviilissä insinööritoimiston toimistoapulaisena ja hän oli ensimmäistä kertaa mukana solistitehtävissä. Hänelle lankesi heti kaksi roolia; hän oli kreivitär Ceprano sekä hän hoiti myös hovipojan tehtävät. Kirjansitoja Tuulikki Sarri sekä suunnitteli että harjoitutti Rigoletton tanssiosuudet.

Baritoni Tito Gobbi.

Giuseppe Verdin Rigoletto on aina tarjonnut kolmelle pääroolin esittäjälle paljon haasteellista ja mielekästä laulettavaa. Varsinkin baritonilaulajille Rigoletton osa on ollut aina hyvä mittapuu. Maailmalla kaikkien aikojen Rigoletto oli varmasti italialainen Tito Gobbi (s. 24.10.1913 Bassano del Grappa, Italia ja k. 5.3.1984), joka opiskeli ensin lakia Pavovan yliopistossa ennen laulajanuraansa. Oopperadebyyttinsä Gobbi teki Count Rudolfin roolissa Vincenzo Bellinin oopperassa vuonna 1935. Milanon La Scala-oopperassa Tito Gabbi debytoi vuonna 1942 ja Covent Gardenissa Lontoossa vuonna 1951. Vanhoilla päivillään Tito Gobbi opetti vielä roolin tulkintaa Suomen kuuluisimmalle Rigolettolle, Usko Samuel Viitaselle (s. 23.2.1928 Orimattila ja k. 6.6.2005 Helsinki). Viitanen opiskeli laulua kotimaassa mm. laulupedagogi Lea Maire Piltin (s. 2.1.1904 Rautjärvi ja k. 5.2.1982 Helsinki) johdolla sekä Italiassa. Vuosina 1959-1981 Viitanen oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperaan. Usko Viitanen julkaisi vuonna 1985 muistelmateoksensa, Laulujen lunnaat.

Baritoni Titta Ruffo.

Maailmalla muita hyvin kuuluisia Rigolettoja ovat esittäneet mm. italialainen Titta Ruffo (Ruffo Cafiero Titta, s. 9.6.1877 Pisa ja k. 5.7.1953 Firenze), Giuseppe De Luca (s. 25.12.1876 ja k. 26.8.1950), yhdysvaltalainen Leonard Warren (s. 21.4.1911 ja k. 4.3.1960), Sherrill Milnes (s. 10.1.1935 Downers Grovessa, Illinois), Renato Bruson (s. 13.1.1936) ja Leo Nucci (s. 16.4.1942).

Lina Pagliughi.

Rigoletton tyttären, Gildan, roolista muistetaan erityisesti mm. Lina Pagliughi (s. 27.5.1907 ja k. 2.10.1980), Joan Sutherland (s. 7.11.1926 Sydney, Australia ja k. 10.10.2010 Geneve, Sveitsi), Anna Moffo (s. 27.6.1932 Wayne, Pennsylvania, Yhdysvallat ja k. 9.3.2006 New York, Yhdysvallat), Maria Callas (Maria Ánna Sofia Sesilia Kalogeropoúlou, s. 2.12.1923 New York ja k. 16.9.1977 Pariisi) ja Renata Scotto (s. 24.2.1934 Savona ja k. 16.8.2023).

Herttuan Mantuan roolissa Enrico Caruso. 

Rigoletton Mantuan herttuan rooli on kaikkien aikojen kuuluisimpia tenorirooleja mieleenpainuvine aarioineen. Parhaiten maailmalla tästä roolista varmasti muistetaan tenori Luciano Pavarotti (s. 12.10.1935 Modena, Italia ja k. 6.9.2007 Modena, Italia), joka alkoi musiikkia opiskella vakavasti vasta 19-vuotiaana Arrigo Polan (s. 5.7.1919 ja k. 3.11.1999) ohjauksessa. Arrigo Pola antoi köyhän perheen pojalle laulutunteja ilmaiseksi. Arrigo Polan kouluttamia laulajia ovat myös Giuliano Bernardi (s. 21.12.1939 Revanna ja k. 4.6.1977 Revanna), Vincenzo La Scala (s. 26.1.1958 ja k. 15.4.2011) ja Michele Pertusi (s. 12.1.1965 Parma). Muita kuuluisia Mantuan herttuaita maailmalla ovat olleet tenorilaulajat Enrico Caruso (s. 25.2.1873 Napoli ja k. 2.8.1921 Napoli), Johan Jonatan ”Jussi” Björling (s. 5.2.1911 Stora Tuna, Borlänge ja k. 9.9.1960 Tukholma), Giuseppe di Stefano (s. 24.7.1921 Catania, Sisilia ja k. 3.3.2008 Milano) ja Alfredo Kraus Trujillo (s. 24.9.1927 Las Palmas ja k. 10.9.1999 Madrid).