Markku Johansson (6. osa)
Markku Johansson meni armeijaan suorittamaan asepalvelustaan vuoden 1969 alussa. Puolet armeijan palvelusajastaan Markku suoritti Kouvolan varuskuntasoittokunnassa, Vekaranjärvellä. Palvelusaikanaan Markku otti osaa lukemattomiin esiintymisiin. Syrjäisellä kasarmilla ei ollut paljon mitään tekemistä, joten kaiken mahdollisen vapaa-aikansa Markku käytti trumpetin kanssa harjoitteluun. Markun ansatsi trumpetinsoittajana parani merkittävästi tuona aikana varuskuntasoittokunnassa. Vuoden 1970 alussa Markku Johansson muutti vakituisesti Helsinkiin heti armeijasta vapauduttuaan. Hänen toiveissa oli löytää Helsingistä uusia työmahdollisuuksia.
Vain muutamassa viikossa hän pääsi soittamaan ravintola Adlonissa esiintyvän laulaja Carolan ja Kalevi Falkin yhtyeeseen. Yhtye teki yhden pitkäsoittolevyn Blue Master-levymerkille vuonna 1971. Kalevi Falk oli täysin kuvitteellinen nimi, mutta yhtye säesti mm. Katri Helenaa (o.s. Koistinen, s. 17.8.1945 Tohmajärvi), Koivistolaisia (Anja Koivisto, s. 21.12.1946 ja Anneli Koivisto, s. 11.11.1943), Aatos Emmanuel Bollströmiä (tunnettiin taiteilijanimellä Ronny, s. 25.1.1946 ja k. 10.2.1971 Pyhtää) sekä varsinkin Carolaa. Yhtyeessä soittivat aikoinaan mm. Jussi Mikkola (basso), Heikki Vennola (rummut), Lauri Sydänmaalakka (kitara), Ilkka Virto (pasuuna), Pentti Lahti (saksofonit, huilu), Pekka Heinonen (trumpetti), Seppo Hovi (piano), Kalevi Kivimaa (basso). Tämä soittopesti kesti Markku Johanssonin osalta neljän kuukauden ajan.
Carola Standerskjöld ennätti levyttää musiikkiuransa aikana 98 laulua. Carola Christina Standertskjöld oli agronomi Johan Standertskjöldin (s. 12.9.1912 Helsinki ja k. 16.2.2007 Kyrkslätt) ja Elin Christina Standertskjöldin (omaa sukua Fazer, s. 31.7.1917 Helsinki ja k. 30.1.1984) vanhin lapsi – kaikkiaan heillä oli neljä lasta -, joka syntyi 23.3.1941 Helsingissä ennen jatkosodan alkamista. Carolan äidin isoisä oli Konrad Georg Fazer (s. 30.4.1864 Helsinki ja k. 7.10.1940 Helsinki), joka perusti apteekkari Robert Emil Westerlundin (s. 15.1.1859 Oulu ja k. 5.6.1922 Helsinki) kanssa Helsinkiin musiikkikaupan (myöhemmin Musiikki-Fazer) vuonna 1897.
Neuvostoliitto luopui Porkkalasta vuonna 1956 ja Standertskjöldin perhe ryhtyi siitä lähtien viettämään kesiään Kirkkonummen Hirsalassa, jossa sijaitsi Carolan äidin sukukartano. Kartano oli päässyt vieraan vallan alla rapistumaan niin huonoon kuntoon, että se täytyi rakentaa uudelleen. Kunnes perhe sai lunastettua kartanon täysin omakseen, täytyi perheelle rakentaa kesämökki niemen kärkeen. Lopulta kartanon päärakennus valmistui vuonna 1973 ja Carolan vanhemmat muuttivat siihen pysyvästi asumaan. Vuonna 1975 Carola rakennutti myös oman punaisen talonsa Hirsalan kartanon maille ja tästä kodista tuli hänelle hyvin rakas paikka.
Carolan agronomi-isä Johan Standerskjöld kuului Visans vänner-yhdistykseen ja esitti harrastusmielessä ruotsalaisen viisuperinteen lauluja. Isän sisko Saga Standerskjöld (1909-1989) oli oopperalaulaja, joka esiintyi Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja Suomalaisessa Oopperassa. Carola opiskeli nuoresta asti sekä akustisen kitaran että pianonsoittoa. Carola keskeytti 21-vuotiaana yliopisto-opintonsa ja alkoi ammattilaulajaksi toukokuussa 1962 jazzmuusikko ja säveltäjä Esa Kari Pethmanin (s. 17.5.1938 Kuusankoski) orkesteriin. Vuonna 1963 hän teki ensilevytyksensä juutalaisesta kansanlaulusta, Hava nagilah. Ensimmäinen Carolan laulama LP-levy, Kielletyt leikit, ilmestyi vuonna 1970. Carola lopetti ulkomailla kiertämisen 1960- ja 1970-luvun vaihteeseen. Carola oli luonteeltaan hyvin vaatimaton eikä koskaan halunnut tehdä itsestään numeroa julkisuuteen.
Markulle tarjottiin laulajatar Carolan välityksellä vuonna 1970 paikkaa kuuluisassa 7-8 henkisessä yökerho-orkesterissa, joka teki soittokeikkoja Itavallassa ja Keski-Euroopassa. Tämä orkesteri soitti Blood, Sweat and Tears-yhtyeen tyylistä musiikkia keikoillaan. Keski-Euroopassa orkesteri soitti normaalisti seitsemänä päivänä viikossa ja kuusi settiä joka ilta eli klo 21-03. Suomessa orkesterit soittivat samaan aikaan ravintoloissa elävää musiikkia vain klo 20-23.30 ja viikonloppuisin klo 20-00.30. Markulla oli jo tuolloin neljän vuoden kokemus ravintoloissa soitosta seitsemänä päivänä viikossa, eikä pelkkä ravintolamuusikon työ tuntunut hänestä enää yhtä houkuttelevalta kuin ennen. Samaan aikaa Markku oli päässyt myös tekemään ensimmäisiä levysovituksia Musiikki- Fazerille, jolloin hän pääsi myös kokeilemaan omien siipien kantavuutta äänilevymaailmassa. Hän rohkaistui omista taidoistaan sen verran, että uskoi ja varsinkin toivoi saavansa jatkossakin tehdä juuri sovituksia kasvavassa määrin. Tämän vuoksi Markku Johansson kieltäytyi ulkomailta esitetystä orkesteritarjouksesta.
Markku Johansson soitti vuoden 1970 kesäkuusta elokuuhun Danny Show:n kesäkiertueella. Kiertuebändiä johti trumpetisti, säveltäjä, opettaja ja sovittaja Harry Kaj Olof Backlund (s. 24.2.1945 Helsinki ja k. 25.12.2013 Helsinki), joka oli aloittanut seitsemänvuotiaana trumpetinsoiton. 11-vuotiaana hän meni mukaan swing-tyyliseen big bandiin ja kolme vuotta myöhemmin hän perusti oman yhtyeen, jossa soittivat Paroni Paakkunainen, Teppo Hauta-aho, Eero Ojanen, Pekka Pöyry ja Juhani Aaltonen. Kaj Backlund teki 1970-luvun alussa sovituksia Toivo Kärjen kappaleisiin. Backlund oli mukana perustamassa Oulunkylän pop-jazz-opistoa ja suunnittelemassa Sibelius-Akatemian jazzosaston ensimmäistä opetussuunnitelmaa.
Danny eli Ilkka Johannes Lipsanen (s. 24.9.1942 Pori) oli jo vuonna 1967 aloittanut laajat ja näyttävät kesäkiertueet, joissa vieraili esiintymässä paljon tunnettuja suomalaisia laulajia. Kaj Backlundin johtamassa bändissä oli sovitukset tehty neljälle puhallinsoittajalle tyylikkäästi, Backlundin kynästä. Kiertuebusseissa oli mukana tavaratilassa generaattori, jolla pytyi tarvittaessa tuottamaan Danny Show:n käyttöön lisää sähköä pienilläkin kesälavoilla.
Muusikkona Markku Johansson oli jo ennättänyt vakiinnuttaa Helsingissä työtilaanteensa vakaalle pohjalle vuonna 1970 ja elätti itsensä valitsemallaan ammatilla. Markun suuri haave oli päästä tekemään tuossa vaiheessa äänilevyalalle musiikkisovittajan töitä. Unelma tuntui vielä kuitenkin hieman etäiseltä, mutta velipuoli, Paul ”Nacke” Johansson, tunsi nuoremman veljensä niin hyvin, että ymmärsi tämän ajatukset. Paul oli käytännössä myös paras henkilö oman työhistoriansa kautta viemään Markun unelmaa todeksi. Paul Johansson oli 1960-luvulla jo ollut Suomen käytetyimpiä sovittajia sekä Scandia Musiikissa että Musiikki-Fazerilla. Paul oli myös veljensä kanssa vietettyjen yhteisten sovitussessioiden perusteella täysin vakuuttunut Markun taidoista ryhtyä ammattimaiseksi sovittajaksi. Nacke otti veljensä, Markun, mukaansa keväällä 1970 ja he lähtivät yhdessä tapaamaan Musiikki-Fazerille kotimaisen musiikin tuotantopäällikköä, Toivo Pietari Johannes Kärkeä (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki).
Toivo Kärki vietti lapsuutensa ja nuoruutensa ensin Töysässä ja sitten Lapualla, jossa myös tutustui tulevaan vaimoonsa, Tuulikki Leikkaan. Toivo soitti jo pienestä alkaen pianoa ja opiskeli musiikkia toimien mm. urkurina tuuraustehtävissä. Vuonna 1928 Kärki kuuli sattumalta Louis Daniel Armstrongin (s. 4.8.1901 New Orleans, Yhdysvallat ja k. 6.7.1971 New York, Yhdysvallat) esiintyvän ja innostui heti amerikkalaisesta jazzista lähtemättömästi. Toivo Kärki kävi koulunsa Tampereen Klassillisessa Lyseossa ja pääsi ylioppilaaksi sieltä vuonna 1933. Syksyllä 1933 Kärki aloitti ammattimuusikon uransa pianistina tamperelaisessa ravintola Funkiksessa. Kärki liittyi vuonna 1935 pasunisti ja laulaja Karl Klaus Salmen (s. 3.12.1908 Helsinki ja k. 10.7.1987 Kuopio) johtamaan Ramblers-yhtyeeseen Turussa.
Toivo Kärki aloitti jo varhain säveltämisen ja sovittamisessa häntä ohjasi Ramblersin viulisti, trumpetisti ja saksofonisti, Kaarlo Armas Valkama (s. 16.9.1908 Helsinki ja k. 29.7.1980 Helsinki). Sotavuodet katkaisivat pahasti Toivo Kärjen ammatillisen edistymisen, mutta sodan aikanakin hän pystyi asemasodan rauhallisemmissa vaiheissa luomaan vieläkin hyvin tunnettuja kappaleita pelkällä kynällä ja paperilla. Heti sodan päätyttyä Kärki soitti hetken aikaa legendaarisen trumpetisti ja kapellimestari Erkki Vilhelm Ahon (s. 10.12.1918 Lapinjärvi ja k. 19.8.2002) orkesterissa.
Pian Toivo Kärki lähti kiertämään Suomea omalla orkesterillaan, johon laulusolistiksi piti tulla laulaja ja näyttelijä Oskari Olavi Virta (vuoteen 1926 Ilmén, s. 27.2.1915 Sysmä ja k. 14.7.1972 Tampere). Virta perui kuitenkin viime hetkellä tulonsa ja solistiksi vaihtui Henry Per-Erik Theel (s. 14.11.1917 Helsinki ja k. 19.12.1989 Helsinki). Toivo Kärki jätti Säkylässä juhannuksena 1955 keikkasoitot ja ryhtyi tekemään töitä Musiikki-Fazerille, jota jota johti kauppaneuvos Roger Gustaf Lindberg (s. 20.9.1915 Helsinki ja k. 14.11.2003 Helsinki). Toivo Kärjen käyttämiä sanoittajia on lukematon määrä, mutta tehokkain yhteistyökumppani sanoittajana Toivo Kärjelle oli Reino Vihtori Helismaa (s. 13.7.1913 Helsinki ja k 21.1.1965 Helsinki).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti