Juuso Walden (24. osa)
Madden Corporationissa Yhdysvalloissa tehtiin näihin aikoihin myös muutamia muutoksia. Johtaja John Coffin siirtyi jonkinlaiseen neuvonantajan tehtävään ja hänen lähin miehensä, Strub, siirtyi Parson & Whittemoreen, josta oli tullutkin aikoinaan. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Frank Jepson. Yhtiön tehtävät laajenivat merkittävästi sodan jälkeen, koska voimapaperi ja Enso-Gutzeitin tuoma voimapahvi vahvistivat sen edustamien tuotteiden määrää. James Madden, Maddenin ottopoika, toimi yhtiön varapuheenjohtajana, kuten myös Jack McGuirke. Muutaman vuoden kuluttua kuoli yllättäen Jim Madden ja hänen leskensä luopui yhtiön osakkuudesta. Bob Flander siirtyi yhtiön puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli valittua Ray Auwarter.
Vienti alkoi hiljalleen elpyä ja samalla matkustusmahdollisuudet paranivat. Scan-järjestöjen toiminta alkoi myös elpyä. Sotavuosien aikana niiden toiminta oli sattumanvaraista ja osittain keskeytynyttäkin. Järjestöjen sääntöihin tehtiin muutamia muutoksia; joukkoon liittyi nyt Scannews, johon kuuluivat kaikki Pohjoismaiden sanomalehtipaperia ja sen tapaisia papereita tuottavat yritykset. Siitä huolimatta, että Scankraft, Scangreaseproof, Scansulfit, Scanpap sekä muutama muu oli saatu herätettyä toimintaa, kesti pitkä tovin, ennen kuin kyettiin likimainkaan yhtä mittaviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin kuin ennen sotia.
Scannewsin ensimmäinen pääsihteeri oli suomalainen Erik Ahlqvist, joka seurasi Juuso Waldenia Paperiyhdistyksessä ja toimi sen jälkeen Lontoossa ja Egyptissä agenttina sekä Tukholmassa eräissä teollisuuden tehtävissä. Vielä myöhemmin Ahlqvist toimi Suomen Puuhiomoyhdistyksen toimitusjohtajana. Suomalainen majuri ja ruotsalainen kapteeni, Nils Palme (s. 26.2.1895 Djursholm ja k. 6.1.1963 Sjösa), toimi Scankraftin ja Scanpapin yhteisenä toimitusjohtajana. Hän oli Ruotsin vapaaehtoisjoukkojen johtaja Suomen sodissa jo vapaussodasta lähtien. Sitä ennen hän toimi upseerina Götan tykistörykmentissä. Nils Palmen äiti oli suomalainen, Hanna Maria von Born. Nils Palme oli Ruotsin pääministeri, Olof Palmen, läheinen sukulainen. Olof oli Nilsin veljenpoika. Nils Palme oli kovin sotilaallinen esimies ja piti työpaikoilla jämptin komennon. Ruotsalaisille tämä oli monasti liikaa; he eivät pitäneet hänen yksinvaltaisista tavoistaan. Thomas Ihren käsissä oli johtajuus Scangreaseproofissa, Scansulfitissa ja Scanpergaminissa. Kaikki Scan-järjestöt – lukuunottamatta Scannewsia – toimivat samassa konttorirakennuksessa.
Yhtyneet Paperitehtaat Oy kehittyi sodanjälkeisinä vuosina melko normaalisti entiselleen. Tytäryhtiöitä kehitettiin ja niiden tuotantoa parannettiin. Erityisen hyvin oli selluloosantuotanto saatu paranemaan. Yhtiön hallituksessa keskusteltiin usein selluloosan jalostamisesta edelleen paperiksi tai kartongiksi. Juuso Waldenin mielestä yhtiön olisi hyvä toimia mahdollisimman nopeasti, ennen muita kilpailijoita. Yhtyneethän olivat puunhankinnan suhteen täysin ostojen varassa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Carl Gustaf Fredrik Björnberg taas edusta paljon varovaisempaa linjaa. Carl Björnbergin vanhemmat olivat toimitusjohtaja, maaherra ja eversti Fredrik Geronimo Björnberg (s. 31.5.1857 Pori ja k. 29.12.1924) ja Maria Charlotta (Lilly) Sanmark. Carl Gustaf Fredrik Björnbergin puoliso oli vuodesta 1934 Ingrid Margareta Aminoff, maanviljelysneuvos Alexander Aminoffin tytär. Fredrik Björnberg perusti veljensä, Claes Enrique Björnbergin (s. 31.12.1859 Pori ja k. 11.1.1931 Helsinki) Myllykoski Oy:n edeltäjän, Myllykoski Träsliperi Aktiebolagin vuonna 1892. Fredrik Björnberg toimi myös ministerivaltiosihteerin apulaisena sekä Vaasan läänin kuvernöörinä. Vuonna 1919 Myllykosken Träsliperi Aktiebolag siirtyi osaksi Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiötä. Vuonna 1920 uuden yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Karl Rudolf Walden. Fredrik Björnberg valittiin myös yhtiön hallitukseen, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa asti.
Carl Gustaf Fredrik Björnberg tuli ylioppilaaksi vuonna 1920 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1925 sekä sai varatuomarin arvon. Carl Björnberg oli Myllykosken Paperitehdas Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1951-1978. Hän oli myös Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 1924-1945 ja puheenjohtaja vuosina 1945-1951. Carl Björnberg oli aloitteentekijä Pohjolan Voima-yhtiön perustamisessa vuonna 1943. Björnbergin johdolla Myllykoski keskittyi ns. superkalenteroidun päällystämättömän aikakauslehtipaperin tuotantoon, jossa siitä tuli maailmanlaajuisesti markkinajohtaja. Myllykoskelle perustettiin samoin rakennuslevytehdas ja Carl Björnberg edisti myös suvun yhtiöiden harjoittamaa kaivosalan liiketoimintaa mm. Kerimäellä ja Kaavin Luikonlahdella. Suomen sisällissotaan hän osallistui sekä talvi- ja jatkosotaan. Hän oli sotilasarvoltaan luutnantti.
Vuonna 1950 Yhtyneitten Paperitehtaitten hallituksessa keskusteltiin vakavasti yhtiön jakamisesta. Carl Gustaf Fredrik Björnbergiä näissä neuvotteluissa avusti pankinjohtaja Göran Robert Ehrnrooth (s. 1.4.1905 Helsinki ja k. 9.1.1996 Helsinki) ja Juuso Waldenin avustajan toimi tuomari Samuel Johannes Malakias Pentti (vuoteen 1905 Fransén, s. 11.8.1885 Kalvola ja k. 28.3.1954). Vaikka äänet menivät suunnilleen tasan, sai Björnberg kerättyä Yhdyspankin avulla jonkin verran suuremman äänimäärän. Yhtyneitten Paperitehtaitten ylimääräinen yhtiökokous kutsuttiin koolle ja siellä äänet jakautuivat 120 000 – 110 000. Pankinjohtaja C. J. Wegelius oli lyhyen aikaa hallituksen puheenjohtajana ja samalla hän toimi eräänlaisena rauhoittavana tekijänä tilanteessa. Vuoden 1951 kuluessa Björnbergin ryhmän neuvottelijat tekivät ehdotuksen: yhtiö jakautuisi joko lain sallimin keinoin tai valinnaisesti irtautuisi Myllykoski, johon liittyisivät omistukset Sunilassa, Vuolenkoskessa ja malmikaivoksissa samoin kuin Myllykosken paikalliset metsät. Toiseen ryhmään jäisivät kaikki muut tehtaat ja tytäryhtiöt ja liitännäiset samoin kuin suurin osa metsistä sekä koskiosuudet. Jos arviomiehet huomaisivat näissä vaihdoissa jotai eroja, ne hoidettaisiin rahassa.
Lopullinen ratkaisu tapahtui yhtiön syysyhtiökokouksessa Savoyssa (Helsinki) joulukuussa 1950. Waldenit hävisivät hallituspaikkoja kokouksessa. Hallitukseen noussut Göran Ehrnrooth ehdotti tammikuussa 1951 Juuso Waldenille R. Erik Serlachiuksen 50-vuotispäivillä saman ehdotuksen, jonka hän oli jo aikaisemmin esittänyt Carl Gustaf Fredrik Björnbergille; yhtiö jaettaisiin omistajasukujen kesken. Jälkimmäinen vaihtoehto tuli valituksi ja eropäiväksi sovittiin vuodenvaihde 1951-1952. Lasku ja arviointitoimenpiteet kestivät pitkään ja niitä hoitivat isännöitsijä Samuel Krogerius ja konttoripäällikkö W. A. Haaja avustajineen. Björnbergin ryhmälle jouduttiin maksamaan kaikkiaan kaksi miljardia silloista markkaa.
Pääministeri Urho Kaleva Kekkonen sekaantui tavoilleen uskollisena myös vuorineuvos Juuso Waldenin ystävänä Yhtyneitten Paperitehtaitten jakamiseen. Se tapahtui kirjoittamalla vuoden 1951 ensimmäiseen Suomen Kuvalehteen artikkelin, ”Kielipolitiikkaa teollisuuden piirissä”. Hän käytti kirjoituksessa nimimerkkiä Karjalainen talousmies. Kirjoituksessaan Kekkonen suomi ruotsinkielistä pääomaa samalla tavalla, kun oli aikaisemmin toiminut ylioppilaspoliitikkona. Oman osansa kirjoituksessa sai pääjohtaja Juho Hämäläinen, joka oli jättänyt tukematta Juuso Waldenia. Kirjoituksen ilmestymisen jälkeen päätoimittaja Kaarlo Ilmari Turja (s. 28.10.1901 Isokyrö ja k. 6.1.1998 Helsinki) sai lehden lukijoilta vain kiittävää palautetta, mutta hänen kutsuttiin myös Suomen Kuvalehden johtokunnan kokoukseen. Siellä Turja sai potkut tehtävästään. Syksyllä 1951 Ilmari Turja perusti KOP:n pääjohtaja Matti Samuli Virkkusen (s. 28.7.1908 Kangasala ja k. 11.7.1980 Hämeenlinna) ja Juuso Waldenin sekä suomenkielisten teollisuuspiirien ystävällisellä tuella uuden aikakauslehden, Uuden Kuvalehden, joka ilmestyi kahdentoista vuoden ajan.
Matti Virkkusella oli hyvin mielenkiintoinen asema myöhemmin Yhtyneissä Paperitehtaissa. Virkkusen vanhemmat olivat kirkkoherra ja Kokoomuksen kansanedustaja ja puheenjohtaja vuosina 1932-1934, Paavo Virkkunen (vuoteen 1906 asti Snellman, s. 27.9.1874 Pudasjärvi ja k. 13.7.1959 Pälkäne) ja käsityönopettaja Katri Thulé. Matti Virkkunen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta vuonna 1927. Virkkunen suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1934 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1937. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1934. Virkkunen toimi varakonsulina Lontoossa vuosina 1939-1941 ja ulkoministeriön jaostosihteerinä vuonna 1941. Sodan aikana vuosina 1941-1945 Virkkunen työskenteli ministeriön kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä ja suunnitteli sekä toimeenpani sotavuosien kappapolitiikkaa. Osaston päällikkönä Virkkunen toimi vuosina 1945-1947 järjestäen elintarvikehuoltoa ja talouselämän rahoitusta ja oli mukana ratkomassa sotakorvauksiin liittyneitä ongelmia ja neuvottelemassa merkittävää dollarilainaa Yhdysvalloissa Suomelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti