Venetsia ja Huokausten silta

Venetsia on rakennettu 118 saarelle, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan keskellä Venetsian laguunia. Venetsia sijaitsee Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla. Laguunin erottaa avomerestä pitkien ja kapeiden saarten jono, jonka saarista suurin on Lido. Venetsia on Veneton alueen ja Venetsian metropolikaupungin pääkaupunki ja siellä asuu noin 260 000 asukasta. Venetsian vanhassakaupungissa asuu noin 60 000 asukasta. Kaupunki muodostaa yhdessä Padovan kanssa noin 1,6 miljoonan asukkaan Podovan-Venetsian metropolialueen. Venetsian keskus on kuuluisa Piazza San Marco eli Pyhän Markuksen tori, jonka laidassa ovat Pyhän Markuksen kirkko, kellotorni ja Dogen palatsi.

Venetsian perustivat luultavasti markomannien ja kvadien hyökkäystä vuosian 166-168 paenneet pakolaiset. Samalle alueelle tunteutuivat 400-luvulla visigootit ja Attilan johtamat hunnit. Langobardien tunkeutuminen maahan vuonna 568 oli vaikutuksiltaan merkittävä, sillä Venetsiaa ympäröivä alue jäi erilliseksi Bysantin hallitsemaksi saarekkeeksi langobardivaltakunnan keskelle, mikä merkitsi käytännössä Venetsian kaupunkivaltion alkua. Vuonna 775-776 Venetsiaan perustettiin piispanistuin. Venetsialaiset vastustivat frankkien valtakunnan liittymispyrkimyksiä ja pysyivät Bysantin alaisuudessa ainakin muodollisesti. Pyhän Markuksen jäännökset varastettiin vuonna 828 Venetsiaan ja ne sijoitettiin uuteen basilikaan. Kun Venetsia voimistui ja Bysantti vastaavasti heikkeni, Venetsiasta tuli lopulta itsenäinen kaupunkivaltio.

Venetsian kanaaleja ylittää yli 400 siltaa, ja sinun on oltava paikallinen, jotta voisit vierailla niillä kaikilla. Mutta jos etsit Venetsian parhaita siltoja, jotka voit nähdä seuraavalla matkallasi, Huokausten sillan pitäisi olla yksi käyntikohteistasi. Vaikka Huokausten sillalla on varsin synkkä historia, sillä sitä on käytetty vankien kuljettamiseen, nykyään se on yksi romanttisimmista paikoista, joissa Venetsiassa voi turisti vierailla. Tähän siltaan liittyy jopa kuuluisa perinne, jonka vuoksi tuhannet pariskunnat vierailevat tällä erikoisella sillalla Venetsiassa käydessään.

Paikalliset kutsuvat tätä Venetsian symbolista muistomerkkiä Ponte dei Sospiriksi, joka rakennettiin vuonna 1600 istrialaisesta kalkkikivestä barokkityyliin ja joka yhdistää Dogen palatsin ja kanavan toisella puolella sijaitsevan historiallisen vankilan. Sillan määräsi rakennettavaksi herttua Marino Grimani (s. 1.7.1531 Venetsia ja k. 25.12.1605 Venetsia) ja hänen vaakunansa on veistetty huokausten siltaan. Sillan suunnitteli arkkitehti Antonio Contin, kuvanveistäjä Bernardino Continnin (1530-1596) poika. Silta sijaitsee lyhyen matkan päässä Piazza San Marcosta ja silta ylittää Rio di Palazzon. Silta toimi kulkuväylänä vangeille vankiloista valtion inkvisiittorien luokse tuomittaviksi.

On tunnustettava rehellisesti, että Huokausten sillan historia on jokseenkin hämärän peitossa oleva asia. Venetsiassa oikeudenkäynnissä olevia vankeja pidettiin aluksi maanalaisissa vankilakammioissa dogen palatsin sisällä. Vankien määrän kasvaessa vankilaa kuitenkin laajennettiin kanavan toisella puolella sijaitsevaan rakennukseen, jota kutsuttiin Uudeksi vankilaksi, ja Huokausten silta rakennettiin ensisijaisesti vankien kuljettamiseksi suoraan oikeudenkäynnistä selliinsä.

Legendan mukaan sillan nimi tulee niiden vankien huokauksista, jotka ylittivät sillan matkalla vankiselliinsä tai teloituskammioonsa ja saivat nähdä viimeisen vilauksen Venetsian kauneudesta sillan pienistä ikkunoista. Sillasta tuli Venetsian symbolinen muistomerkki, kun kuuluisa romanttinen runoilija George Noel Gordon Byron, 6. Byronin paroni eli lordi Byron (s. 22.1.1788 Lontoo ja k. 19.4.1824 Mesolongi, Kreikka) mainitsi sen vuonna 1812 ilmestyneessä kirjassaan "Childe Heroldin  pyhiinvaellus".

Huokausten silta ei ole ulkoilmasilta kuten muut Venetsian sillat, vaan se kulkee dogen palatsin takajulkisivua pitkin. Se näyttää olevan eräänlainen suljettu tunneli, joka yhdistää entisen inkvisition vankilan ja Dogen palatsin, joten ainoa tapa ylittää Huokausten silta ja liikkua sen sisällä on varata kierros Dogen palatsiin. Näin näet myös Dogen palatsin sisätilat, mikä puolestaan täydentää sillan historiaa.

Huokausten sillan kierroksella tutustut hieman Venetsian tasavallan historiaan ja sen aikaiseen hallintojärjestelmään. Sen jälkeen kävelet Huokausten siltaa pitkin vankiloihin, kävelet samaa siltaa pitkin ja saat samat näkymät kuin vangit vuosisatoja sitten. Suosittelen ehdottomasti pysähtymään hetkeksi ja kuvittelemaan, kuinka vaikeaa olisi nähdä Venetsian päivänvalot sillan ikkunoista viimeistä kertaa.

Samalla sillalla kulkija huomaa myös, että sillan kulkuväylä on jaettu kahteen osaan ja erotettu seinällä. Näin tehtiin, jotta vastakkaisiin suuntiin kävelevät vangit eivät koskaan näkisi tai risteäisi keskenään. Suositeltaa on käydä sillan sisäpuolella sekä päivällä että yöllä, sillä panoraama muuttuu täysin vuorokaudenajan mukaan. Sekä lämpötila sisällä että näkymät sillan ikkunoista ovat hyvin erilaiset molempina vuorokaudenaikoina.

Helpoin tapa nähdä Huokausten silta ulkopuolelta on astua yhdelle viereisistä silloista. Helpoimmin pääset Paglia-sillalta, joka sijaitsee Pyhän Markuksen aukion vieressä ja aivan Dogen palatsin takana. Vaikka se on yksi Venetsian vilkkaimmista silloista, suosittelen sinne menemistä, sillä valo tulee takaa ja valaisee Huokausten sillan täydellisesti - juuri sitä, mitä tarvitset laadukkaaseen valokuvan ottamiseen! Toinen vaihtoehto on Canonican silta, joka on paljon vähemmän suosittu silta ja joka ei sijaitse yhdellä kaupungin pääkaduista. Tästä pisteestä voit paitsi ihailla Huokausten siltaa ilman, että muut turistit työntävät sinua kärsimättömästi, myös saada kuvan sillan takana olevasta laguunista- täydellinen yhdistelmä!

Jos haluat hemmotella itseäsi, ylellisin tapa päästä katsomaan siltaa on varata kanavalla gondoliajelu. Ne ovat hieman kalliita, mutta voit mennä suoraan sillan alle ja ottaa mielikuvia tai oikeita kuvia milloin haluat ja mistä kulmasta haluat. Venetsia on aina täynnä turisteja, ja Huokausten silta on yksi Venetsian suosituimmista nähtävyyksistä. Ihannetapauksessa siltaa kannattaa käydä katsomassa Venetsian hiljaisena sesonkiaikana (eli kaikkina kuukausina paitsi kesä-, heinä- ja elokuussa), jolloin kaupungissa on suhteellisen vähän turisteja. Sen lisäksi, että voit käydä sillan sisätiloissa ja nähdä sen kaukaa ilman, että olet tiellä, voit myös tehdä useampia kierroksia Venetsiassa rauhallisemmin ja mukavammin.

Jos matkustat Venetsiaan heinä- tai elokuussa tai Venetsian karnevaalien aikaan, sinun on tietysti yritettävä käydä sillalla hiljaisina aikoina (jolloin siellä on vähemmän turisteja). Suosittelen menemään sinne aikaisin aamulla (klo 8:30-11 välillä) tai iltapäivällä/illalla (klo 18-20 välillä), koska sillalla ei usein käydä näin myöhään.

Muista, että Huokausten silta on yksi kaupungin valokuvauksellisimmista paikoista, joten älä odota, ettei siellä ole ketään. Jos haluat ottaa kuvan ulkopuolelta, ajalla ei ole suurta merkitystä. Kokemuksen mukaan paras aika matkamuistokuvalle on tunti ja 30 minuuttia ennen auringonlaskua. Ja jos se tapahtuu samalta tai alemmalta korkeudelta, sitä parempi.

Tämä kaunis silta on noin yksitoista metriä korkea ja tehty kauniista valkoisesta istrialaisesta marmorista, ja se riippuu Rio Palazzon kanavan yli. Jos katsot tätä rakennusta tarkemmin, huomaat kaksikymmentä naamion päätä.

Erittäin koristeellinen silta on myös tehty valkoisesta kalkkikivestä, joka on tyypillinen materiaali useimmissa Venetsiassa renessanssin aikana rakennetuissa rakennuksissa. Arkkitehti Antonio Contino oli Antonio da Ponten veljenpoika ja oppipoika, saman miehen, joka suunnitteli Venetsian kuuluisimman ylikulkusillan, Rialton sillan.

Kaarisilta ei ole ulkoilmasilta kuten useimmat kaupungin sillat, ja siinä on vain kaksi pientä suorakaiteen muotoista ristikkoikkunaa. Voit siis käydä sillan sisäpuolella vain, jos sinulla on pääsy Dogen palatsiin. Sillalla on kävelytie, joka on jaettu kahteen osaan, joissa kummassakin on sama pinta-ala kuin toisessa, ei senttiäkään enemmän! Renessanssin kylvämän täydellisyyden vaikutuksen voi tuntea.

Huokausten silta on tietenkin nähtävissä mihin aikaan päivästä tahansa, sillä se on hyvin näkyvällä alueella, ja yöllä se on hyvin valaistu.Toisaalta, jos haluat pysyä sisällä ja katsella ulos sillan sisäkäytäviltä, ei ole mitään syytä huoleen, sillä silta on yleensä avoinna suurimman osan päivästä (klo 8.30-20.00). Se on kuitenkin suljettu yleisöltä Venetsian joulusesongin tärkeimpinä päivinä (25. joulukuuta, 1. tammikuuta ja 6. tammikuuta).

Pääsymaksujen osalta voidaan tehdä pieni ero. Ne, jotka pääsevät ilmaiseksi ja ne, jotka joutuvat maksamaan noin 10 euron pääsymaksun per henkilö. Muista, että pelkkää siltaa ei voi käydä katsomassa, sillä sillalle on mentävä Dogen palatsin kautta.

• Ilmainen sisäänpääsy: Tämä koskee Venetsian asukkaita, ICOM:n jäseniä, vammaisia henkilöitä, joilla on saattaja, luvan saaneita oppaita ja tulkkeja sekä enintään viisivuotiaita lapsia.

• 10 euron sisäänpääsymaksu: Kaikissa muissa tapauksissa.

On loogista, että kuuluisalle Huokausten sillalle pääsee tavalla tai toisella riippuen siitä, millä alueella olet. Ajan ja rahan säästämiseksi on kuitenkin tärkeää tietää, miten Venetsiassa pääsee liikkumaan.

• Piazzale Romalta pääsee sinne parhaiten vaporettolla. Tässä tapauksessa kannattaa suosia linjaa 1, joka pysähtyy Vallaressossa, linjaa 2, joka pysähtyy Giardinettissä, tai linjoja (5.1 tai 4.1), jotka pysähtyvät San Zaccarian pysäkillä.

• Venetsian Santa Lucian rautatieasemalta pääset sinne parhaiten vaporettolla. Käytä silloin linjaa 1, joka pysähtyy San Zaccariassa, tai linjaa 2, joka pysähtyy Giardinettissä.

• Venetsian Lidosta voit valita vaporettolinjan 1, joka pysähtyy Vallaressossa, tai linjan 5.2, joka pysähtyy San Zaccariassa.

Nykyään siltaan liittyy erilainen legenda, jonka mukaan jos pari suutelee auringonlaskun aikana gondoliajelulla sillan alla, heille suodaan ikuinen rakkaus. Lisäksi tyypillinen kuva kahdesta rakastavaisesta, jotka ajavat gondolilla auringonlaskun aikaan, ei ole muuta kuin simulaatio tämän sillan alta purjehtimisesta. Kuulostaako tutulta? Jos olet romantiikan ystävä, se luultavasti on.

Jos menet ulos auringonlaskun aikaan Venetsiassa ja suuntaat Huokausten sillan lähelle, huomaat, että useimmat pariskunnat noudattavat tätä perinnettä, ja jotkut jopa liittyvät siihen pimeän tultua Venetsiassa. Aiemmin kaikki eivät kuitenkaan yhdistäneet Huokausten siltaa johonkin romanttiseen, vaan pikemminkin johonkin hautajaismaiseen ja surulliseen, sillä se toimi käytävänä, jonka kautta vangit pääsivät selleihinsä tai heidät vietiin teloitettavaksi. Nykyään tätä ajatusta ei enää harkita. Koska romanttinen runoilija Lord Byron alkoi kirjoittaa tästä ikonisesta sillasta, ei kestänyt kauan, ennen kuin legenda kärsimyksen huokauksista uudistui legendaksi, jossa huokaukset ovat tällä kertaa onnesta ja rakkaudesta.