Pankkivalvontaa itärajalla

Etelä-Karjalan Osuuspankki alkoi yllättäen nopeasti irtisanoa venäläisiä haamuasiakkuuksia, kun Finanssivalvonta (Fiva) aloitti pankissa tarkastuksensa. Pankkien toimintaan valvovana viranomaisena Finanssivalvonta moittii poikkeuksellisen suorasanaisesti OP-ryhmän toimintaa rahanpesun estämisessä. Finanssivalvonnan toimiston rahanpesun estämisen valvonnasta vastaava päällikkö Pekka Vasara antaa OP-ryhmän rahanpesun torjunnasta kouluarvosanaksi ”välttävä”. Suomessa OP-ryhmä edustaa suurinta pankkiryhmää.

Pekka Vasara.

Finanssivalvonnan raportti tehdystä tarkastuksesta on päivätty joulukuussa 2022. Tämä tarkastus oli ensimmäinen, joka kohdistui OP-ryhmän rahanpesun torjuntaan. Finanssivalvonta tutki vuosina 2021-2022 Osuuspankin rahanpesun torjuntajärjestelmien riittävyyttä. Pekka Vasara Finanssivalvonnasta uskoi ennen tarkastuksen aloitusta, että OP-ryhmä olisi satsannut rahanpesun torjuntaan. Viranomaisen suorittaman tarkastuksen lopputulos olikin sitten lopputulokseltaan ikävä yllätys. Pekka Vasaran mukaan OP-ryhmä ja sen pankit joutuvat muuttamaan omia käytäntöjään paljon, ja OP-ryhmä on vakuuttanut jo ryhtyneensä korjaaviin toimenpiteisiin asioissa. Onhan Finanssivalvonnan tarkastuksen loppuraportistakin jo kulunut yli puoli vuotta.

OP-ryhmän pankeilla on aivan perusasioissa, kuten riskiarvioinnissa, Finanssivalvonnan Pekka Vasaran mukaan vielä aika kovasti kehitettävää toiminnassaan. Osuuspankkien tulee omassa toiminnassaan itse tunnistaa terrorismin ja rahanpesun rahoittamiselle altistavat riskit omassa asiakaskunnassaan, palveluissaan sekä tuotteissaan. Finanssivalvonta on myöntänyt OP-ryhmän pankeille tähän riskiarviointiin poikkeusluvan, jonka myötä riskiarviot voidaan tehdä keskitetysti Helsingin konttorissa jokaisen 106 jäsenpankin puolesta.

OP-ryhmä oli Finanssivalvonnan mukaan laatinut jäsenpankeille arviointikriteerit liian yleisellä tasolla, eikä arviokriteereissä ollut huomioitu ryhmän jäsenpankkien erityispiirteitä. Erityispiirteet pitäisi Finanssivalvonnan mukaan huomioida kuitenkin tarpeeksi yksityiskohtaisesti sekä kattavasti. Varsinkin Etelä-Karjalan Osuuspankista Finanssivalvonnan tarkastusraportti paljasti hyvin suuria epäkohtia. Paikallinen Osuuspankki ryhtyi nopeasti irtisanoa pankin asiakkaita heti, kun Finanssivalvonta aloitti pankissa rahanpesun torjuntaa koskevan tarkastuksensa. Finanssivalvonnan tarkastajat pyysivät em. pankilta lisää tietoja kahdestasadasta suuren riskin asiakassuhteesta. Näistä Finanssivalvonnan pankilta pyytämistä asiakkuuksista paikallispankki irtisanoi tarkastuksen kestäessä ainakin 73 asiakkuutta.

Finanssivalvonnan tarkastaja raportoi eräästä pankin asiakkaasta mm. tällä tavoin: ”Finanssivalvonta pitää tästä asiakkaasta todettuja havaintoja erittäin vakavina, koska Pankki ei ole noudattanut toiminnassaan vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen näkökulmasta, antamalla asiakkaan toiminnan jatkua ennallaan.” Finanssivalvonnan tarkastajan mukaan paikallispankki on ”vakavasti ja toistamiseen laiminlyönyt” lainmukaisen velvoitteensa tuntea asiakkaansa sekä OP-ryhmän sisäisen ohjeistuksen noudattamisen.

Asiakkuussuhteen lopettamiseen Etelä-Karjalan Osuuspankilla oli pätevät syyt, sillä monet asiakkuudet olivat haamuasiakkaita eli todellisia asiakkaita ei ole edes olemassa. Pankin asiakkaan tunteminen on rahanpesun torjunnan kannalta perusasioita. Silloin kun pankki tuntee oman asiakkaansa, asiakkaan on vaikeampi käyttää rahalaitosta rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen. Finanssivalvonnan raportissa tulee ilmi otanta, jossa oli kaikkiaan mukana sata yritys- ja yhteisöasiakasta. Näistä peräti 49 paljastui tarkastuksessa haamuasiakkaiksi, joiden toiminta oli päättynyt jo ennen Finanssivalvonnan tarkastuksen aloittamista; osalla toimijoista jopa yli kymmenen vuotta sitten. Asiakkuudet olivat päättyneet tammikuun 2010 ja elokuun 2021 välisenä aikana.

Samoin OP-ryhmän oma sisäinen valvonta näyttäisi aktivoituneen vasta sen jälkeen, kun tieto Finanssivalvonnan tekemästä tarkastuksesta saapui pankkiin. Lokakuun lopussa 2021 Finanssivalvonta ilmoitti kirjeellä Etelä-Karjalan Osuuspankkiin tulevasta tarkastuksesta. Tämän jälkeen OP-ryhmä alkoi välittömästi tutkia itse pankin yksityisasiakkaiden tuntemistietoja. OP-ryhmän oma sisäinen valvonta huomasi, että Etelä-Karjalan Osuuspankin yritysasiakkaista 28 prosentilla tunnistamistiedot eivät olleet kunnossa. Sama tilanne oli noin neljällä prosentilla Osuuspankin henkilöasiakkaiden kanssa.

Finanssivalvonnan rahanpesun estämisen valvonnasta vastaava päällikkö Pekka Vasara pitää melko poikkeuksellisena tapaa, jolla Osuuspankki alkoi irtisanoa runsaasti omia asiakkuuksiaan Finanssivalvonnan suorittaman tarkastuksen aikana. Pekka Vasaran mukaan näin selkeitä tapauksia ei ole ilmennyt aiemmissa Finanssivalvonnan suorittamissa tarkastuksissa. Pekka Vasaran mukaan tässä on hyviä kysymyksiä tarkastusten jälkeen esitettäväksi. Myös tarvittavia jälkitoimia käydään edelleen pankkien kanssa läpi. Tarkastaja voi määrätä hallinnollisia seuraamuksia rahanpesulain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönneistä sekä lainvastaisesta menettelystä. Sellaisia mahdollisia seuraamuksia olivat julkinen varoitus, rikemaksu tai seuraamusmaksu. Pekka Vasara ei myöskään kommentoi sitä, ovatko OP-ryhmää koskevat tarkastuksen tekemät havainnot saamassa seuraamusharkintaa.

Finanssivalvonta teki samoin tarkastuksen Turun Seudun Osuuspankkiin ja OP-yrityspankkiin. OP-yrityspankin asiakkaita ovat Suomessa suuret yritykset, keskisuuret yritykset sekä instituutiot. Tässä tarkastuksessa Finanssivalvonta huomasi, että Turun Seudun Osuuspankilla oli paljon ns. keinotekoisilla tunnuksilla perustettuja asiakkuuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkuuksia ei ole pankissa perustettu rahanpesulain vaatimuksen mukaisesti ihmisen tai yhteisön nimen perusteella. Voi olla hyvin vaikea varmuudella tunnistaa asiakasta ilman y-tunnusta tai ilman henkilötunnusta ja asiakas voi perustaa monia asiakkuuksia samaan pankkiin. Rahanpesun lisäksi keinotunnukset lisäävät myös petosrikosten riskiä.

Finanssivalvonnan tarkastajien näkemyksen mukaan Turun Seudun Osuuspankin toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat olleet aivan liian riittämättömiä. Turun Seudun Osuuspankista Finanssivalvonta löysi tämän lisäksi vielä 146 henkilöasiakasta, joiden mahdollista poliittista vaikutusvaltaa Osuuspankki ei ollut selvittänyt lainkaan. Tarkastajat myös moittivat OP-yrityspankkia siitä, että pankki ei ollut hankkinut passikopioita ulkomaisen yhtiön tosiasiallisista edunsaajista, sillä pankin mukaan niitä on ollut kovin vaikea saada. Asiakirjojen hankkiminen on Finanssivalvonnan mukaan erityisen tarpeellista silloin, kun edunsaaja on ulkomaalainen.

Finanssivalvonta huomautti pankkia myös siitä, että yrityspankin lähes kaikki asiakkaat oli käytännössä luokiteltu samaan riskiluokkaan. OP-yrityspankki päätti Finanssivalvonnan tarkastuksen aikana kahden asiakkaan asiakkuuden, joista toisen asiakkaan tunnistamistietoja oli viimeksi päivitetty vuonna 2011 ja toisen asiakkaan tunnistamistietoja ei koskaan. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota samoin siihen, että epäilyttävien eli hälytyksen aiheuttavien tilitapahtumien tutkinta on kestänyt Osuuspankeissa liian pitkään. Pankin automatisoitu rahanpesun estojärjestelmä tunnistaa esimerkiksi rahansiirrot riskivaltioista tai riskivaltioihin, jonka jälkeen pankissa pitäisi selvittää, voiko tilisiirtoon liittyä rahanpesua.

Timo Ritakallio.

Tarkastaja kirjoittaa OP-yrityspankista tehdyssä raportissa, että viive hälytyksen synnystä ensikäsittelyyn ottamiseksi on ollut liian pitkä, säännönmukaisesti useita kuukausia kestäen ja pahimmillaan yli vuoden viiveellä tapahtuen. Pankin johdon tietoisuudesta huolimatta tämän tilanteen on annettu jatkua pitkään, Finanssivalvonta raportoi. Vastuu tilanteesta on Finanssivalvonnan käsityksen mukaan yksinomaan OP-yrityspankilla eli käytännössä pankin toimivalla johdolla ja pankin hallituksella. OP-yrityspankin hallituksen puheenjohtaja on OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja pankin hallitukseen kuuluu myös Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Petteri Rinne.

Finanssivalvonnan tarkastuksen kohteeksi joutuneet Osuuspankit olivat tarkastajien kanssa monista tarkastuksessa ilmenneistä seikoista tyystin eri mieltä. Etelä-Karjalan Osuuspankin johto ilmoitti Finanssivalvonnalle toimineensa pankkina vastuullisesti tunnistamistietojen ajan tasalle saattamisen osalta. Turun Seudun Osuuspankki vetosi puolestaan asiakkaiden poliittisen vaikutusvallan selvityksissä siihen, että kyseisten 146 henkilöasiakkaan asiakassuhteisiin tai liiketoimintaan ei liity tavanomaista suurempaa riskiä. Mitä taas tuli asiakkaisiin, joilla oli keinotunnukselliset asiakkuudet, pankin mukaan kyse ei kuitenkaan ollut anonyymistä tai tekaistusta nimestä. Osuuspankin mielestä kaikki tarpeelliset osalliset on tunnistettu ja todennettu täysin lainmukaisesti.

Petri Krohns.

Finanssivalvonnan esiin tuomat ongelmat ovat OP-yrityspankin mukaan jo pääosin tunnistettu ja korjaustoimenpiteet ovat kuitenkin nyt käynnissä pankissa. Finanssivalvonnan Pekka Vasaran mukaan Etelä-Karjalan Osuuspankki valikoitui tarkastukseen mukaan pankin maantieteellisen sijaintinsa eli Venäjän rajan läheisyyden takia. Tämän lisäksi tarkastukseen on otettu myös mukaan pankkeja eri puolilta Suomea, eikä vain aivan pienimpiä pankkeja. Helsingin Sanomat halusi haastatella Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtajaa, Petri Krohnsia. Lehti olisi halunnut kuulla toimitusjohtajalta, miksi Osuuspankki ryhtyi asiakkuuksiensa tutkintaan vasta Finanssivalvonnan käynnistämän tutkimuksen jälkeen. Toimitusjohtaja Petri Krohns ohjasi lehden kysymykset esitettäväksi OP-tyhmän viestintään. Viestinnästä saadussa vastauksessa lainataan OP-ryhmän sääntelynmukaisuudesta vastaavaa johtajaa, Rami Kinnalaa.

Rami Kinnala.

Rami Kinnalan mukaan Osuuspankin irtisanomista asiakkaista valtaosa on ollut asiakkaita, joiden toiminta oli lakannut, mutta asiakkuudet olivat virheellisesti jääneet pankin järjestelmiin. Vastauksen mukaan myös irtisanottujen asiakkuuksien määrää kasvatti tarkastusajankohtana Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. OP-ryhmä ilmoittaa, että ryhmä on käynyt huolellisesti analysoiden Finanssivalvonnan havainnot läpi ja varmistanut, että tarvittavat korjaukset pankeissa tehdään. Rami Kinnala tähdentää vastauksessaan, että Finanssivalvonnan tarkastuksessa ei tehty havaintoja, jotka viittaisivat rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen.