Amerikkalaisista jazzpianisteista yksi arvostetuimmista oli Arthur Tatum Jr. (s. 13.10.1909 ja k. 5.11.1956). Useat muusikot pitivät Art Tatumin teknistä taitoa uransa alusta lähtien poikkeuksellisena. Monet pianistit koettivat kopioida Tatumia; toiset kyseenalaistivat omia taitojaan hänen tapaamisensa jälkeen ja jotkut jopa päätyivät hänen tavattuaan vaihtamaan soitinta. Sen lisäksi, että Art Tatum sai yleisesti tunnustusta virtuoositekniikastaan, hän laajensi jazzpianon tulkintaa ja rajoja paljon alkuperäisten vaikutusten ulkopuolelle ja loi uuden pohjan jazzissa innovatiivisen käytön avulla mm. harmoniaan, bitonaalisuuteen ja äänettämiseen.
Art Tatum varttui Toledossa, Ohiossa; siellä hän aloitti pianonsoiton ammattimaisesti ja hänellä oli oma radio-ohjelma teini-ikäisenä. Tatumin äiti, Mildred Hoskins, syntyi noin vuonna 1890 Martinsvillessä, Virginiassa ja äiti oli käsityöläinen. Hänen isänsä, Arthur Tatum Sr. syntyi Statesvillessä, Pohjois-Carolinassa ja isä työskenteli mekaanikkona. Perhe muutti vuonna 1909 Pohjois-Carolinasta aloittaakseen uuden elämän Toledossa, Ohiossa. Perheessä oli neljä lasta, joista Art oli vanhin elossa säilynyt. Yhdeksän vuotta Artin jälkeen syntyi Arline ja kaksi vuotta myöhemmin Karl. Karl meni yliopistoon ja ryhtyi sosiaalityöntekijäksi. Perhe kunnioitti perinteitä ja kävi kirkossa.
Lapsuudesta asti Art Tatumilla oli heikentynyt näkö, jota usein selitettiin kaihilla. Silmäleikkausten seurauksena Art Tatum pystyi 11-vuotiaana näkemään lähellä olevia esineitä ja erottamaan värejä. Lopulta näkö heikkeni lopullisesti pahoinpitelyn seurauksena hänen ollessa 20-vuotias. Hyökkäys jätti hänet täysin sokeaksi vasemmasta silmästä ja oikeassa silmässä oli hyvin rajoittunut näkökyky. Näkökyvystään huolimatta usein kerrottiin hänen nauttineen korteilla pelaamisesta ja poolista.
Ei ole olemassa varmaa tietoa siitä, soittivatko Art Tatumin vanhemmat mitään soittimia, mutta ainakin Art sai vaikutteita kirkkomusiikista perheen käydessä Grace Presbyterian Churchissa. Nuorena Art Tatum kuitenkin aloitti pianonsoiton ja ainakin aluksi hänen soittonsa perustui korvakuuloon, joka auttoi muistin kehittymisessä erinomaiseksi ja tarkan äänenkorkeuden hahmottamisessa. Hänen muusikkoystävillään on paljon tarinoita Art Tatumin täydellisestä sävelkorvasta. Jo lapsena hän oli herkkä pianon intonaatiolle ja hän vaati siksi pianon viritystä usein. Art Tatum oppi säveliä radiosta, äänilevyiltä sekä kopioimalla pianorullan äänitteitä. Hänen kiinnostuksensa urheiluun oli elinikäistä. Art Tatumilla oli tietosanakirjamuisti baseball-tilastoista.
Art Tatum kävi ensin Jefferson Schoolin Toledossa, minkä jälkeen hän siirtyi sokeiden kouluun Columbukseen, Ohioon, loppuvuodesta 1924. Vuoden siellä oltuaan hän siirtyi Toledon musiikkikouluun. On perusteltua olettaa, että Art Tatum on suurelta osin itseoppinut pianistina, koska klassisia pianotunteja Tatumille antanut Overton G. Rainey – itsekin näkövammainen - ei suvainnut improvisointia ja kitki oppilailtaan jazzin soiton yrityksetkin. Art Tatum teki jo soittokeikkoja maksua vastaan vuosina 1924-1925. Varttuessaan Art Tatum sai vaikutteita etupäässä jazzpianisti Fats Wallerin (Thomas Wright, s. 21.5.1904 ja k. 15.12.1943) ja pianisti, säveltäjä James Price Johnsonin (s. 1.2.1894 ja k. 17.11.1955) soitoista. Jazzpianisti ja orkesterinjohtaja Earl Kenneth Hines (s. 28.12.1903 ja k. 22.4.1983) kuului myös Tatumin ihailemiin muusikoihin.
Art Tatum voitti vuonna 1927 amatöörikilpailun ja hän alkoi heti sen jälkeen soittaa Toledon radioasemalla WSPD aamuostosohjelmassa; sangen pian Tatumilla oli jo oma päivittäinen radio-ohjelma. Tatum otti tavaksi usein vierailla työajan jälkeen klubeilla tapaamassa muita muusikoita. Hän nautti monien pianistien kuuntelusta ja jäi itse vielä kernaasti soittamaan, kun muut olivat lopettaneet soittonsa. Usein hänen soittonsa saattoi kestää aamunkoittoon saakka. Hänen oma radio-ohjelmansa oli ajoitettu keskipäivän aikaan, jolloin hän ennätti vielä itse levätä ennen iltaesityksiä. Blue Network lähetti Tatumin radio-ohjelmia uudestaan valtakunnallisesti vuosina 1928-1929. Vähitellen Art Tatum alkoi laajentaa esiintymisiensä kohteita Keskilännen kaupunkeihin, sellaisiin kuten Cleveland, Columbus ja Detroit.
Pian tieto Tatumin taidoista alkoi levitä joka puolelle ja Toledon kautta matkustaneet kansalliset muusikot poikkesivat klubeilla katsastamassa ja hämmästelemässä Tatumin soittoa. Sellaisia muusikoita olivat esim. säveltäjä, pianisti ja orkesterinjohtaja Duke Ellington (Edward Kennedy Ellington, s. 29.4.1899 ja k. 24.5.1974) ja pianisti, yhtyeenjohtaja, sovittaja ja säveltäjä James Fletcher Hamilton Henderson (s. 18.12.1897 ja k. 29.12.1952). Art Tatum sai rohkeutta näiltä muusikkoystäviltä, mutta silti hän koki olevansa vielä1920-luvun lopulla epäkypsä muuttamaan New Yorkiin, jazzmaailman keskukseen, jossa useat jazzmuusikot työskentelivät ja asuivat.
Laulajatar Adelaide Louise Hall (s. 20.10.1901 ja k. 7.11.1993) kuuli Art Tatumin soittoa Toledossa vuonna 1932. Laulajatar kiinnitti välittömästi Art Tatumin bändiinsä pianoa soittamaan. 5.8.1932 Adelaide Hall yhtyeensä kanssa äänitti New Yorkissa kaksi äänilevyn puolta, kappaleet I’ll Never Be the Same ja Strange as It Seems. Nämä kappaleet olivat Art Tatumin ensimmäiset studioäänitteet. Viisi päivää myöhemmin tuli jatkoa äänityksiin kahden muun kappaleen verran. Lisäksi Art Tatum soitti omana soolona kappaleen Tea for Two. New Yorkin saavuttuaan Art Tatum osallistui Morganin baarissa Harlemissa kilpailuun Johnsonin, Wallerin ja William Henry Joseph Bonaparte Bertholf ”The Lion” Smithin (s. 23.11.1893 ja k. 18.4.1973) kanssa. Art Tatum soitti sovitukset kappaleista Tea for Two ja Tiger Rag. Johnson lausui Art Tatumin soitosta myöhemmin: ”Kun Tatum soitti Tea for Two sinä iltana, luulisin, että se oli ensimmäinen kerta, kun kuulin sen todella soivan.” Art Tatum lunasti paikkansa jazzpianistien eturivistä. Tatum ja Waller tulivat hyviksi ystäviksi; heidän elämäntapansakin oli samanlainen – molemmat joivat vuolaasti ja elivät niin ylellisesti kuin tulot sallivat.
New Yorkissa Art Tatumin ensimmäinen soolopianotyöpaikka oli Onyx Clubissa, 35 West 52nd Streetillä sijaitsevassa jazzklubissa, joka avattiin vuonna 1927. Onyx Club oli yksi ensimmäisistä jazzklubeista, jotka avattiin 52nd Streetille, josta tuli kaupungin julkisen jazzesityksen keskuspaikka. Maaliskuussa 1933 Art Tatum taltioi neljä ensimmäistä soolojulkaisua vuonna 1916 perustetulle Brunswick Recordsille. Taltioidut kappaleet olivat Tiger Rag, Tea for Two, St. Louis Blues ja Sophisticated Lady. Taloudellisesti vaikeina aikoina vuosina 1934 ja 1935 Art Tatum soitti pääasiassa Clevelandin jazzklubeissa, mutta hän myös tallensi New Yorkissa neljä kertaa soittoaan vuonna 1934 ja kerran vuonna 1935. Tatum vieraili samoin kansallisessa radiossa, Fleischman Hour-lähetyksessä, jota isännöi laulaja, muusikko, näyttelijä ja juontaja Rudy Vallee (Hubert Prior Vallée, s. 28.7.1901 ja k. 3.7.1986) vuonna 1935. Elokuussa 1935 Art Tatum avioitui Clevelandista kotoisin olleen Ruby Arnoldin kanssa. Tatumin ollessa 24-vuotias vuonna 1933 syntyi hänen ainut tunnettu lapsi, Orlando. Orlando äiti oli Marnette Jackson, tarjoilija Toledosta, mutta paria ei koskaan vihitty. Kummallakaan Orlandon vanhemmalla ei ollut suurta roolia poikansa elämässä, mutta poika teki sotilasuran ja kuoli 1980-luvulla. Syyskuussa 1935 Art Tatum aloitti vuoden mittaisen työrupeaman Three Deucesissa, Chicagossa; aluksi hän soitti solistina ja sitten kvartetissa rumpujen, kitaran ja alttosaksofonin kanssa.
Chicagon keikkojensa päätyttyä Art Tatum matkusti junalla – lentopelkonsa vuoksi – Kaliforniaan. Kaliforniassa Art Tatum jatkoi elämäänsä samaan malliin, mihin oli jo tottunut; soittokeikkojen jälkeen jatkuivat pitkät istunnot alkoholin kanssa kapakoissa. Tatumin lempijuomaa kapakoissa oli Pabst Blue Ribbon-olut, joka todennäköisesti edesauttoi hänellä diabeteksen puhkeamiseen. Kaliforniassa Art Tatum soitti myös Hollywoodin bileissä sekä esiintyi laulaja, näyttelijä Bing Crosbyn (Harry Lillis Crosby Jr., s. 3.5.1903 ja k. 14.10.1977) radio-ohjelmassa loppuvuonna 1936. Bing Crosby teki vuosina 1926-1977 yli 70 pitkää elokuvaa ja taltioi yli 1 600 laulua äänilevyille. Los Angelesissa Tatum äänitti seuraavan vuoden alussa neljä kappaletta Decca Recordsille Art Tatum and His Swingster-nimisellä sekstetillä. Tatum esiintyi suurilla klubeilla Los Angelesissa, Chicagossa ja New Yorkissa, mutta aina välillä hän esiintyi myös pienillä klubeilla, joissa ei tavallisesti suuria tähtiä nähty soittamassa. Trumpetisti, laulaja, bändin johtaja Louis Leo Priman (s. 7.12.1910 ja k. 24.8.1978) kanssa Art Tatum teki työtä New Yorkin Famous Door-klubilla. Klubin avajaisissa vuonna 1935 esiintyi juuri Louis Prima.
Maaliskuussa 1938 Art Tatum ja Ruby lähtivät Englantiin Cunard-White Star Linen varustamon vuonna 1936 valmistuneella Queen Mary-matkustajalaivalla. Tatum esiintyi Englannissa kolmen kuukauden ajan. Englannissa hän esiintyi myös kahdesti BBC Television-ohjelmassa Starlight. Englannissa julkaistiin samoin neljä hänen sävellystään. Englannista he palasivat taas Chicagoon esiintymään. Ulkomaanmatka vaikutti hänen maineeseensa varsinkin valkoisen yleisön keskuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti