Christian Gustaf ja Maria Charlotta Sibelius
Christian Gustaf Sibelius (s. 10.12.1821 ja k. 31.7.1868 Hämeenlinna) toimi kesällä 1853 linjalaiva Finlandian laivalääkärinä. Christian Sibelius oli käynyt lukion Porvoossa. Hän opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Hänen isänsä oli loviisalainen raatimies, Johan Sibelius (s. 16.11.1785 ja k. 20.12.1844), ja suku oli kymmenen aikaisemman sukupolven aikana viljellyt maata Uudellamaalla. Raatimies Johan Sibelius oli siis ensimmäinen kaupunkilaistunut Sibelius-suvun jäsen. Johan Sibeliuksen aviopuoliso oli Katarina Fredrika Åkerberg (s. 10.7.1792 Loviisa ja k. 24.4.1879 Loviisa). Opiskeluajat olivat lääketiedettä opiskelleelle Christian Gustaf Sibeliukselle taloudellisesti ahdasta aikaa. Hän kirjoittikin usein veljelleen Turkuun ja kirjeet käsittelivät käytännöllisesti ainoastaan kahta aihetta: metsästystä sekä raha-asioita. Lainaksi oli rahaa jostakin saatava; sama akuutti rahan tarve iski myös maisteriksi valmistuessa ja hänen täytyi jälleen lainata rahaa promootiotilaisuutensa kustannuksiin.
Christian Gustaf Sibelius toimi Turussa sotilas- ja kaupunginlääkärinä vuodesta 1858 sekä lyhyemmän aikaa myös Tampereella ja hieman pitempään Hämeenlinnan kaupungissa, jonne hän myös asettui asumaan. Melkein neljäkymmentävuotias Christian Gustaf Sibelius väitteli vuonna 1860 tohtoriksi gynekologian alalta ja seuraavana vuonna Sibelius nimitettiin kotikaupungissaan Hämeenlinnassa ylilääkäriksi. Vaikka työt lisääntyivät, raha-asioitaan Christian Gustaf Sibelius ei osannut taitavasti hoitaa silloinkaan. Lainaus veljeltä jatkui, hän ei osannut elää kovin säästeliäästi, hän oli hyvin auttavainen ja liiankin hyväuskoinen. Hövelisti hän kirjoitti nimeensä moniin takaussitoumuksiin, jotka sitten hänen ennenaikaisen kuolemansa jälkeen veivät pesän vararikkoon. Huoleton elämäntyyli vei häneltä enemmän rahaa, kuin mitä hänen tulonsa olisivat edellyttäneet. Enimmäkseen luotolla hän tilasi mm. konjakkia, sherryä, sikareja, arrakkia (trooppinen viina) ja metsästystarvikkeita; velat kasvoivat jo korkoa korolle.
Christian Gustaf Sibelius kihlautui syksyllä 1861 Hämeenlinnassa kaksikymmentävuotiaan rovastintyttären, Maria Charlotta Borgin (s. 1841 ja k. 29.12.1897)ä, kanssa. Kun Christian Gustaf Sibelius pyysi Marian kättä rovastinleski Katarina Julia Borgilta (s. 20.11.1812 ja k. 4.12.1892), hänen puhemiehenään oli hilpeän yhteisen punssi-illan jälkeen lukionrehtori, opettaja, kirjailija ja kielentutkija Gustaf Erik Eurén (s. 20.9.1818 Pori ja k. 13.2.1872 Hämeenlinna). Maria Charlotta Borgin sukujuuret ovat pappis- ja virkamiessuvussa. Marian isä, Gabriel Borg (s. 23.10.1797 Vihanta ja k. 13.12.1855 Pyhäjoki), toimi rehtorina Hämeenlinnassa ja Turussa ennen kuin sai pappisvihkimyksen ja siirtyi Pyhäjoelle Pohjanmaalle rovastiksi. Gabriel Borgin isä oli myös pastori, Gabriel Borg vanhempi (s. 7.8.1758 ja k. 21.10,1824). Christian Gustaf Sibeliuksen ja Maria Charlottan häitä vietettiin 7.3.1862.
Raatimies Johan Sibeliuksella ja Katarina Fredrikalla oli neljä poikalasta, ikäjärjestyksessä Johan, Pehr, Christian Gustaf ja Edvard, joissa kaikissa Edvardia lukuun ottamatta ilmeni taiteellista lahjakkuutta ja mielikuvitusta. Sisarussarjaa täydensi vielä yksi tytär, Evelina. Evelina on kertonut, kuinka hän pienenä tyttönä nukahti uneen Christianin näppäillessä kitaraa. Kaikki veljessarjan pojat vaipuivat myöhemmällä iällään jonkinlaiseen yleiseen pessimismiin. Kukaan heistä ei melko hyvistä lähtökohdistaan huolimatta pystynyt täysin vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin, vaan heidät valtasi toivottomuus ja kyllästyneisyys lopulta. He eivät jaksaneet uhrautua uran ja taloudellisen hyvinvoinnin edestä työskentelemään.
Maria Borgin suku tunnettiin musikaaliseksi. Sekä Marian isä että isänisä olivat molemmat innokkaita viulunsoiton harrastajia. Isän äidin, Maria Chydeniuksen, suku oli myös vahvasti musikaalinen; hänen veljensä, Jakob Chydenius, soitti Turun akatemian ylioppilasorkesterissa ja soittotaidoillaan myös apurahankin aikoinaan. Jakob Chydeniuksen poika, kuuluisa kansantaloustieteilijä Anders Chydenius (s. 26.2.1729 Sotkamo ja k. 1.2.1803 Kokkola), piti kotiorkesteria yllä Kokkolassa ja tämä orkesteri antoi kerran tai kaksi viikossa julkisia konsertteja. Myös Maria Borgin äidin puolen suvussa oli melkoisesti musikaalista väkeä. Marian äidinisä, Gustaf Haartman (s. 4.1.1786 Sääksmäki ja k. 29.8.1845 Sääksmäki), soitti viulua. Maria Borg soitti itse klaveeria, mutta hänen sisarensa, Julia, oli sen verran taitavampi soittotaidossa, että hänestä tuli nuoren Janne Sibeliuksen ensimmäinen soitonopettaja. Samaa Borgin sukua oli myös bassolaulaja, Kim Borg (s. 7.8.1919 Helsinki ja k. 28.4.2000 Fredensborgin kunta, Tanska).
Christian Gustaf Sibelius kuvaili omaa nuorikkoaan mm. näin: ”Hän on sievä, toisinaan todella kaunis. Hän on yhtä pitkä kuin minä, mutta se ei haittaa ensinkään, hän on päinvastoin komea. Erikoiselta tulee tuntumaan nähdä hänet äitivanhan vierellä, joka on niin pieni ja hento.” Toisessa yhteydessä tohtori selvensi: ”Kerran kai on minunkin etsittävä itselleni elämäntoveri, sillä sellainen elämä kuin minun tähän asti ei tuo mitään iloa myötänsä, tyhjyyttä vain.” Miehensä todistuksen mukaan Maria oli luonnonlapsi, joka vaikutti lapsekkaalta miehensä rinnalla, mutta hän ei myöskään ollut täysin mutkaton luonne. Poikansa Janne Sibeliuksen mukaan äiti oli luonnollinen, lempeä ja valoisaan uskonnollisuuteen taipuvainen, mutta hän vetäytyi usein myös olemaan taka-alalla. Joskus tämä piirre hänessä näyttäytyi jopa ihmisarkuutena.
On mahdollista, että ainakin osa Maria-äidin arkuudesta johtui hänen varhaisesta leskeksi jäämisestä ja sukulaistensa avun varaan joutumisesta. Mielenkiintoinen oli hänen pojalleen kirjoittamien kirjeiden allekirjoitus; kirjeet oli aina allekirjoittanut: Maria, ei koskaan äiti tai mamma. Vain viimeisen kirjeensä pojalleen hän kirjasi: Sinun äitisi Maria. Poikaansa Maria Sibelius kehotti kirjoittamaan kaikesta, mitä hänelle sattuu. Vain sellaisista asioista ei huoli kirjoittaa, joista ei puhuta kenellekään toiselle ihmiselle: ”Ei, yksin Jumalalle! Meidän tulee puhua kaikesta ja me saamme puhua kaikesta.” Toisinaan Maria Sibeliuksen uskonnollisuus äityi haaveellisuuteen tai sentimentaalisuuteen sävyyn. Siinä mielessä ilmiö muistutti ns. evankelista suuntausta, jonka Marian serkku Fredrik Gabriel Hedberg (s. 15.7.1811 Raahe ja k. 19.8.1893 Kemiö) perusti ankaramman ja elämälle vieraamman pietismin vastapainoksi.
Kohtalaisen mittavasta ikäerosta huolimatta Marian ja Christian Gustaf Sibeliuksen avioliitto oli ilmeisen paitsi onnettoman lyhyt myös suhteellisen onnellinen. Vuoden kuluttua häistä Marian synnytti perheen ensimmäisen tyttären, joka sai kasteessa nimen Linda Maria (1863-1932). Joulukuun kahdeksantenä päivänä vuonna 1865 syntyi Sibeliuksen perheeseen poika, Johan Julius Christian. Onnellinen isä kiirehti heti ilmoittamaan ainoalle elossa olevalle veljelleen, Pehrille, onnellisen uutisen: ”Riennän kertomaan Sinulle, että minun Mariani klo ½ 1 synnytti reippaan pojan, ja että hän voi hyvin… Rakas Veli, kyllä Herra on minua siunannut vastoin kaikkia minun ansioitani.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti