Paavo Ilmari Raninen (4. osa)
Paavo Raninen soitti viulistina vuosina 1956-1958 Tampereen Teatterin orkesterissa, jota johti viulisti ja kapellimestari Eero Olavi Bister (s. 15.11.1919 Suontaka, Valkjärvi ja k. 11.5.2003 Kouvola). Eero Bister suoritti viuludiplominsa vuonna 1948 Sibelius-Akatemiassa Onni Suhosen (s. 5.2.1903 Hamina ja k. 14.3.1987 Helsinki) johdolla. Bister opiskeli orkesterinjohtamista Armas Jussi Veikko Jalaksen (vuoteen 1944 Blomstedt, s. 23.6.1908 Jyväskylä ja k. 11.10.1985 Helsinki) ja Ulf Aarne Söderblomin (s. 5.2.1930 Turku ja k. 4.2.2016 Helsinki) johdolla. Eero Bister työskenteli vuosina 1947-1970 Tampereen kaupunginorkesterin konserttimestarina ja vuosina 1970-1982 Kouvolan kaupunginorkesterin kapellimestarina. Bister teki samoin opetustyötä Tampereen konservatoriossa ja Pohjois-Kymen musiikkiopistossa. Vuonna 1982 Eero Bister sai musiikkineuvoksen arvonimen. Eero Bisterin pojasta, Hannu Bisteristä tuli pianisti ja kapellimestari.
Siviilielämässä Paavo Raninen oli töissä arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino Oy:ssä vuosina 1960-1961. Vuonna 1961 Paavo Raninen muutti Lahteen asumaan. Lahdessa Raninen hakeutui jälleen orkesteriin soittamaan, tällä kertaa orkesterin nimi oli Quartetto Rondo. Samanaikaisesti Paavo Raninen työskenteli Lahdessa arkkitehtitoimisto Unto Ojasella. 1950- ja 1960-luvulla soittokeikoilla Ranisen mukaan he yleensä kulkivat vuokratuilla henkilöautoilla. Suurimmat soittimet, kuten esimerkiksi kontrabasso, rummut ja vibrafoni oli köytettyinä jotenkuten auton kattotelineellä.
Quartetto Rondo esiintyi paljon lahtelaisissa ravintoloissa, joissa pääsivät säestämään usein sen aikaisin solisteja, kuten Airi Annikki Tähti (Tähti-Tiensuu, s. 5.12.1929 Helsinki ja k. 19.6.2017 Vantaa), Marion Evi Rung (s. 7.12.1945 Helsinki), Reijo Toivo Taipale (s. 9.3.1940 Miehikkälä ja k. 26.4.2019 Helsinki), Markus Allan (oik Allan Isberg, s. 3.6.1945), Eila Pellinen (oik. Eila Reima, s. 6.8.1938 Sulkava ja k. 10.4.1977 Espoo), Rauni Pekkala (s. 2.3.1942 Pieksämäki), Kaj Tapio Rautavaara (s. 8.3.1915 Pirkkala ja k. 25.9.1979 Helsinki), Reino Vihtori Helismaa (vuoteen 1934 Helenius, s. 12.7.1913 Helsinki ja k. 21.1.1965 Helsinki), Mauno Arnold Kuusisto (s. 3.11.1917 Tampere ja k. 29.8.2010 Tampere) sekä Henry Per-Erik Theel (s. 14.11.1917 Helsinki ja k. 19.12.1989 Helsinki) ja Oskari Olavi Virta (vuoteen 1926 Ilmén, s. 27.2.1915 Sysmä ja k. 14.7.1972 Tampere). Varsinkin Olavi Virran säestyksestä Paavo Raninen nautti kovasti.
Rakennusarkkitehti Paavo Raninen työskenteli Lahdessa vuosina 1962-1964 H. Karisalon arkkitehtitoimistossa. Vuonna 1963 Paavo Raninen soitti pianoa heinolalaisen Jouko Snellmannin septetissä, West Coast Jazz; tämä yhtye oli ns. mini big-band: kolme saksofonia ja trumpetti sekä komppiryhmä. Kokoonpanon sovitukset saatiin mm. Ruotsista ja Olli Hämeeltä tai trumpetisti Heikki Rosendahlilta (s. 1934 Sippola ja k. 25.12.2022). Jouko Snellmanin septetin sisällä toimi laulukvartetti, joka esitti ohjelmistonsa neliäänisesti. Esikuvina tällä kvartetilla olivat Four Freshmen, -Aces ja tietysti suomalainen Four Cats.
Heikki Rosendahl syntyi Sippola, mutta eli suurimman osan elämästään Inkeroisissa. Jotkut saattavat vielä muistaa Heikki Rosendahlin yhtyeen loistavat suoritukset 1950-luvulta: Suomen mestaruus, lukuisat radionauhoitukset ja levytykset. Menestykseen nousi mm. Il Silenzio. Heikki Rosendahl oli mukana Esa Pethmanin levyllä kahdella raidalla, jossa hänen soittonsa on tarkasti harkittua ja punnittua. Aivan menestyksensä porteilla Heikki Rosendahl joutui vakavaan auuto-onnettomuuteen 17.6.1966. Sitä seurasi seitsemän viikkoa kestänyt tajottomuus ja sen jälkeen ankara harjoittelu uudestaan soittokuntoon. Aivan kaikki täytyi aloittaa alusta onnettomuuden jälkeen ja se ei varmasti ollut helppoa.
Heikki Rosedahl oli aina hyvin innokas jammailemaan ja lähti mielellään soitin mukanaan jameihin, missä vain soitto soi. Hän jakoi myös oppejaan auliisti nuoremmille soittajille ja jaksoi kannustaa heitä aina uusiin pyrkimyksiin musiikin alalla. Kouvolassa ja Kotkassa hän oli edistämässä jazzmusiikkia mm. big bandeissä. Yksi Heikin opeista soolon kehittelyyn oli: ”Jos hönkäiset kaasu pohjassa sooloon, ei sitä sitten enää kehitetä ja kasvateta.” Heikin harjoituskuri oli myös esimerkillistä; kaksi kertaa päivässä Heikki kapusi alakerran harjoitustilaan soitin kainalossaan. Kaksi päivittäistä tunnin harjoitussettiä piti trumpetistin hyvässä soittokunnossa.
Nuorisoa Heikki ohjeisti mm. näin: ”Jos meinaat oppia soittamaan, niin mene treenaamaan silloin, kun muut kaverit menevät baariin. Jos olet päivän soittamatta, huomaat heti. Jos olet kaksi päivää soittamatta, kaverit huomaavat sen. Kolmannen päivän jälkeen kaikki huomaavat sen.”
Trumpetisti Heikki Rosendahlille myönnettiin ansioistaan taiteilijaeläke vuonna 1994. Rosendahlit muuttivat Kotkaan vuonna 2008, mutta he kävivät säännöllisesti Inkeroisten Musiikkiyhdistyksen orkesterissa harjoituksissa. Raija-vaimo oli taitava viulisti ja Musiikkiyhdistyksen orkesterin konserttimestari jo 1960-luvulla. Rosendahleilla on myös kaksi poikaa, Heikki ja Jarmo.
Vuonna 1963 Paavo Raninen oli mukana perustamassa Lahden Big Bandiä. Suuri orkesteri soitti mm. ravintola Valtakulmassa ja sillä oli joitakin omia konsertteja vuonna 1954 valmistuneessa Heikki (s. 5.10.1918 Helsinki ja k. 25.2.2013 Helsinki) ja Katri ”Kaija” Anna-Maija Sirenin (o.s. Tuominen, s. 23.10.1920 Kotka ja k. 15.1.2001 Helsinki) suunnittelemassa Lahden konserttitalossa. Laulusolisteina Lahden Big Bandin konserteissa toimi mm. Kai Lind (oik. Kaj Mikael Lindberg, s. 31.12.1937 Helsinki) ja kuubalainen pianisti-laulaja Numidia Vailland (s. 29.10.1927 ja k. 1.10.2015). Lahti Big Band jäi Mara Peipon johtoon Paavo Ranisen lähdettyä jälleen Tampereelle vuonna 1964.
Arkkitehti Eero Olavi ”Roope” Saari (s. 18.9.1928 Tampere ja k. 29.4.2023 Tampere) oli myös tunnettu jääkiekkohyökkääjä, joka pelasi Ilveksessä kaudet 1944-1956 ja voitti jääkiekkourallaan kuusi Suomenmestaruutta. Roope Saari pelasi Suomen maajoukkueessa 25 ottelua ja edusti Suomea maailmanmestaruuskilpailussa Pariisissa vuonna 1951 sekä Oslon olympialaisissa vuonna 1952. Roope Saaren poika on kitaristi ja laulaja Sami-Jussi Saari (s. 21.1.1962 Tampere) ja tytär on squashin Suomenmestari, Marisanna Saari.
Vuosina 1964-1968 Paavo Raninen työskenteli Roope Saaren arkkitehtitoimistossa Tampereella Tuotannon talossa, joka sijaitsi Hämeenkadun ja Kauppakadun välissä. Arkkitehdit Roope Saari ja Pentti Tanhua suunnittelivat ”lehtikeisari” Urpo Juhani Lahtiselle (s. 22.4.1931 Helsinki ja k. 15.10.1994 Tampere) vuonna 1976 valmistuneen yksityisasunnon ja Lehtimiehet Oy:n edustustilan, ison huvilan Näsijärven rantaan Ylöjärven Siivikkalaan. Rakennuksessa on kolmessa kerroksessa 795,5 neliömetriä tiloja. Rakennusmateriaaleina huvilassa on käytetty graniittilohkareita (muotoiltiin paikan päällä), tiiltä ja mäntyä.
Urpo Lahtisen isä kaatui talvisodassa ja Urpo vietti elämänsä alkupuolen äitinsä kanssa hyvin vaatamattomissa oloissa pienessä helsinkiläisessä kerrostaloyksiössä. Urpo tapasi kesällä 1951 Hymy Ulpu Jokisen (s. 13.10.1930 Urjala ja k. 22.10.2017 Tampere) eräissä iltamissa Karhulassa ja he avioituivat vielä saman vuoden joulukuussa. Heillä on yhteinen poika, vuonna 1963 syntynyt Jeppe Lahtinen. Urpo Lahtinen aloitti toimittajan uran vuonna 1952 kirjoittamalla Eteenpäin-lehteen Kotkassa. Lahtinen muutti vuonna 1955 Tampereelle saatuaan toimittajan paikan Kansan Lehdestä, johon hänet pestasi päätoimittaja – juuri maanpaosta Ruotsista palannut – Arvo ”Poika” Tuominen (alk. Arvid, s. 5.9.1894 Hämeenkyrö ja k. 27.5.1981 Tampere). Vuonna 1957 Urpo Lahtinen aloitti ilmaisen Tamperelainen-lehden julkaisemisen, jonka liikeidean Lahtinen oli saanut matkallaan Hollannissa.
Tamperelaisen toimitus sijaitsi aluksi Stockmannin talon pienessä ullakkokamarissa Hämeenkadun varrella. Lehteä julkaisi Lahtisen oma yhtiö nimeltä Lehtimiehet Oy. Tamperelainen-lehteä jaettiin kaikkiin tamperelaisiin koteihin. Lehtimies Oy:n julkaisemia aikakauslehtiä olivat Hymyn (1959) lisäksi mm. Alibi, Nykyposti, Suosikki, Tekniikan Maailma, Vauhdin Maailma sekä miestenlehdet King, Jallu, Ratto ja Kalle. Lastenlehtiä olivat Maailman vahvin Nalle ja Pellefantti. Hymy Lahtisen oma suosikkitoimittaja Lehtimiehet Oy:ssä oli Suomen kohutuimpiin journalisteihin aikanaan kuulunut Veikko Ennala (s. 10.9.1922 Mänttä ja k. 29.8.1991 Tampere).
Urpo ja Hymy Lahtinen muuttivat erilleen asumaan vuonna 1972, mutta heidän virallinen avioero astu voimaa vasta vuonna 1991. Jo vaikeasti sairas Urpo Lahtinen avioitui vain pari viikkoa avioeron tultua voimaan Maija-Liisa Tynelin (o.s. Flinck, s. 20.9.1949 Helsinki) kanssa Kalastajatorpalla Helsingissä. Pian Urpo Lahtinen sai lomamatkallaan Espanjassa aivoinfarktin. Urpo Lahtisen viimeisiä elinvuosia varjosti alkoholismin myötä heikentynyt terveys. Marraskuussa 1988 Lehtimiehet Oy:n lehtien julkaisuoikeudet myytiin 304 miljoonalla markalla Yhtyneet Kuvalehdet Oy:lle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti