Taiteilija Osmo Rauhala
Kuvataiteilija Osmo Rauhala (s. 14.9.1957) syntyi hyvin suvaitsevaan perheeseen. Rauhalan suku on viljellyt Pohjolan luomutilaa Nokian Siuron maisemissa jo yli 400 vuotta. Jo vuodesta 1986 lähtien taiteilija Osmo Rauhala perheineen on jakanut elämänsä kahteen osaan vuosittain; kesät hän viljelee luomukauraa kotitilallansa Siurossa ja talvet hän viettää ateljeekodissa työskennellen New Yorkin Sohossa. Laajan taiteellisen tuotannon lisäksi Rauhalalla on kolme akateemista loppututkintoa. Rauhalan perheeseen kuuluu vaimon lisäksi aivotutkimusta opiskeleva 29-vuotian esikoispoika ja 15-vuotias tytär. Osmo Rauhalan töissä vaeltavat mystiset peurat, sudet ja joutsenet, mutta hänen elämäänsä lukeutuvat myös jokihelmisimpukka ja suomalaiset maatiaislehmät sekä lampaat.
Osmo Rauhala on jo keskustellut omien lastensa kanssa sukupolvenvaihdosta ja esikoispoika suunnitteleekin vanhempiensa kaltaista mallia jakaa työuransa kahdella mantereella: poika aikoo yhdistää aivotutkimuksen ja maanviljelyn. Elämänkokemus on opettanut Rauhalaa siihen, että talouden liikkeet ovat lopulta epävarmoja, mutta pala puhdasta maata Skandinaviassa on oiva henkivakuutus perheelle. Tämän ajattelumallin hän on siirtänyt myös menestyksellä omille lapsilleen. Kotitilansa Osmo Rauhala on laajentanut 170 hehtaaria käsittäväksi toimintakykyiseksi EU-luomutilaksi.
Taiteilija Osmo Rauhalan taiteen ja ajattelun lähtökohta on tietty uteliaisuus ympäröivää maailmaa ja tiedettä kohtaan sekä näiden analyyttinen tulkinta. Taide on Osmo Rauhalan keino jäsentää ymmärrystä luonnon järjestyksestä. Kaoottisuus ja epäjärjestys koetaan uhkaavina ja ne näyttäytyvät usein meille järjestyksen vastakohtina. Taiteilija Osmo Rauhala on tutkinut sekä kuvannut kompleksisia ja kaoottisia systeemejä 1990-luvun alusta lähtien. Esimerkki kompleksisesta systeemistä, jota ei kielen tai matematiikan avulla kyetä tarkasti selittämään, on lintuparven pyrähtely taivaalla. Pyrähtely näyttää samaan aikaan kaaokselta ja oudon kauniilta järjestykseltä.
Taiteilija Rauhalan maalauksissa ympäröivä luonto, usein eläinten kuvat sekä ihmisten käyttämä kieli, matematiikka ja muuta merkkijärjestelmät sulautuvat monimerkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Hänen taiteessaan on viittauksia niin pistekirjoitukseen, tietokoneiden ohjelmointikieleen, viivakoodeihin kuin DNA:n rakenteeseen. Varsinkin kieli on yksi tärkeä järjestyksen muoto, mutta kieli ei kuitenkaan riitä kuvaamaan todellisuuden kaikkia vivahteita. Osmo Rauhalalle taide merkitsee eräänlaista viestijärjestelmää, jonka symbolina monasti hänen teoksissaan näyttäytyy peura. Peuran muoto nähtiin usein muinaisissa uskomuksissa aineen ja hengen kauneimpana ilmentymänä luonnossa. Peuran keskeinen tehtävä oli toimia sanansaattajana eli tiedonvälittäjänä. Taiteilija Osmo Rauhalalle peuran hahmoon liittyvä aineen ja hengen tasapaino sekä sen kauneus ovat yksi järjestyksen muoto elämässämme.
Osmo Rauhalan ensimmäinen taidenäyttely oli New Yorkissa vuonna 1989 ja toinen hieman myöhemmin samana vuonna Tampereella. Taiteilija Rauhala on opiskellut Vapaassa taidekoulussa vuosina 1981-1982, Taideakatemian koulussa vuosina 1982-1987, Turun kauppakorkeakoulussa vuosina 1976.1987, School of Visual Artsin Master-ohjelmassa vuosina 1988-1990 sekä suorittanut New Yorkin yliopistossa jatko-opintoja. Vuonna 1992 Osmo Rauhala valittiin vuoden taiteilijaksi. Rauhala on pitänyt noin kuutisenkymmentä yksityisnäyttelyä, joista merkittävä osa on ollut ulkomailla. Hän on myös osallistunut yli sataan ryhmänäyttelyyn yli kahdessakymmenessä maassa. New Yorkissa taideala on kolmanneksi suurin liikevaihdoltaan heti pankki- ja kiinteistöliiketoiminnan jälkeen. Metropolissa on toista sataa taidemuseota ja yli tuhat taidegalleriaa. Koko maailmassa on noin 55 000 taidemuseota ja maailman tunnettu kuvataiteen liikevaihto on noin 70 miljardia vuodessa.
Osmo Rauhalan taideteoksia on monissa ulkomaisissa museoissa ja kokoelmissa. Suomessa niitä on mm. Nykytaiteen museossa Kiasmassa, Helsingin kaupunginmuseossa, Amos Anderssonin taidemuseossa, Didrichsenin taidemuseossa Helsingin Kuusisaaressa, Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella, Espoon modernin taiteen museossa ja Tampereen taidemuseossa. Osmo Rauhala tuli 2000-luvulla tunnetuksi yhdessä taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori Kuutti Johannes Lavosen kanssa toteuttamistaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon sisätilojen maalauksista. Keskiaikainen kivikirkko tuhoutui vuonna 1997 lähes täydellisesti tuhopoltossa. Rauhala ja Lavonen saivat vuonna 2009 Kirkon kulttuuripalkinnon tunnustuksena Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksistaan. Osmo Rauhala on tehnyt alttaritaulut samoin Korson kirkkoon, Pitkäniemen sairaalakirkkoon sekä Pinsiön kirkkoon.
Taiteilija Osmo Rauhala harrastaa biologiaa, vaeltamista, kalastusta, filosofiaa sekä ympäristötaiteen kehittämistä. Osmo Rauhalasta on valmistunut useita tv-dokumentteja niin Suomessa kuin ulkomailla. Osmo Rauhalalle kuvataiteen tekeminen on kunnianhimoista; niiden kautta Rauhala pyrkii ymmärtämään monimutkaista maailmaa. Osmo Rauhalan teokset rakentuvat kerroksista kuin arkeologinen kaivaus. Taiteilija kutsuu mukaansa katsomaan teoksiaan kuten ihmiset ovat katsoneet kuvia vuosituhansien aikana, koska meillä on myötäsyntyinen tapa ymmärtää kuvia. Rauhalan maalaukset tarjoavat visuaalisen kokemuksen lisäksi analyyttisiä näkökulmia maailman moniin ilmiöihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti