Kolesterolista ja ketogeenisesta ruokavaliosta
Yli 50 vuotta on Suomessa toistettu jatkuvasti, että kolesteroli tukkii valtimomme ja aiheuttaa sydänkohtauksia. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Pekka Matti Jaakko Puska (s. 18.12.1945 Vaasa) oli voimaperäisesti tuomassa Yhdysvalloista ”tutkimustietoa” kolesterolin vaarallisuudesta. Pekka Puska oli alusta saakka mukana Kuopiossa vuonna 1972 aloitettua Pohjois-Karjala -projektia, jonka tarkoitus oli parantaa varsinkin itäsuomalaisten kansanterveyttä.
Kolesteroli on meidän elimistölle täysin välttämätön aine. Kolesterolilla on erittäin suuri merkitys koko ihmisen terveydelle. Tämä rasvan kaltainen aine löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Aivomme mm. tarvitsevat kolesterolia, jonka vuoksi meidän kehomme tuottaa kolesterolin itse. Syömällä on erittäin vaikea lisätä kolesterolin määrää kehossamme. Meidän kehomme tuottaa noin neljä kertaa enemmän kolesterolia, kuin mitä me voisimme ikinä saada ravinnon kautta kolesterolia. Aivoistamme on esimerkiksi 60 prosenttia rasvaa, josta suurin osa on kolesterolia. Kohon koko kolesterolimäärästä 25 prosenttia sijaitsee aivoissa.
Ihmisen iän myötä kehon kolesteroliarvot myös kasvavat täysin luonnollisesti. Tämä tapahtuu mm. sen vuoksi, että kehomme suojelee aivojemme toimintaa. Koululääketiede haluaa viedä koko ajan kolesterolitilannettamme siihen, että ihmisen tullessa viidenkymmenen vuoden ikään ei enää tarvitsisi edes mitata kolesteroliarvoja ihmiseltä, vaan hänelle automaattisesti määrättäisiin kolesterolilääkitys käyttöön. Suomessa on maailman tiukin kolesteroliraja määritetty kokonaiskolesterolille; maassamme käytettään kokonaiskolesterolin arvona viittä (5), eikä siinä oteta ihmisen vanhenemista huomioon mitenkään eli luonnollista kolesterolin lisääntymistä iän myötä. Muissa Pohjoismaissa yli 30-vuotiailla viitearvo on 6,2 ja 50-vuotiailla viitearvo nousee seitsemään (7). Yli 50-vuotiailla viitearvo nousee jo 7,9 muissa Pohjoismaissa.
Kolesteroli vahvistaa solujen rakennetta ja se onkin yksittäisistä aineista kaikkein tärkein solukalvollamme, joka säätelee solujemme metaboliaa eli aineenvaihduntaa. Lisämunuaisen kuorikerroksessa muodostuvat kaikki hormonimme juuri kolesterolista eli kolesteroli on hormonimme esiaste. Esimerkiksi steroidihormonit ovat elämälle välttämättömiä hormoneja. Muita tärkeitä hormoneja ovat mm. kortisoli eli stressihormoni, sukupuolihormonit, D-vitamiini, suolahappohormoni, myös sappinesteiden valmistukseen tarvitaan kolesterolia.
Kolesteroli on ihmisen ja eläinten kudoksissa, varsinkin maksassa, tuotettu steroleihin ja steroideihin kuuluva vahamainen ja rasvaliukoinen aine; se on rengasrakenteinen ja tyydyttymätön alkoholi, joka esiintyy kiteisessä muodossa. Kolesteroli on ihmisten ja eläinten kaikkien kudosten toiminnalle välttämätön aine, jota esiintyy runsaasti varsinkin äidinmaidossa, rasvakudoksessa, aivoissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa. Meille erheellisesti kerrotaan LDL-kolesterolin olevan ”pahaa” kolesterolia, mutta totuus on, että vain pieni osa LDL-kolesterolista on ns. pahaa kolesterolia. Kolesteroli korjaa vaurioitunutta kudosta ja toimii myös myeliinin eli hermosoluja ympäröivän sähköä eristävän kudoksen rakennusaineena. Kolesteroli kulkee verenkierrossa ja imunestekierrossa pakattuna vesiliukoisiin lipoproteiinihiukkasiksi kutsuttuihin kuljettimiin, joiden tehtävä on kuljettaa kehon tuottamia ja ruoasta tulleita rasvaliukoisia aineita, kuten triglyseridejä, kolesterolia, rasvaliukoisia vitamiineja ja monia muita lipidejä niitä tarvitseviin kudoksiin.
Tosiasiassa ravinnon kolesteroli ei suurenna veren kolesterolia, eikä kolestrolin alentaminen synteettisillä lääkkeillä ehkäise sydän- ja verisuonitauteja. Tästä saatiin taas hyvä näyttö, kun lääkejätti Eli Lilly testasi uutta kolesterolilääkettä, evasetrapibia, yli 12 000 suuren riskin potilaalla. Kolesterolilääkkeen piti olla mullistava, koska se ei ainoastaan alentanut LDL-kolesterolia vaan myös lisäsi HDL-kolesterolia. Niinpä sen uskottiin ehkäisevän tehokkaasti sydäntauteja varsinkin suuren riskin potilailla. Kuitenkin 434 lääkettä syönyttä ja 444 lumelääkettä saanutta sai sydäninfarktin ja 92 lääkettä syönyttä ja 95 lumetta saanutta sai aivohalvauksen. Lääkeyhtiö Eli Lilly keskeytti nelivuotiseksi tarkoitetun lääkekokeen lokakuussa 2015 ja luopui lääkkeen markkinoinnista. ”Olemme yllättyneitä ja pettyneitä. Lääkittyjen ihmisten veren kolesterolin seuraamisessa ei ole mieltä, jos kliininen hyöty puuttuu”, sanoi tutkimusta johtanut australialainen kardiologian professori Stephen Nicholls Adelaiden yliopistosta.
”Tämä ei ole todellakaan ensimmäinen kerta, kun kolesterolia alentavat lääkkeet ovat osoittautuneet tehottomiksi, tai jopa pahemmiksi, mitä terveyteen tulee”, kommentoi professori Steven E. Nissen maailmassa eniten kolesterolilääkkeitä kehunut Cleveland Clinicin (Ohio) kardiologi.
Kolesteroli aleni tehokkaasti myös vuosina 1968-1973 Minnesota -tutkimuksessa, jossa lähes 5000 sairaalapotilaalla voi vaihdettiin margariiniin. Kokonaiskolesteroli aleni ja HDL-kolesteroli lisääntyi, mutta samalla yli 64-vuotiaiden sydänkuolemat lisääntyivät. Tutkijat pimittivät kuitenkin kuolleisuuden lisääntymisen, koska he uskoivat vakaasti, että kolesteroli on sydäntautien pääasiallinen syytekijä. Vasta nyt Yhdysvaltain terveysviraston tutkijat analysoivat tutkimusaineiston uudelleen ja paljastivat, että todellisuudessa kasviöljyt lisäsivät sydänkuolleisuutta.
Ravitsemussuositukset ovat perustuneet pääosin Minnesota -tutkimukseen; sen perusteella on kehotettu vaihtamaan maaeläinrasvat kasviöljyyn ja siitä tehtyihin levitteisiin. Vuonna 2010 jättisuuri väestötutkimus osoitti, ettei rasvainen ruoka aiheuta sydäntauteja. Ravitsemustieteilijät yrittivät puolustella vanhettunutta oppia, mutta nyt yhä useammat myöntävät, että ravitsemusohjeet ovat olleet yli 40 vuotta virheellisiä. Lääketeollisuuden rahoittamat sydänliitot ja -yhdistykset ovat levittäneet virheellistä tietoa ravintorasvoista ja kolesterolilääkkeistä. Tutkimukset romuttavat vallitsevia käsityksiä kolesterolista. Katsotaanpa yhdessä vielä, mistä tämä kaikki kolesterolihöpinä sai aikanaan 1950-luvulla alkunsa!
Ancel Benjamin Keys (s. 26.1.1904 Colorado Springs, Colorado ja k. 20.4.2004 Minneapolis, Minnesota) syntyi Benjamin Pious Keysin (1883-1961) ja Carolyn Emma Chaneyn (1885-1960) poikana. Keysin perhe muutti kuitenkin vuonna 1906 San Franciscon kaupunkiin, josta perheen matka jatkui vielä samana vuonna pian maanjäristyksen jälkeen läheiseen Berkeleyn kaupunkiin Kaliforniassa. Ancel Keys osoittautui jo varhaisessa vaiheessa testien mukaan hyvin älykkääksi ja ahkeraksi pojaksi. Koulunkäynti sai kuitenkin ensi alkuun hetkeksi jäädä sivuun, sillä Ancel Keys teki monenlaisia hanttihommia – Coloradon kaivoksilla ja työskentelemällä metsätyöleirillä - ennen kuin aloitti keskiasteen koulutuksen suoritettuaan tosissaan opiskelun Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 1922.
Vuoteen 1930 mennessä Ancel Keys oli väitellyt itsensä tohtoriksi ensin biologiassa ja sitten vielä vuonna 1936 fysiologiassa Cambridgen yliopistossa. Väitöksiensä välillä Ancel Keys työskenteli parin vuoden ajan National Research Councilin apurahan avulla Kööpenhaminassa tanskalaisen fysiologin ja eläintieteilijä Schack August Steenberg Kroghin (s. 15.10.1874 Gretna ja k. 13.9.1949 Kööpenhamina) ohjauksessa eläinfysiologian laboratoriossa Tanskan maalla. Krogh sai lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1920 hiussuonia koskevista tutkimuksistaan. Mayo Säätiössä työskennellessään vuonna 1936 Ancel Keys palkkasi lääketieteelliseksi avustajakseen Margaret Haneyn (biokemisti), jonka kanssa Keys avioitui vuonna 1939. Aviopari sai kolme yhteistä lasta: Carrien, Henryn ja Marthan.
Ancel Keys oli toiminnan mies ja ahkera puurtaja; yksityinen perhe-elämäkin oli alistettu työuran vaatimuksille. Ancel Keys osallistui johtamalla tutkimusryhmän empiiriseen kokeeseen Andien rinteillä Etelä-Amerikassa aiheesta, miten ihmisen keho sopeutuu erilasissa korkeusolosuhteissa. Korkeudet olivat useita tuhansia metrejä ja kylmissä useamman kymmenen pakkasasteen säissä vietettiin talvella suhteellisen pitkiäkin aikoja. Toisen maailmansodan alettua Ancel Keys sai tehtäväkseen suunnitella armeijan joukoille hätäannokset, joissa sotilaiden päivittäiset ruoka-annokset olivat 3 200 kaloria – lisäksi myös suklaata, savukkeita ja purukumia. Sodan loppupuolella Ancel Keys toteutti käsittämättömän tutkimuksen aseistakieltäytyjillä; 36 vapaaehtoista altistui hänen tutkimuksiinsa, joissa tutkittavat joutuivat tarkkailuun puoleksi vuodeksi nälkäkuurilla ja he laihtuivat keskimäärin 25 prosenttia.
Seuraavaksi Ancel Keys keskittyi tutkimaan kolesterolia, kun hänen luokseen lähetettiin eräältä maitotilalta veljekset, joiden vartaloissa oli patteja. Osoittautui, että nämä patit sisälsivät kolesterolia; veljesten veren kolesteroliarvot olivat 25, joten tässä tapauksessa kysymyksessä täytyi varmasti olla perinnöllinen sairaus. Ancel Keys syötti tutkittaville kuitenkin täysin rasvatonta ruokaa viikon ajan ja hän sai veljesten kolesteroliarvot tippumaan tilapäisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti