Paavo Ilmari Raninen (6. osa)
Säveltäjä ja sovittaja Kari Komppa oli jo 1960-luvun alussa muuttanut Tampereelle. Komppa syntyi 5.1.1939 Helsingissä, mutta suoritti oppivelvollisuutensa Imatralla, asevelvollisuutensa Kouvolassa, jossa tutustui tamperelaisiin muusikoihin. Näiden muusikoiden yllyttäminä Kari Komppa muutti sitten Tampereelle. Hän sai pian paikan muusikkona vastaperustetussa laulaja, näyttelijä ja viihdeartisti Vappu Marjatta Leppäsen (s. 24.8.1937 Helsinki) yhtyeessä; yhtyeestä kehittyi nopeasti Tampereen eturivin tanssiorkestereita. Kari Komppa oli myös mukana, kun Tampereella käynnistyi televisiotoiminta; hän toimi televisiossa muusikkona sekä sovittaja-kapellimestarina. Komppa toimi freelancerina mukana aktiivisesti tuon ajan televisio-ohjelmien ja -sarjojen musiikin tekijänä.
Kari Komppa oli innostuneena mukana kaupungin jameissa eri yhtyeiden kansa, mutta varsinkin vastaperustetun Break Big Bandin johtajana ja musiikkivastaavana. Kari Kompan johtama jazzkvintetti oli mukana esiintymässä jo toisilla Porin Jazzfestivaaleilla vuonna 1967. Myös hänen johtamansa Break Big Band esiintyi Tampereella monissa konserteissa, televisiossa sekä Pori Jazzissa vuosina 1971 ja 1972. Paavo Raninen oli mukana Break Big Bandin toiminnassa vuosina 1972-1976 sovittajana ja kapellimestarina. Break Big Band kävi vuonna 1973 Kuopii tanssii ja soi-tapahtumassa voittamassa Suomen big band-mestaruuden. Kari Komppa muutti jo vuonna 1972 Helsinkiin ja hän on siitä lähtien asunut pääkaupunkiseudulla. Komppa alkoi tehdä yhä enemmän pelkästään big band-jazzsävellyksiä, ensin vuonna 1958 perustetulle Radion Tanssiorkesterille ja sitten Uuden Musiikin Orkesteri UMO:lle.
Säveltäjä Kari Komppa teki lähes kaikki sävellyksensä Yleisradion tilauksesta ja hän edusti YLEä monissa kansainvälisissä yhteyksissä, kuten esimerkiksi Kööpenhaminassa vuonna 1982 ja Nordring-ohjelmassa Belgiassa vain vuotta myöhemmin. Kari Komppa ei unohtanut kuitenkaan tämän jälkeen tamperelaisiakaan; 1980-luvun alussa perustettiin Tampereen Jazz-orkesteri, joka oli 10-miehinen jazzkokoonpano. Orkesterin toiminta huipentui esiintymisiin Porin Jazzfestivaaleilla 17.7.1982, päivällä Kirjurinluodolla ja illalla Hotelli Otavassa. Tampere Jazz-orkesterin tällä ohjelmistolla taltioima lp-levy, Makumoka, ilmestyi vuonna 1984. Kari Komppa on toiminut opettajana Oulunkylän Pop/Jazzopistossa, Sibelius-Akatemian Jazz-osastolla ja Tampereen konservatoriossa. Muusikkona ja säveltäjänä hän on hajanaisia alkeisopintoja lukuunottamatta täysin itseoppinut. Kari Komppa palkittiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnolla vuonna 1982.
Paavo Raninen soitti paljon yksityistilaisuuksissa Tampereella. Muusikkona Raninen ei ollut sitoutunut kenenkään solistin säestystehtäviin, joten hän sai vapaasti valita soittotehtävänsä oman mielensä mukaan. Hänellä oli myös suuri onni saada ympärilleen taitavia soittajia, jotka ymmärsivät, mistä jazzin soittamisesta oli kysymys. Tällaisia soittajia olivat mm. puolalaiset Andrzej Nowak (Jenttu) ja Lucjan Czaplicki. Tamperelaisessa Laterna-ravintolassa Paavo Raninen tuurasi toisinaan Gunnar Evert ”Goony” Strömmeriä (s. 6.11.1914 Ikaalinen ja k. 2.6.2006 Tampere) pianonsoitossa.
Pianisti ja arkkitehti Goony Strömmer oli Tampereen kaupunginarkkitehti ja Hotelli Tammerissa vuonna 1933 perustetun Tampereen Kameraseuran ensimmäinen puheenjohtaja, Bertel Evert Strömmerin (s. 11.7.1890 Ikaalinen ja k. 18.4.1962 Tampere) poika. Goony innostui jazzmusiikista jo kouluvuosinaan kuunneltuaan kidekoneella englantilaisia musiikkilähetyksiä yhdessä ystävänsä Toivo Pietari Johannes Kärjen (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki) kanssa. Valter-veljensä kanssa Goony soitti jazzimprovisaatioita nelikätisesti pianolla. Rummut hän rakensi 13-vuotiaana itselleen. Ensimmäisen rumpalikeikkansa Goony soitti 11-vuotiaana ollessaan sattumalta paikan päällä tuuraamaan Lielahden torvisoittokunnan rumpalia yleisöluisteluillassa.
Goony Strömmer soitti rumpalina 1920-luvun lopulla Pajazzo-tanssiorkesterissa ja 1930-luvulla Toivo Kärjen orkesterissa sekä Farrow-nimisessä orkesterissa. Sodan jälkeen Goony vaihtoi instrumenttinsa pianoon ja hän soitti mm. harmonikkataiteilija Lauri ”Lasse” Armas Pihlajamaan (s. 1.8.1916 Jämijärvi ja k. 14.11.2007 Helsinki) kanssa Jam Sessio-yhtyeessä sekä Acre Karin Chicago Seven-yhtyeessä. Kokoonpanot tekivät pitkiä kiertueita ympäri Suomea. Jam Session laulusolistina toimi usein Jarl Eugen Malmstén (s. 16.7.1907 Helsinki ja k. 1.9.1993 Helsinki), Georg Malmsténin (s. 27.6.1902 Helsinki ja k. 25.5.1981 Helsinki) nuorempi veli.
Varsinaiselta ammatiltaan Gunnar Strömmer oli arkkitehti, joka valmistui vuonna 1948 Teknillisestä korkeakoulusta ja suunnitteli mm. Tampereelle Ensi- ja turvakodin. Hän suunnitteli myös Valmetin tehtaiden muutos- ja korjaustyöt, monia kerrostaloja, omakotitaloja sekä huviloita. Hän toimi arkkitehtina myös isänsä arkkitehtitoimistossa ja toimiston jatkajana isänsä jälkeen. Hän luopui kuitenkin toimistosta oman kertomansa mukaan, koska oli liian boheemi siihen tehtävään. Tampereen kaupungin asemakaava-arkkitehtina Goony toimi vuosina 1966-1977. Goony Strömmer julkaisi 1980-luvun alussa oman albumin ja esiintyi vielä viimeisinä vuosinaakin säännöllisesti tamperelaisessa Paapan Kapakassa pianistina. Goony Strömmer esiintyi viimeisen kerran julkisesti ravintola Laternassa Tampereella vappuna 2006. Hänet on haudattu Strömmerien sukuhautaan Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle.
Paavo Raninen toimi pitkään arkkitehtina tamperelaisen Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino Oy:n palveluksessa vuosina 1968-1999, eläkkeelle jäämiseensä saakka. Arkkitehtitoimiston nimi muuttui myöhemmin vielä Arkkitehtitoimisto Aarne Heino Ky:ksi ja vielä myöhemmin AH-ARK Oy:ksi. Raninen teki paljon yhteistyötä jazzmuusikko Aarre Johannes ”Acre” Karin kanssa; Paavo Raninen soitti Acren yhtyeessä, sovitti hänen yhtyeelleen musiikkia myös levytyksiin ja teki sanoituksia Acren laulettavaksi. Acre Karin oma instrumentti oli vetopasuuna. Hänen tunnetuimpia levytyksiään olivat ruotsalaisen viihdesäveltäjä ja kapellimestari Karl Alvar Fredrik Kraftin (s. 19.9.1901 Tukholma ja k. 28.9.1959 Tukholma) vuonna 1939 säveltämä laulu, Jag har bott vid en landsväg (Mökki maantien laidassa), Parodiatango (säv. Ja san. Reino Helismaa) ja Mä ruma oon (Careless Hands, säv. Bob Hilliard ja Carl Sigman, suom. sanat Paavo Raninen) sekä Unohtumaton vokstrotti. Muusikko Jani Uhlenius (s. 28.2.1945 Helsinki) on tehnyt myös Acre Karille levysovituksia.
Paavo Ranisen tekemiä sanoituksia Acre Karille olivat lisäksi mm. ”Manhattan” (wiskyn ja wermutin sekoitus) sekä ”Sanaton laulu”. Valmetin soittokunnalle Paavo Raninen sävelsi tilaustyönä ”Toreadorin vapaapäivän”. Tiettävästi tämä teos on levytetty kolme kertaa Suomessa ja kerran Tanskassa, Saksassa ja Norjassa. Raninen oli hieman arka omien kappaleiden säveltäjänä, sillä hän pelkäsi plagiointia kovasti. Parhaiten Raninen katsoi onnistuneensa Acre Karin ja Chicago Seven-yhtyeen levyllä perinteisen jazzin alueella.
Kapellimestari Risto Hiltunen soitteli kerran Paavo Raniselle kertoen, että Ilmajoella on jokin musiikkitapahtuma, johon Lasse Lintala tarvitsi sovituksia eräille lauluille. Tapahtumaan tulisi mukaan jousikvartetti Ruotsista. Paavo Raninen teki nopeasti sovitukset ja Risto Hiltunen sai seuraavana aamuna sovitukset mukaansa vietäviksi Lasselle. Tästä tapahtumasta alkoi Paavo Ranisen hedelmällinen yhteistyö Seinäjoen orkesterin kanssa. Seinäjoen orkesteri tarvitsi usein orkesterisovituksia räätälintyönä tietyille laulajille. Seinäjoen orkesteria johti tuolloin Paavo Ranisen vanha tuttu jo Heinolasta, Antti Vainio.
Seinäjoen Tangomarkkinoita varten Paavo Raninen on tehnyt paljon sovituksia Seinäjoen orkesterille, kuten sellaisista kappaleista kuin Stardust, Lullaby of Birdland, Potrait of Love yms. Laulusolisteina näissä esityksissä ovat toimineet mm. Arja Sinikka Koriseva-Karmala (s. 21.4.1965 Toivakka), Jari Veikko Sillanpää (s. 16.8.1965 Ludvika, Ruotsi), Paula Kristiina Koivuniemi (s. 19.6.1947 Seinäjoki), Anna Sofia Eriksson (s. 22.4.1977 Rauman maalaiskunta), Mika Pohjonen (s. 9.7.1973 Hollola) ja Kaija Pohjola (o.s. Keinänen, s. 26.9.1951 Kuopio).
Paavo Raninen teki mielellään sovituksia Seinäjoen orkesterille, koska hän tiesi orkesterin muusikot teknisesti niin hyviksi, että melkein kaikki hänen kirjoittamansa musiikki myös onnistui soittaa orkesterilta. Jazz ja tiukat lattarit olivat vaikeinta soitettavaa orkesterille. 1970-luvun alussa Paavo Ranisen piti sovittaa tango ”Sunnuntaimorsian” Olavi Virran laulettavaksi, mutta Olavi Virta ennätti kuolla heinäkuussa 1972 ja sävellys jäi Paavo Ranisen arkistoon. Myöhemmin Raninen löysi laulun uudelleen ja sovitti sen Mika Pohjoselle laulettavaksi. Kappaleen ensiesitys oli kesäkuussa 1998 MTV3:n ohjelmassa ”Olavi Virta. Muistojen ilta”.
Paavo Raninen oli aktiivisesti mukana Nokialla ”Tapsan Tahdit”-musiikkitapahtuman pioneerina. Hän toimi musiikkitapahtuman monivuotisena kapellimestarina Nokialla vuodesta 1987 lähtien. Musiikkitapahtuman nimi tulee Tapio Rautavaarasta, joka syntyi vuonna 1915 Nokialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti