Jälleen soittaa Dallapé (3. osa)
Dallapé -orkesteri teki syksyllä 1938 kolme viikkoa kestäneen vierailun Ruotsissa. Seuraavan talven aikana Ravintola Mikado vaihtui Dallapén soittopaikkana Kaisaniemenkadun Lepakko-ravintolaan. Tauno Kukko ja Martti Ounamo lähtivät pois Dallapé -orkesterin kokoonpanosta ja pois lähtivät myös Eino Katajavuori sekä Viljo Vesterinen, jotka perustivat sitten oman orkesterinsa. Nyt orkesterin kokoonpanossa soittivat Helge Pahlman, Paavo Raivonen ja Toivo Linnavirta saksofoneissa, Paavo Impivaara ja Armas Miettinen trumpeteissa, Ahti Pilvi pasuunassa, Erkki Lindroos bassossa, Kauko Käyhkö kitarassa, Onni Laihanen (s. 16.6.1916 Muolaa ja k. 23.4.1956 Lake Worth, Florida) pianossa ja Ossi Aalto rummuissa sekä Bruno Laakko saksofonissa ja klarineteissa. Tarvittaessa haitareita soittivat Onni Laihanen ja Paavo Raivonen.
Dallapé -orkesteri levytti kesän 1939 lopulla Helsingin Käpylän työväentalolla salanimellä ”Bruno Laakko ja Lepakot” Columbia -levymerkille kappaleita. Salanimeä käytettiin jotta vältyttiin sopimusrikkomussyytteiltä PSO:n Odenin kanssa. Levytyssessiossa Käpylässä levytettiin kaikkiaan nelisenkymmentä kappaletta, joista 34 laulua lauloi levyille Oskari Olavi "Ola" Virta (vuoteen 1926 Ilmén, s. 27.2.1915 Sysmä ja k. 14.7.1972 Tampere). Bruno Laakko lauloi levyille kappaleet Aleksanterin rytmiorkesteri (Alexander’s Ragtime Band) ja Kissa vieköön (Jeepers Creepers), joihin lauluihin teki suomalaiset sanoitukset Kauko Käyhkö. Olavi Virran laulamat laulut olivat lähinnä tangoja ja jenkkoja, mutta laulujen joukossa oli mukana pari hienoa swing-numeroa, Ruusuhuone ja Teetä kahdelle, joissa kappaleissa oli Bruno Laakon hienostunutta improvisointia klarinetilla ja saksofonilla.
Dallapé -orkesterin loistava swing -kausi Bruno Laakon johtaessa orkesteria päättyi lopulta talvisotaan, kun orkesterin muusikot yksi kerrallaan joutuivat rintamalle. Helge Pahlmanin johdolla Dallapé kuitenkin keikkaili satunnaisesti välirauhan aikana; orkesterin miehistö koostui tuolloin hyvin paljon vaihtuvista soittajista. Muusikko ja säveltäjä Kaarlo Kullervo ”Lutu” Linna (s. 24.11.1911 Helsinki ja k. 19.10.1987 Helsinki) soitti tuolloin rumpuja ja Kauko Käyhkö toimi tuolloin orkesterin laulusolistina. Kesällä 1941 jatkosodan syttyminen keskeytti pahasti Dallapé -orkesterin toiminnan kolmen vuoden ajaksi.
Muusikko Helge Pahlman kokosi vuonna 1944 jälleen swing -Dallapén kasaan ja orkesteri aloitti keikkailut Alppilavalla ja Malminkadun Seurantalolla. Orkesterissa soittivat tällä kertaa Helge Pahlman ja Toivo Linnavirta saksofoneissa, Tauno Kukko, Armas Miettinen ja kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja Olavi August Koskela (s. 28.3.1912 Seinäjoki ja k. 26.4.2001 Helsinki) trumpeteissa, Olavi Lampinen pasuunassa, Heikki Tapani Valsta (vuoteen 1935 Vallenius, s. 4.10.1921 Ulvila ja k. 21.4.2010 Helsinki) pianossa, Alvi Palho kitarassa, Eero Lindroos bassossa ja Kullervo Linna rummuissa. Kesän 1945 kesäkiertue katkesi melko lyhyeen, kun laulaja Olavi Virta sai tarpeekseen kesken kesäkiertueen. Vuonna 1948 Dallapé -orkesteri teki viimeisen suuren kesäkiertueen, jolla laulusolisteina esiintyivät Sävelsiskot ja Georg Malmstén. Sävelsiskot oli suomalainen lauluyhtye, jonka muodostivat venäläisen Hramovin emigranttiperheen kolme sisarta, Katja, Olga ja Tamara. Lauluyhtye kiersi Suomea vuosina 1946-1949 George de Godzinskyn (s. 5.7.1914 Pietari ja k. 23.5.1994 Helsinki) ja Dallapé -orkesterin kanssa. Kaikki lauluyhtyeen levytykset ovat vuodelta 1950. Tamara Hramova liittyi 1950-luvun alussa Metrotyttöihin laulamaan.
Vuoden 1946 Sointu-levytykset ovat todellisuudessa kaikki Dallapé -orkesterin soittamia, vaikka levyjen etiketeissä lukikin Sointu-orkesteri. Vuosina 1951-1952 orkesteri levytti omalla nimellään Niilo Saarikon edustamalle Triola- ja Philips-levymerkeille. Dallapé -orkesteri jatkoi soittoaan vaihtelevin kokoonpanoin aina vuoteen 1955 saakka, jolloin orkesterin vakituinen soittopaikka, Malminkadun Seurantalo, lakkautettiin.
Radiohupailu Kankkulan kaivolla tuotettiin Yleisradiossa vuosina 1958-1970. Kankkulan kaivoa käsikirjoittivat ja ohjasivat ajanvietetoimittajat Antero Aatos Väinämö Alpola (s. 19.2.1917 Kaavi ja k. 11.9.2001 Kerava) ja Aune Onerva Haarla (o.s. Lahdelma, ent. Ala-Tuuhonen, s. 12.4.1923 Iitti ja k. 4.2.1976 Helsinki). Hupailusarjan synnyttämä humppavillitys levisi Suomessa ja sen myötä myös Martti Jäppilä kokosi Dallapé -orkesterin uudelleen vuonna 1960 juhlakonserttia varten. Vuosina 1960-1962 Dallapén suuressa kokoonpanossa soittivat lähes kaikki 1930-luvun orkesterin kultakauden muusikot ja A. Aimo lauloi orkesterin laulusolistina. Seurauksena olikin satunnaisia levytyksiä Georg Malmsténin ja Alvar Kosusen johtaessa orkesteria sekä radio- ja TV-esiintymisiä.
Vuonna 1962 Dallapé -orkesteri aloitti keikkailun kokoonpanolla Martti Jäppilä, Tauno Linnavirta, Eero Lauresalo, Olavi Palonen, Toivo Nuora, Eino Lehtonen sekä laulusolistina edelleen A.Aimo. Nyt Martti Jäppilä luovutti orkesterin musiikillisen johtamisen Eero Lauresalolle, samoin kuin orkesterin talousasioiden hoidosta vastasi myös Eero Lauresalo. Martti Jäppilä oli kuitenkin Dallapé -orkesterin johtaja aina kuolemaansa saakka. Orkesterilla oli vuosittain toista sataa keikka, joten sen vuoksi orkesterin toimintaa kannatti jatkaa. 1960-luvun puolivälissä Dallapé -orkesterin keikkaohjelmisto muuttui enemmän tangoja sisältäväksi, sillä tangot olivat tuohon aikaa suosiossa; orkesteri soitti paljon mm. hollantilaisen orkesterijohtaja, säveltäjä ja hanuristi A. Malandon (oik. Arie Maasland, s. 26.5.1908 Rotterdam ja k. 22.11.1980 Bassum) tangoja. Dallapé -orkesteri säesti vuonna 1964 perustettua Aikamiehet -kuoroa sen levyttäessä Martti Jäppilän säveltämää ja sanoittamaa valssia Iltatuulen viesti, joka nousi vuoden 1967 Suomen eniten soitettujen ja myytyjen äänilevyjen joukkoon.
Laulaja A. Aimon kuoltua joulukuussa 1963 hänen tilalleen Dallapé -orkesteriin tuli iskelmälaulaja Ossi Juhani Lehtinen (s. 17.6.1934 ja k. 2.3.2019 Vantaa) ja hieman myöhemmin laulaja Mikko Järvinen (s. 4.12.1943 Kymi). Martti Jäppilän kuoltua vuonna 1967 Dallapé -orkesterin johtamisesta vastasi Eero Lauresalo, jonka jälkeen orkesterin johtotehtävissä jatkoi Eero Lauresalon poika, Juhani Lindroos. Orkesterilta julkaistiin säännöllisin väliajoin uusia albumeja. Vuonna 1969 Dallapé -orkesteri esiintyi kokoonpanolla Antero Aarre, Aimo Niemi, Leo Kähkönen ja Johnny Forsell. Orkesterin solisteina 1970-luvulla olivat mm. Kalevi Korpi (s. 3.10.1927 Miehikkälä ja k. 6.4.2013) ja Mauri Härmä (oik. Mauri Salomaa, s. 9.5.1946 Vaasa).
Vuonna 1975 juhlistettiin Dallapé -orkesterin taivalta 50-vuotisjuhlalevyllä, johon oman osansa antoivat laulajat Georg Malmstén, Kauko Käyhkö, näyttelijä-laulaja Tauno Valdemar Palo (ent. Brännäs, Paloniemi, s. 25.10.1908 Hämeenlinna ja k. 24.5.1982 Helsinki) sekä Kalevi Korpi. Georg Malmsténille ja Tauno Palolle tämä levytys jäi heidän viimeisiksi taltioinneiksi äänilevylle. Samoin laulajatar Berit (oik. Tuula Nordström, ent. Tuula Etola, o.s. Härmä, s. 16.3.1949 Hankasalmi) lauloi kaksi levyllistä 1970-luvulla Dallapé -orkesterin laulusolistina. Dallapé -orkesteri oli myös vakioesiintyjä vuosina 1977-1988 järjestetyillä Lappeenrannan humppafestivaaleilla. Dallapé -orkesteri oli mukana lisäksi joitakin kertoja maakunnallisissa musiikkitapahtumissa, kuten esimerkiksi Sata-Häme Soi -tapahtumassa Ikaalisissa.
Dallapé -orkesteri piti 50-vuotisjuhlakonserttinsa Helsingin Kulttuuritalossa 25.9.1975. Televisioidussa juhlakonsertissa kapellimestarina toimi säveltäjä Rauno Väinämö Lehtinen (s. 7.4.1932 Tampere ja k. 1.5.2006 Helsinki) ja konsertin juontajana oli Heikki Juhani Hietamies (s. 1.7.1933 Lappeenranta). Juhlakonsertin laulusolisteina esiintyivät Berit, Martti Suuntala, Ossi Lehtinen, Kalevi Korpi, Tauno Palo ja Kauko Käyhkö. Juhlakonsertin ohjelmassa oli samoin hanuristi Aimo Niemen, saksofonisti Leo Kähkösen ja pianisti Asser Fagerströmin sooloesityksiä. Juhlakonsertin kunniavieraana oli laulaja Georg Malmstén, joka ei terveytensä vuoksi kuitenkaan itse voinut esiintyä.
Dallapé -orkesterissa soittivat 1980-luvulla Antero Aarre, hanuristi ja trumpetisti Yrjö Luukkonen (s. 28.1.1920 Venjoki, Inkerinmaa ja k. 25.11.2006 Helsinki), Kaj Joneson, Juhani Lindroos ja Krister Palmgren sekä laulusolisti Kosti Seppälä (s. 1945 Kuortane). Vuonna 1979 hanuristi Aimo Niemi oli äkillisesti kuollut ja Niemen tilalle orkesteriin asettui Erkki Tuulikari (s. 1931), joka samoin kuoli 25.4.1983. Vielä samana vuonna laulusolisti Mauri Härmä palasi takaisin aiempaan ammattiinsa poliisikonstaapeliksi ja hänet siksi korvasi laulaja Kosti Seppälä. Vuonna 1989 Antero Aarre vaihtui Aulis Liljanderiin. Eero Lauresalo lopetti aktiiviuransa soittajana 1980-luvun taitteessa, mutta Lauresalo kirjoitti kuitenkin runsaasti sovituksia tämänkin jälkeen; hän sovitti mm. suurimman osan vuonna 1989 ilmestyneen Suomen Joutsen -albumin kappaleista. Suomen Joutsen -levy oli orkesterin ensimmäinen albumi yli kymmenen vuoden tauon jälkeen ja samalla orkesterin ensimmäinen CD-levy. Orkesterin kokoonpano vaihtui säännöllisesti 1990-luvulla ja orkesteri toimi vuosituhannen vaihduttua kuusimiehisenä. Kosti Seppälän toimiessa laulusolistina orkesteri julkaisi kolme albumia, joista Juhlalevy (vuonna 2000) saavutti kultalevyn oikeuttavan myynnin. 1990-luvulla vielä satunnaisesti esiintyivät orkesterin 1930-luvulla aloittaneet Ossi Aalto, Asser Fagerström, Tauno Kukko ja Eero Lauresalo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti