Tyrvään Pappila (3. osa)
Suuresti pidetty kansanmies
Eino Kolari oli Tyrväällä suuresti pidetty kansanmies, joka keskusteli maanviljelijöiden kanssa sujuvasti vuoden sadosta. Oppineena miehenä hän nautti suurta arvostusta ja usein häneltä pyydettiin apua esim. virallisten asiakirjojen laadintaan. Kolari tunsi seurakuntalaiset nimeltä ja vielä vanhanakin kävi tervehtimässä tuttuja seurakuntalaisia, jotka eivät enää jaksaneet tulla seurakunnan tilaisuuksiin.
Tyrvään Sanomissa 5.12.1967 ilmestyneessä artikkelissa kirkkoherra Eino Kolari ennusti, minkälaista on hengellinen elämä seurakunnassa vuonna 2017 seuraavasti: ”Uskon, että Vammalan kaupunkiin, vai onko sillä silloin nimenä Sastamala, ovat liittyneet kaikki ympärillä nyt olevat kunnat, siis suurin osa entistä sydän-Sastamalaa. Elämme suurten organisaatioiden kehittymisaikaa ja uskon, että suunta jatkuu niin taloudellisessa kuin uskonnollisessa mielessä. Ja tämä tietää, että näistä kärsii yksilön vapaus. Nythän jo poliittisessa elämässä ihminen tulee merkityksi omiensa piirissä, jos hän ajattelee omilla aivoillaan. Entä millaiset mahdit ovat kaupalliset yhteenliittymät suurvaltioissa? Nämä pyrkivät tekemään yksilön yhdeksi rattaaksi yrityksessä; tekemään työtä, jonka tuloksista ja vaikutteista yksilö ei tiedä mitään. Mitä tietää joku suuren yhtiön työmies tai virkamies yhtiön tavoitteista tai tuloksista? Minkälaisia ovat jo meidän aikanamme työntekijä- ja työnantajajärjestöt, kaupalliset yhteenliittymät, koulut, yliopistot, uskonnolliset järjestötkin. Kaikki nämä muokkaavat mielipiteitämme. Teollistuminen ja taistelu elintasosta näkyy myös perheen elämässä. Koti piti ennen huolta lasten kasvatuksesta. Nyt tätä tehtävää hoitaa etupäässä koulu, koska äitikin on vedetty ansiotyöhön. Toisena kasvattajana ovat edellä mainitut organisaatiot. Kodille näyttää jäävän etupäässä biologinen suvun lisäämistehtävä. Säilykepurkki tulee yhä enemmän tulevaisuudenkodin tunnukseksi.”
Taistelua verottajan kanssa
Kirkkoherra Eino Kolari jäi eläkkeelle kirkkoherran virastaan vuonna 1972. Uudeksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1973 Timo Kökkö (s. 14.5.1927 ja k. 23.7.2015), alun perin Mouhijärveltä kotoisin ollut pappi, joka ennen Tyrväälle tuloaan oli ollut Ylitornion kirkkoherrana. Jälleen oli pappilassa edessä remontti. Seinät tapetoitiin ja ulkorakennukseen rakennettiin WC-tila. Julkivivut pinnoitettiin ohutrappauksella 1970-luvun loppupuolella.
Kirkkoherra Kökkölle tyypillistä oli syvä rakkaus historiaan ja kulttuuriin. Timo Kökköä arvostettiin yhteiskunnallisesti aktiivisena ja sivistyneenä pappina ja ihmisenä, jota oli helppo lähestyä. Timo Kökkö tunnettiin hyvin niin Tornionjoen väylän varressa kuin Satakunnassakin. Siteet pohjoiseen syntyivät jo nuorena, kun hän solmi avioliiton Ellin kanssa, joka kuuluu vanhaan lappilaiseen Jokelan sukuun. Ylitorniosta tuli Kökön perheen ensimmäinen ja rakas kotipaikka. Timo Kökkö toimi siellä lähes 20 vuotta, muun muassa kristillisen kansanopiston johtajana ja Ylitornion kirkkoherrana. Kirkkoherran perheeseen syntyi viisi lasta. Timo Kökkö kuului elänsanalaiseen liikkeeseen ja toimi vuosina 1975-1981 Lestadiolaisten ylioppilaskodin hallituksen puheenjohtajana. Kirkkoherra Kökkö toimi yhteiskunnallisesti aktiivisesti ja hän toimi mm. kirkolliskokousedustajana vuosina 1974-1978 ja 1982-1988, Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajana sekä Suomen sotaveteraaniliiton hengellisen toimikunnan varapuheenjohtajana.
Takaisin synnyinseudulle
Elämän toinen vaihe alkoi vuonna 1973, kun Timo Kökkö muutti perheineen takaisin synnyinseudulleen Tyrvään kirkkoherraksi. Hän otti keskiaikaisen Pyhän Olavin kirkon uudelleen käyttöön. Kirkko restauroitiin, mutta pian se tuhoutui tulipalossa. Pyhän Olavin jälleenrakennus synnytti kansanliikkeen, jossa eläkkeelle jäänyt Timö Kökkö oli yksi keskeisistä vastuunkantajista. Hän vaikutti siihen, että tuhoutuneen kirkon uusiksi kuvittajiksi valittiin osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen.
Timo Kökkö perheineen asui Tyrvään pppilassa vuoteen 1980 asti
Aikojen kuluessa pappiloiden merkitys oli muuttunut. Kun pappila vielä 1800-luvun lopulla oli vireästi toimiva maatila, oli se 1980-luvulla enää kirkkoherran virka-asunto. Entisinä aikoina kirkkoherra sai tuloja pappilan maanviljelyksestä ja asuminen pappilassa oli lähes maksutonta. Pappiloiden verotus kuitenkin muuttui ja kirkkoherra joutui maksamaan veroa asumisedusta asunnon neliöiden mukaan. Vaikka kirkkoherra Kökkö järjesti paljon seurakunnan tilaisuuksia ja toimituksiakin kotinsa salissa, ei kirkkoherran virkahuonetta katsottu kirkkoherran työtilaksi, vaan verotus asuntoedusta toteutui raskaimman päälle. Tämä sai lopulta kirkkoherra Kökön hankkimaan oman talon ja pappila jäi tyhjilleen.
Tyrvään pappila virastona, 1981-2012
Kökön perheen muutettua pois tyrvään pappilasta rakennus muutettiin virastokäyttöön. Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto jäivät entisille paikoille. Pappilan sali otettiin kokouskäyttöön. Ruokasali muutettiin toimitus- ja kahvihuoneeksi. Nurkkahuoneesta tehtiin kirkkoherran virkahuone ja välihuoneesta monistushuone. Keittiöstä tehtiin päivystävän papin huone. Yläkerran huoneet jätettiin tyhjilleen. Sauna jätettiin kylmilleen energian säästämiseksi ja autotallista tehtiin välinevarasto. Kellariin sijoitettiin lämmin arkisto. Valaistus uusittiin.
Uuden virastotalon valmistuttua kirkkoherranvirasto muutettiin vuonna 1989 toimisto- ja päiväkerhotiloiksi. Rakennuksessa oli tilat päiväkerholle, nuorisotoimistolle, lähetys- ja lapsityön toimistolle sekä päiväkerhotoimistolle. Ullakkohuoneisiin sijoittuivat lastenohjaajien sosiaalitila, varastotiloja ja pieno kokoustila. Keittiö- ja WC-kalusteet uusittiin. Keittiöön ja WC-tiloihin tehtiin koneellinen ilmanpoisto. Pappilan ruukkutiilikatto uusittiin vuonna 1992.
Vuonna 2012 Tyrvään pappilassa todettiin sisäilmaongelma, jonka aiheuttivat kostuneet eristeet ja lahonneet lattiarakenteet. Eristeet vaihdettiin ja koko taloon asennettiin uudet lakatut puulattiat. Lämpöputket uusittiin ja ne vedettiin pääosin pinta-asennuksina rakennuksen seinille. Piha-alue asfaltoitiin.
Kirkkovaltuusto päätti pappilan myymisestä
Lattiaremontin jälkeen todettiin, että pappilassa aiemmin olleet toiminnot oli siirretty muihin toimivimpiin tiloihin ja kun seurakuntien yhdistyessä Sastamalan seurakunnalla oli samaan aikaan runsaasti huolehdittavia tiloja, Sastamalan seurakunnan kirkkoneuvosto päätti laittaa Tyrvään Pappilan kiinteistön myyntiin. 31.1.2014 Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuusto päätto pappilan myymisestä Partnos Oy:lle niukalla määräenemmistöllä äänin 22-10. Kaupasta valitettiin ja vuoden verran oltiin epätietoisia, mikä pappilan kohtalo tulee olemaan. Valitukset hylättiin ja pappilan valmistuminen kohti uutta elämää saattoi alkaa.
Rapistunut pappila oli surullinen näky
Ulkorappauksesta puuttui suuria paloja. Yläkerran parvekkeen kaiteen alaosan tiilet olivat murentuneet ja kaide pysyi vain hyvällä onnella paikallaan. Sisällä uudet lakatut mäntylattiat näyttivät hienoilta, mutta niiden alla ei ollut kosteudensulkuelementtejä. Lattiat jouduttiin avaamaan. Pappilassa oli alas lasketut katot, jotka oli koolattu kiinni vanhoihin tikkurapattuihin kattoihin. Valaistuksena olivat loisteputket ja seiniä kiersivät tietoliikennekourut. Yläkerrassa molempien päiden ullakot olivat täynnä tavaraa. Tapetit ja ulko-ovet edustivat 1950-lukua. Puutarha rehotti ja piha-alue oli kauttaaltaan asfaltoitu.
Uusille omistajille oli alusta asti selvää, että pappila palautettaisiin siihen loistoonsa, jossa se oli ollut valmistuttuaan vuonna 1922. Pappila sijaitsee luonnon ja kulttuurihistorian kannalta upealla paikalla Liekoveden rannalla, lähellä Sastamalan keskustaa ja Tyrvään kirkkoa.
Tyylikkäästi ja huolella entisöity Tyrvään Pappila on kulttuuriteko
Kirsi-Marja ja Jarmo Nieminen ovat Tyrväänpappilan uusi omistajapariskunta. Tyylikkäästi ja huolella entisöity Pappila on heille elävä kulttuuriteko, josta kaikki vieraat voivat nauttia. Kirsi-Marja ja Jarmo ovat halunneet luoda Suomeen ja Sastamalaan uudenlaisen tapahtumatalon, jossa herkullinen ruoka on kaikkien tilaisuuksien keskiössä. Pappila yhdistää elämyksellisesti historiallisen miljöön ja elävän kulttuurin. Kirsi-Marja ei ole viihtynyt viittä vuotta pidempään yhtäjaksoisesti samassa työssä; hän on alkuperäiseltä ammatiltaan lastenlääkäri. Lääkärin työuran aikana hän ehti toimia sairaalalääkärinä, yksityislääkärinä sekä perustaa Pohjois-Suomeen kaksi lääkäriasemaa. Hän ei ole enää palaamassa lääkärin toimeen, koska hän ei koe pystyvänsä 20 minuutin vastaanotolla potilaitaan auttamaan. Seuraava haaste Kirsi-Marja Niemisen elämässä on opiskella ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi.
Opettajapariskunta adoptoi Kirsi-Marjan hänen ollessa 6-vuotias. Perhe asui talvet Kaustisella ja kesät Sastamalassa, missä perheellä oli oma mökki. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla viulua soittanut Kirsi-Marja sai kokemuksesta tuhdisti esiintymisvarmuutta. Niemiset ovat tehneet suuria kulttuuritekoja, jotka lisäävät Sastamalan matkailun vetovoimaa paikkakunnalle. Tyrvään Pappilan kunnostusta varten Kirsi-Marja Nieminen tutki Vammalan seurakunnan kirkkoherran viraston arkistoa ja sai tutustua kiinnostaviin ihmisiin, jotka tiesivät neuvoa vanhan ajan rakennustavoista ja arkkitehtuurista.
Vuonna 2014 Niemiset ostivat Tyrvään Pappilan 510 000 eurolla. Tarjouksen Pappilasta jätti Vexve Group Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen on. Sitä ennen Niemiset olivat viettäneet viitisen vuotta Kittilässä. Tyrvään Pappila oli hyvin huonossa kunnossa ja paikka jouduttiin remontoimaan lähes kauttaaltaan. Pappilan kunnostus kesti yli kaksi vuotta ja kunnostustöissä oli noin 250 henkeä kaikkiaan. Niemisen perheen toiminta kulttuuriperinnön vaalijana on merkinnyt monenlaisia työtehtäviä. Tyrvään Pappilaa vielä suurempi ponnistus oli Funkkistalo, missä toimii tänä päivänä galleria, kahvila ja musiikkisali. Niemisen perhe omistaa myös Mattilan majatalon, joka sijaitsee Kärppälän ratsutilalla. Tilalla on 30 hevosta, joista Niemisten omistuksessa on kymmenen hevosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti