Kokaiinin käyttö painottuu Suomessa pääkaupunkiseudulle – alueelliset erot huumeiden käytössä ovat yhä suurempia

Jätevesitutkimusten perusteella ylivoimaisesti suosituin stimulanttihuume suurimmassa osassa Suomea on amfetamiini.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimman jätevesitutkimuksen mukaan näyttäisi olevan Suomessa yhä kasvavia alueellisia suuria eroja huumausaineiden käytössä. Suomessa ryhdyttiin jätevesitutkimuksin asiaa seuraamaan vuonna 2012. Varsinkin pääkaupunkiseudulla huumeiden kokonaiskäyttömäärien kasvu on ollut voimakasta vuodesta 2012 lähtien. Monilla pienemmillä paikkakunnilla Suomessa huumeiden käyttö on sen sijaan pysynyt ennallaan.

Amfetamiini on suurimmassa osassa Suomea THL:n jätevesitutkimusten perusteella ylivoimaisesti suosituin stimulanttihuume maassamme, mutta sen käyttö on pysynyt selvästi alle vuoden 2020 ennätystason. Tosin tämän vuoden alussa amfetamiinin käyttö on kasvanut hieman suurissa kaupungeissa viime vuoden tilanteeseen verrattuna.

– Lainvalvontaviranomaisten laajat huumetakavarikot ja kiinniotot vaikuttivat keväällä 2021 selkeästi huumetilanteeseen. Muutos on näkynyt ennen kaikkea amfetamiinin käytössä. Kokaiinin käytön osalta vaikutukset jäivät puolestaan väliaikaisiksi, arvioi THL:n yksikönpäällikkö Teemu Gunnar tiedotteessa. Amfetamiinin käytön vähentyminen on näkynyt Teemu Gunnarin mukaan myös muissa Suomen yhteiskunnallisissa ongelmissa. Esimerkiksi huumerattijuopumuksesta kiinni joutuneiden määrä on vähentynyt kahden viime vuoden aikana.

– Kokaiinin voimakas käytön kasvu ei puolestaan ole vielä näkynyt vastaavalla tavalla muissa tilastoissa. Tämä viittaa siihen, että kyseisiä huumeita käyttävät ainakin osittain eri ryhmät. Kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti viikonlopuille Suomessa. Kokaiini on selvästi hinnan puolesta elitistinen huume. Diileri saattaa pyytää gramman kokaiiniannoksesta 150 euroa. Amfetamiini on huomattavasti kokaiinia halvempaa; grammahinta on vain viidesosa kokaiinin hinnasta. Kokaiini antaa vähemmän mielihyvää kuin amfetamiini; sen mielikuva julkkishuumeena on lisännyt sen haluttavuutta. Kokaiini piristää, nostaa mielialaa ja poistaa estoja. Kokaiinin vaikutukset alkavat hyvin nopeasti, mutta vaikutukset laimenevat myös alle tunnissa. Laittomien piristeiden käyttäjät suosivat Suomessa aikaisemmin amfetamiinia, joka aiheutti usein samoja vaikutuksia, mutta vaikutukset kestivät useita tunteja. Pitkään käytettyinä ja jatkuvassa käytössä kumpikin stimulantti voi aiheuttaa mm. ahdistusta, masennusta, vainoharhoja ja aliravitsemusta. Katukuvassa näkyvät huumeiden käyttäjät ovat yleensä pitkän käyttöhistorian omaavia amfetamiinin, lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjiä.

Ekstaasia käytetään enemmän suurissa kuin pienissä kaupungeissa

THL:n jätevesitutkimuksissa tutkitaan amfetamiinin ja kokaiinin käytön lisäksi myös muita huumausaineiden käyttöä. Ekstaasia käytetään näiden jätevesitutkimusten perusteella enemmän suurissa kuin pienissä kaupungeissa tällä hetkellä.

Metamfetamiinia käytetään nykyään Suomessa suhteellisen vähän. Muuntohuumeisiin kuuluvan alfa-PVP:n käyttö on lisääntynyt merkittävästi varsinkin Helsingin seudulla vuoden 2022 alusta lähtien. Keväällä 2023 sen käyttö on ollut Helsingin seudulla ennätyksellisellä tasolla.

THL:n jätevesitutkimuksen näytteet otettiin viime vuoden lopulla 27 kaupungin seudulta. Helsingissä, Turussa ja Tampereella näytteitä otettiin myös tämän vuoden maaliskuussa. Tehty tutkimus kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä.

THL tuottaa ja välittää tietoa huumeiden käytöstä ja käyttötavoista sekä niiden sosiaalisista ja terveydellisistä haittavaikutuksista. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäviin kuuluu huumeisiin liittyvien tilastojen ylläpitäminen. THL myös kehittää päihdetestausta ja tekee päihdemäärityksiä terveydenhuollon ja valvonnan tarpeisiin Suomessa.

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut kannabista

Viimeisimmän väestökyselyn (2022) mukaan kannabista joskus elämänsä aikana on kokeillut 29 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista. Huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla suomalaisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista lähes puolet (47 %) ilmoitti vuonna 2022 käyttäneensä jotain huumetta joskus elämänsä aikana.

Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD)

Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä seuraa samanikäisten eurooppalaisten koululaisten alkoholin, tupakan ja huumeiden käytössä tapahtuvia muutoksia Euroopassa. Projektin tarkoitus on tuottaa vertailukelpoisia tietoja nuorten alkoholin ja huumeiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista eri Euroopan maissa. Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmän ja ruotsalaisen Centralförbundet för alkohol och narkotika -järjestön (CAN) aloitteesta on kerätty aineistoa 15–16-vuotiailta koululaisilta neljän vuoden välein vuodesta 1995 alkaen. Uusin aineisto kerättiin keväällä 2019.

Kouluterveyskysely

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2021) mukaan laittomia huumeita on ainakin kerran elämässään kokeillut Suomessa kahdeksan prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 13 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 18 prosenttia ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.

Lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö

Vuoden 2018 väestökyselyn mukaan seitsemän prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on joskus elämänsä aikana käyttänyt rauhoittavia lääkkeitä, unilääkkeitä tai vahvoja kipulääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. Huumeista ainoastaan kannabiksen käyttö on tätä lääkkeiden väärinkäytöksikin kutsuttua ilmiötä yleisempää Suomessa.

Koko väestön tasolla lääkkeiden väärinkäyttö on pysynyt Suomessa melko tasaisena 2000-luvulla. Yleisyydessä on kuitenkin huomattavia ikäryhmittäisiä eroja, ja lääkkeiden väärinkäyttö on Suomessa lisääntynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Sukupuolten väliset erot Suomessa lääkkeiden väärinkäytössä ovat varsin vähäisiä.

Amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävistä noin neljäsosa on naisia

Vuoden 2017 rekisteriaineiston perusteella tehdyn arvion mukaan Suomessa on 31 100–44 300 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa, että 0,9–1,3 prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista käyttää huumeita ongelmallisesti. Naisia huumeiden ongelmakäyttäjistä arvioidaan olevan noin 8 500–11 900, eli noin neljännes. Ongelmallisesti huumeita käyttäviä on eniten 25–34-vuotiaiden (1,1–2,8 %) ikäryhmässä.

Sekakäyttö on yleistä päihdehuollon huumeasiakkailla

Vuonna 2021 Suomessa päihdehuollon huumeasiakkaat olivat pääosin miehiä (72 %) ja nuoria aikuisia (keski-ikä 35 vuotta). Asiakkaiden koulutustaso oli matala ja työttömyys yleistä. Joka kymmenes asiakas oli asunnoton. Suurin osa huumeasiakkaista oli ollut jo aiemmin päihdehoidossa (85 %) ja käyttänyt huumeita myös pistämällä (81 %). Noin puolella kaikista asiakkaista oli ilmennyt päihteiden sekakäyttöä.

Päihdehuollon huumeasiakkaista kolmannes (32 %) hakeutui hoitoon ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi, mutta kaikkiaan opioideja tai opioidikorvaushoitoon tarkoitettua lääkitystä käytti kolme asiakasta neljästä (73 %). Buprenorfiini oli opioideista yleisin hoitoon hakeutumisen syy (25 % kaikista asiakkaista), heroiini puolestaan oli ensisijainen huume vain yhdellä prosentilla asiakkaista. Muita ensisijaisia hoitoon hakeutumiseen johtaneita ongelmapäihteitä olivat stimulantit (26 %), kannabis (16 %) sekä uni- ja rauhoittavat lääkkeet (13 %). Buprenorfiinia ja metadonia käytetään sekä laittomana päihteenä että lääkärin ohjeiden mukaan vierotus- tai korvaushoitolääkkeenä. Noin puolet kaikista asiakkaista Suomessa oli opioidikorvaushoidossa.

Huumeiden käyttöön liittyvien tartuntojen määrä on pysynyt ennallaan

Pistämällä tapahtuva huumeiden käyttö lisää bakteeri- ja virusinfektioiden riskiä. Huumeiden käytön seurauksena saatujen tartuntatautien määrä on pysynyt viime vuosina vakaana.

Suomessa saadut hiv-tartunnat on onnistuttu pitämään matalalla tasolla vuosituhannen vaihteen epidemian jälkeen tehokkaiden torjuntatoimien avulla. Vuosittain Suomessa tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan noin 1200 uutta hepatiitti C -tartuntaa. Suomessa hepatiitti C -tartunnan saaneista valtaosa on käyttänyt pistämällä huumeita. Hiv:n esiintyvyys huumeita käyttävien keskuudessa on noin 1,5 % ja hepatiitti C:n esiintyvyys noin 56 %.

Korvaushoito Suomessa

Suomessa suhtauduttiin huumeriippuvaisten lääkehoitoon pitkään hyvin kielteisesti. Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä esitti vuonna 1993, että narkomaanien korvaushoitoa ei tule aloittaa maassamme, koska se ei ole päihdeongelmien hoitoa vaan se tuomitsee potilaan elinikäiseen päihderiippuvuuteen. Neljä vuotta myöhemmin korvaushoito kuitenkin hyväksyttiin osaksi Suomen virallista huumepolitiikkaa. Sen jälkeen korvaushoidossa olevien opioidiriippuvaisten määrä on asteittain kasvanut noin 4700 potilaaseen (2019). Samalla buprenorfiini on korvannut heroiinin yleisimpänä väärinkäytettynä opioidina.

Suomessa tapahtuvat huumekuolemat ja -rikollisuus

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan Suomessa huumekuolemien määrä on pääosin kasvanut vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä, mikä oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Suurin osa huumekuolemista liittyy useamman aineen samanaikaiseen käyttöön.

Vuoden 2021 aikana huumausainerikoksia tehtiin Suomessa yhteensä noin 28 200. Näistä törkeitä huumausainerikoksia oli noin 1 650. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli aikaisempaa vähäisempi vuonna 2021.