Moderna on amerikkalainen lääke- ja bioteknologiayritys, joka sijaitsee Cambridgessa, Massachusettsissa. Moderna on keskittynyt RNA-terapiaan, mutta ennen kaikkea mRNA-rokotteisiin. Nämä mRNA-rokotteet käyttävät kopioita molekyylistä, jota kutsutaan lähetti-RNA:ksi (mRNA) immuunivasteen tuottamiseksi. Moderna-yrityksen ainoa kaupallinen tuote lienee Moderna COVID-19-rokote. Vuonna 2022 Modernalla on 44 hoito- ja rokotekandidaattia, joista 21 on kerrottu käyneen kliinisissä kokeissa. Rokotekandidaattien kohteita ovat influenssa, HIV, hengitysteiden synsyyttivirus (hRSV), Epstein-Barr-virus (ihmisen gammaherpesvirus 4), Nipah-virus (Nipah henipavirus, jota lepakot levittävät ja joka aiheuttaa sairauden, jossa on korkea kuolleisuus), Chikungunya-virus (CHIKV, infektio, jonka oireet ovat kuumeilu ja nivelkivut), kerta- ja tehosterokote COVID-19, sytomegalovirusrokote sekä kaksi syöpärokotetta.

Kanadalainen kantasolubiologian tutkijatohtori, Derrick J. Rossi (s. 5.2.1966 Toronto) perusti vuonna 2010 Modernan ja yrityksen toiminta perustui havaintoon, että pluripotenteja kantasoluja voidaan muuttaa ja ohjelmoida uudelleen. Time-lehti arvioi tämän pluripotentin löydön yhdeksi vuoden kymmenestä suurimmasta lääketieteellisestä läpimurrosta. Time-lehti valitsi vuonna 2011 Rossin 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Derrick Rossi tutki vuonna 2005 Stanfordin yliopistossa unkarilaisen biokemistin, Katalin Karikòn artikkelia RNA-välitteisestä immuuniaktivaatiosta sekä hänen yhteistyönsä tuloksena amerikkalaisen immunologi Drew Weissmanin kanssa nukleosidimodifikaatioista, jotka estävät RNA:n immunogeenisyyttä.

Derrick Rossi.

Derrick Rossi syntyi Torontossa maltalaiseen maahanmuuttajaperheeseen, perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Perheen äiti, Agnes, omisti leipomon ja Fred-isä toimi autokorjaamossa 50 vuotta. Derrick Rossi opiskeli Dr. Norman Bethune High Schoolissa, Scarboroughissa. Hän kiinnostui molekyylibiologiasta ja suoritti molekyyligenetiikan perustutkinnon- ja maisterintutkinnon Toronton yliopistossa. Myöhemmin hän valmistui vielä tohtoriksi. Vuonna 2003 Rossi työskenteli Helsingin yliopistossa ja vuosina 2003-2007 hän toimi Stanfordin yliopistossa Irving Weissmanin laboratoriossa. Harvard Medical Schooliin Rossi nimitettiin apulaisprofessoriksi sekä Harvardin yliopiston kantasolujen ja regeneratiivisen biologian osastolle. Samaan aikaan Rossi oli Harvardin yliopiston kantasoluinstituutin päällikkö sekä tutkija Immune Disease Institutessa (IDI) ja lastensairaalan solu- ja molekyylilääketieteen ohjelmassa Bostonissa.

Rossi yhdessä amerikkalaisen lääkärin ja tutkijan, Kenneth R. Chien (s. 1951) kanssa ilmoittivat vuonna 2013, että he ”pystyivät parantamaan hiirten sydämen toimintaa ja parantamaan niiden pitkän aikavälin eloonjäämistä ohjaamalla heidän kantasolujensa erilaistumista sydän- ja verisuonisolutyyppeihin” merkittävänä askeleena regeneratiivista hoitoa kohti mentäessä. Rossi kehitti menetelmän mRNA:n modifoimiseksi ensin transfektoimalla ihmissoluihin ja sitten erottamalla se luuytimen kantasoluiksi, jotka voidaan sitten eriyttää halutuiksi kohdesolutyypeiksi. Rossi otti yhteyttä vuonna 2010 Harvardin yliopiston tiedekunnan jäseneen, professori Timothy A. Springeriin, joka taivutteli sijoitukset Kenneth R. Chieniltä, Bob Langerilta ja Noubar Afeyanin johtamalta Venture Studio Flagship Venturesilta. Yhdessä he perustivat ”ModeRNA Therapeuticsin”. Armenialais-amerikkalais-kanadalainen yrittäjä, keksijä ja hyväntekijä Noubar Afeyan (s. 1962) Modernan suurimpana osakkaana palkkasi Modernan toimitusjohtajaksi ranskalaisen liikemiehen, Stéphane Bancelin (s. 1972), joka elokuussa 2021 omisti Modernasta 8 prosentin osuuden ja hänen nettovarallisuutensa oli arviolta 12,5 miljardia dollaria. Bancelin oli aikaisemmin BioMérieux’n ja Eli Lilly and Companyn johtaja. Jo joulukuussa 2012 Moderna keräsi 40 miljoonan dollarin voitot.

Lääkeyhtiö Moderna vaihtoi nimensä vuonna 2018 muotoon ”Moderna Inc” ja samalla lisäsi edelleen rokotekehitysportfoliotaan. Lääkeyhtiö avasi heinäkuussa 2018 200 000 neliön laitoksen Norwoodissa, Massachusettissa rokotteiden valmistusta, prekliinistä eli sairautta edeltävää työtä sekä kliinistä työtä varten. Historian suurimmalla biotekniikan listaumisannilla Modernasta tuli joulukuussa 2018 julkisesti noteerattava yhtiö. Yhtiö keräsi kaikkiaan 621 miljoonaa dollaria annillaan markkinoilta – 23 dollari osakkeita kaikkiaan 27 miljoonaa osaketta. Moderna Covid-19-rokote – koodinimeltään mRNA-1273 – myydään tuotenimellä Spikevax, on Covid-19-rokote, jonka yhteistyössä ovat kehittäneet Moderna, Yhdysvaltain kansallinen allergia- ja tartuntatauti-instituutti (NIAID) ja Biomedical Advanced Research and Development Authority (BARDA). Yhdysvalloissa mRNA-1273:lle myönnettiin hätäkäyttölupa 18.12.2020 ja Kanadassa se hyväksyttiin 23.12.2020 käytettäväksi. Euroopan unionissa tuote hyväksyttiin käyttöön 6.1.2021 ja Yhdistyneissä kuningaskunnissa mRNA-1273 hyväksyttiin käytettäväksi 8.1.2021. Lääkeyhtiö Moderna teki yhteistyötä sveitsiläisen sopimusvalmistajan, Lonza Groupin, kanssa tuottaakseen jopa miljardi annosta rokotetta vuonna 2021.

Lääkeyritys Moderna patentoi syöpätutkimuksiaan varten Covidin ainutlaatuisesta furiinin pilkkomiskohdasta piikkiproteiinista löydetyn geenisekvenssin jo vuonna 2017.Tutkijoiden mukaan mahdollisuus on yksi kolmesta biljoonasta (10¹²), että Covid-19 on kehittynyt luonnollisesti. Aiheellinen epäily Covid-viruksen manipuloinnista laboratoriossa nousi tutkijoiden löytäessä viruksen piikkiproteiinista Modernan omistamasta geneettisestä materiaalista. Tutkijat ovat löytäneet täysin identtisen koodipätkän Modernan kolme vuotta ennen pandemiaa patentoidusta geenin osasta. Identisyys on löydetty SARS-CoV-2:n ainutlaatuisesta furiinin pilkkomiskohdasta. Tämän vuoksi virus on tehokas tartuttaja ja se myös erottaa sen muista koronaviruksista. Sen rakenne on ollut yksi viruksen alkuperästä käydyn keskustelun kiistakohdista ja toiset tutkijat ovat esittäneet, että sellainen virus ei ole voinut syntyä luonnollisesti. Frontiers in Virology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tiedemiehet vertasivat Covid-19:n koostumusta miljooniin sekvenssoituihin proteiineihin verkkotietokannassa. Vaiheen I kliiniset tutkimukset aloitettiin 15.3.2021 mRNA-1283:lle, joka on ensisijaisesti valmistajan mukaan tarkoitettu käytettäväksi Covid-19-rokotteen tehosteena.

Lääkeyhtiö Moderna jätti helmikuussa 2016 patenttihakemuksen osana syöpätutkimustaan. Modernalle patentoitu sekvenssi on osa MSH3-nimistä geeniä, jonka yleisesti tiedetään vaikuttavan siihen, kuinka vahingoittuneet solut korjaavat itseään elimistössämme. Covidin furiinin pilkkomiskohdan rakenteen muodostaa kaksitoista yhteistä kirjainta ja loput vastaavat läheisen genomin osan nukleotideja, jonka ansiosta piikkiproteiini aktivoituu furiini-nimisellä entsyymillä. MSH3-mutaatio ei ole satunnainen mutaatio, vaan erityinen sekvenssi, johon on tarkoituksella lisätty syöpägeeni. MSH3-mutaation tarkoitus on varmistaa onkologiaan (syöpään) liittyvien proteiinien tuotanto. US 9587003 patentin geenipätkä on päätynyt Covid-19 tautia aiheuttavan viruksen sisään. MSH3-geeni on jo pitkään tiedetty syöpää aiheuttavista mutaatioistaan. Syövät aiheutuvat MSH3-geenin mutaatiosta, sillä se aiheuttaa DNA-korjaukseen virheitä. Kansainväliset tiedemiehet ovat sitä mieltä, että furiinin pilkkomiskohta on voinut muuntautua laboratorio-olosuhteissa ihmissoluilla tehdyissä kokeissa. Mahdollisuus siihen, että Modernan sekvenssi olisi syntynyt satunnaisesti luonnollisen evoluution kautta, on yksi kolmeen biljoonaan (10¹²). Covid-19 tautia levittävä SARS-CoV-2-virus kantaa sisällään kaiken sen leviämiseen tarvittavan tiedon – noin 30 000 kirjaimessa geneettistä koodia -, jota kutsutaan RNA:ksi.

Lokakuussa 2021 ruotsalaiset tiedemiehet julkaisivat tutkimuksen nimeltään ”SARS-CoV-2 Spike Impairs DNA Damage Repair and Inhibits V(D)J Recombination In Vitro”. Tutkimus paljasti molekyylimekanismin, jolla piikkiproteiini voi haitata adaptiivista eli sopeutumiskykyistä immuniteettia ja korostaa mRNA-rokotteiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Piikkiproteiini siis estää merkittävästi DNA-vaurioiden korjausta, jota tarvitaan tehokkaaseen V(D)J-rekombinaatioon adaptiivisessa immuniteetissa. Piikkiproteiini sisältää Modernan vuonna 2017 patentoiman geenipätkän, joka estää DNA-vaurioiden korjausta.

Virologi Luc Montagnier.

Virologi Luc Montagnier (s. 18.8.1932 Chabris, Ranska ja k. 8.2.2022 Neuilly-sur-Seine, Ranska) oli Ranskan keskeisiä AIDS-tutkijoita. Vuonna 1983 hänen johtamansa tutkimusryhmä löysi tautia aiheuttavan HI-viruksen. Luc Montagnier sai Françoise Barré-Sinoussin kanssa löydöstä Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 2008. Luc Montagnier johti HI-viruksen löytänyttä tutkimusryhmää Pasteur-instituutissa, Pariisissa. Luc Montagnier on alusta lähtien sanonut, että SARS-CoV-2 sisältää pätkän HI-virusta. Luc Montagnier’le on myönnetty mm. Albert Lasker-palkinto kliinisestä lääketieteellisestä tutkimustyöstä vuonna 1986, Gairdner-palkinto vuonna 1987 ja Kuningas Faisalin palkinto vuonna 1993.

Virologi Luc Montagnier kuoli valitettavasti vain muutamaa päivää ennen kuin hänen piti todistaa oikeudessa, jossa lakimiehet esittelevät todistusaineistoa maailmanlaajuisesta Covid-19 salaliitosta ja kansanmurhasta. Modernan patentoima ja syöpää tuottava geenipätkä löytyy SARS-CoV-2-viruksesta. DNA-korjausta siinä estää juuri piikkiproteiini, joka lopulta johtaa syöpään. Ei ole mitenkään mahdollista, että se olisi joutunut sinne mitenkään luonnollisella tavalla; sellainen mahdollisuus on käytännössä poissuljettu äärimmäisen mitättömänä todennäköisyytenä.