Professori Arthur af Forselles ja Majvik
Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopiston ensimmäinen korva-, nenä- ja kurkkutautien professori, korvaklinikan perustaja, maapäivämies sekä RKP:n kansanedustaja Artur Edvard af Forselles (s. 11.2.1864 ja k. 27.7.1953 Kannus) syntyi Lammilla. Hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti, metsähallituksen ylijohtaja, todellinen valtioneuvos Jakob Henrik Alexander af Forselles (s. 26.1.1820 Elimäki ja k. 4.7.1896 Helsinki) ja hänen aviopuolisonsa vuodesta 1857 Emilie Sofie Jacquette Waenerberg. Professori Arthur af Forsellesin sisar oli kuvanveistäjä Sigrid Maria Rosina af Forselles (s. 4.5.1860 Lammi ja k. 16.1.1935 Firenze, Italia). Arthur af Forsellesin aviopuoliso oli vuodesta 1892 lähtien Emma Adéle Kolster (s. 14.6.1869 Helsinki ja k. 26.11.1923 Helsinki). Arthur ja Emma af Forsellesin lapsia olivat Anne-Marie Weckman (s. 24.6.1903 Helsinki ja k. 23.10.1992 Helsinki) ja Artur Fredrik Rudolf Alexander af Forselles (s. 1.11.1893 ja k. 11.6.1906).
Vuonna 1883 ylioppilaaksi tultuaan Arthur af Forselles valmistui vuonna 1886 filosofian maisteriksi, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1888 sekä lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1891. Vuonna 1894 hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi. Hän teki lukuisia ulkomaisia opinto- ja tutkimusmatkoja Saksaan, Itävaltaan, Ranskaan, Italiaan ja Sveitsiin. Vuonna 1888 valmistuneen Helsingin kirurgisen sairaalan (Kirurgen) apulaislääkärinä Arthur af Forselles toimi vuosina 1892-1895 ja dosenttina vuodesta 1896 lähtien. Vuosina 1907-1929 Arthur af Forselles toimi Helsingin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin ylimääräisenä professorina. Vuonna 1929 hän erosi täysinpalvelleena virastaan. Hänen organisatorinen panostuksensa varsinkin uuden oppiaineen alkuaikana oli hyvin merkittävä. Af Forselles oli aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä vuosina 1897, 1899 ja 1905-1906. Suomen eduskuntaan hänet valittiin kolmen vuoden ajaksi vuoden 1919 vaaleissa RKP:n kansanedustajana.
Arthur af Forselles oli samoin Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1899-1913 ja 1915-1918. Vuonna 1862 perustetun Suomen Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsenenä Arthur af Forselles oli vuosina 1913-1917 ja sen jälkeen Pohjoismaiden Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana. Af Forselles toimi myös Vakuutusosakeyhtiö Auton hallituksen puheenjohtajana, Suomen Pankin valtuuskunnan jäsenenä vuosina 1923-1929 sekä Automobiiliklubin puheenjohtajana vuodesta 1920 lähtien. Arthur af Forselles on julkaissut ainakin seuraavia teoksia: Om vår valutas framtid 1921, Kring prisfallet 1930, Om prisfallets föregångare 1931 sekä lukemattomia teoksia korva-, nenä- ja kurkkutaudeista.
Professori Arthur af Forselles hankki omistukseensa kesänviettopaikaksi 1800-luvun lopulla Majvikin alueen Kirkkonummen Masalasta omalle perheelleen. Hänelle oli tarjottu ostettavaksi kesäpaikkaa Helsingin itäpuolella olevasta Kulosaaresta, mutta professori piti Kulosaaren paikkaa liian suurena alueena tuolloin kaksilapsiselle perheellensä. Majvikin kesäpaikan ensimmäinen rakennus oli ”Lilla villan”, punainen mökki, joka sijaitsi nykyisen päärakennuksen paikalla; täällä mökissä af Forsellesin perhe vietti kesänsä silloin kuin jugendlinnaa rakennettiin Majvikiin. Punaisessa puumökissä Atrhut af Forselles kirjoitti myös väitöskirjansa. Myöhemmin Lilla villan jäi huvilanvartijan asunnoksi. Talvisodan aikana 1939-1940 mökki toimi pommisuojana.
Historiallisesti arvokkaan linnarakennuksen suunnittelijasta ei ole olemassa täysin varmaa tietoa, mutta arkkitehtina on mahdollisesti toiminut arkkitehti Armas Eliel Lindgren (s. 28.11.1974 Hämeenlinna ja k. 3.10.1929 Kööpenhamina). Armas Lindgren toimi yhdessä asunto- ja ateljeetalo Hvitträskissä Kirkkonummella arkkitehtiystäviensä Herman Ernst Henrik Geselliuksen (s. 16.1.1874 Helsinki ja k. 24.3.1916 Hvitträsk, Kirkkonummi) ja Gottlieb Eliel Saarisen (s. 20.8.1873 Rantasalmi ja k. 1.7.1950 Bloomfield Hills, Michigan, Yhdysvallat) kanssa. Hvitträsk valmistui vuonna 1902 ja se sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Majvikista Kirkkonummella. Arkkitehti Armas Lindgren piti omaa arkkitehtitoimistoaan vuosina 1905-1929. Hänen kiinnostuksensa suuntautui erityisesti mm. rakennussuojeluun ja hän otti voimakkaasti kantaa esimerkiksi Vanhan Rauman säilyttämisen puolesta. Armas Lindgrenistä tuli vuonna 1902 Taideteollisuuskoulun ensimmäinen taiteellinen johtaja. Arkkitehti Hugo Alvar Henrik Aalto (s. 3.2.1898 Kuortane ja k. 11.5.1976 Helsinki) opiskeli Armas Lindgrenin suojeluksessa vuodesta 1916 ja työskenteli myös Lindgrenin arkkitehtitoimistossa.
Majvikissa ja Hvitträskissa on samoja jugend-tyylille ominaisia koristeluja ja ratkaisuja, kuten kooltaan epäsäännölliset ikkunat, kaarevat ikkunoiden yläosat, holvit, runsaasti koristellut pilarit sekä kasvi- ja eläinaiheiset reunuskoristeet seinissä. Rakennusten yhtäläisyyksien vuoksi Armas Lindgrenin arvellaan suunnitelleen myös Majvikin linnarakennuksen. Jugendlinna on sr-suojeltu sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Majvikin linna on oletettavasti rakennettu vuosina 1906-1908. Majvikin linna on rakennettu tontille, jonka koko on 21900 neliömetriä.
Majvikin linnan perustus on tehty graniittijärkäleistä ja talon seinät ovat tiilestä sekä puusta. Linnan torni on muurattu tiilestä. Tiilet tuotiin laivalla Espoonlahden toisella puolella sijainneesta Bastvikin tiilitehtaalta. Bastvik (Saunalahti) on ollut paitsi Muulon kyläosa ja tilan nimi, myös ilmeisesti alun perin ennen kaikkea lähden nimi. Tilannimenä se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1758 muodossa Bastwik ja tila on edelleen olemassa. Espoonlahteen alkoi syntyä uusia teollisuusyrityksiä, koska Helsingissä alkoi 1860-luvulla voimakas rakentamisen ajanjakso. Espoonlahdesta oli Helsiinkiin samoin hyvä yhteys vesiteitse. Alueesta tulikin Espoon merkittävin teollisuusalue 1800-luvulla. Stenvikin tiilitehdas (Stensvik) valmistui vuonna 1861 ja siellä työskenteli 98 työntekijää vuosisadan vaihteessa.
Majvikin huvilalinnan paikaksi suunniteltiin aluksi paikkaa alempana rinteessä, tulotien varressa isojen kivien luona sijaitsevaa aluetta. Lopulta päädyttiin kuitenkin linnan nykyiseen paikkaan, kallioiselle mäelle sen korkeimpaan kohtaan, jota kutsutaan Bergaksi. Professori Arthur af Forsalles matkusteli hyvin paljon Euroopassa. Hän ajoi Sergei Nikolajetiš Nikolajeff juniorilta (s. 6.5.1878 Helsinki ja k. 30.6.1920 Aix les Bains, Ranska) ostetulla saksalaisella Opel-autollaan Alppien yli Italiaan. Nikolajeff oli venäläistä sukujuurta – kauppiassuku muutti Suomeen 1820-luvulla - edustanut suomalainen kauppias, joka perusti ensimmäisen merkittävän autoliikkeen Suomeen vuonna 1905. Sergei Nikolajeff harrasti nuorena valokuvausta ja pyöräilyä. Koulun käytyään hän toimi myyjänä aluksi vuonna 1862 perustetulla kauppahuone Heinrich Georg Franz Stockmannilla (s. 14.1.1825 Ritzerau, Preussi ja k. 6.1.1906 Bad Kreuznach, Saksan keisarikunta).
Lukuisilta matkoiltaan professori Arthur af Forselles toi mukanaan tullessaan erilaisia esineitä Majvikiin. Päärakennuksen nykyiset esineet ovat pääosin peräisin Arthur af Forsellesien ajoilta tai Weckmanin suvulta. Esineitten joukossa on mm. 1700-luvulta oleva peili ja yläkerrassa sijaitseva virolainen matka-arkku. Majvikin arvokkaaseen esineistöön kuuluvat myös ruokasalin barokkikalusto ja yli sataosainen Rosenthal-astiasto. Af Forsellesien perheen ja Weckmanien aikana Majvikia käytettiin ainoastaan kesäaikaan ja varkaat siksi vierailivat talviaikaan talossa usein. Varkaiden varalta professori af Forselles rakensi kätevänä miehenä itse taloonsa erilaisia hälytyslaitteita sekä monia salalokeroita, joihin talonväen poissaolon ajaksi kätkettiin arvokkaimmat esineet.
Erääseen tällaiseen salalokeroon kätketyt esineet, joiden joukossa oli mm. Majvikin linnahuvilan piirustukset, säilyivät uskomattomasti vuosina 1944-1956. Piirustuksista ei valitettavasti löydy rakennuksen suunnittelijan nimeä. Tuolloin Porkkalan alue oli vuokrattu Neuvostoliitolle tukikohdaksi ja alueen kunto pääsi tuona aikana pahasti rapistumaan. Poistumiskiireessään Weckmanien taloudenhoitaja työnsi puukenkänsä salalokeroon, jotka hän ilokseen löysi jälleen huvilalle palatessaan. Tästä hän sai aiheen muistella vanhaa sanontaa: ”Minne jätät kenkäsi, sinne palaat myöhemmin.”
Arthur ja Emma af Forselles istuttivat Majvikiin harvinaisia puita, pensaita ja muita kasveja päärakennuksen ympäristöön ja muuallekin alkujaan kahdeksan hehtaarin laajuiselle tontilleen. Majvikin alueella kasvaa mm. douglas-mänty, pihtakuusia, kastanjapuita, käärmekuusi ja riippasaarni. Kasveja tuotiin tontille mm. Suomenlinnasta, jonka varuskunnan komentaja, amiraali Studentsky, oli professori Arthur af Forsellesin potilas. Emma af Forselles oli polyteknisen instituutin professorin, Rudolf Kolsterin (s. 13.3.1837 Hamburg, Saksa ja k. 28.10.1901 Helsinki) ja Emma Angelica Kolsterin (s. Noin 1809 ja k. 1900) tytär. Emma harrasti mielellään puutarhanhoitoa ja hän ajatti huvilan mäen päälle hevoskuormittain multaa ja suomutaa kasvualustaksi puutarhalleen. Maata tuotiin Masalan aseman takana olevalta alueelta, jonka professori Arthur af Forselles osti vain tätä tarkoitusta varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti