Elämme sellaisia aikoja, joita ei olisi halunnut enää koskaan nähdä uudestaan. Sota-aikoina monet esivanhempamme joutuivat elämään fyysisesti puutteessa ja monista asioista oli oikeasti pulaa. Nyt meidän sukupolvelle koitetaan tuoda tätä samaa puutetta tutuksi hämmästyttävällä tavalla. Tänään katselemme asiaa hieman yhden alan näkökulmasta, nimittäin lääketeollisuuden kannalta.
Tänään voi edessämme hyvin olla tilanne, että hyvin varakkaissakin maissa on todella pulaa lääkkeistä. Enää ei voida sanoa, että tämä ongelma näkyisi vain Etelä- tai Itä-Euroopan maissa; nyt olemme lääkepulassa koko EU-alueella, jos lääketeollisuus niin haluaa. Tämä julma tosiasia on tullut karulla tavalla monien sairauksien kanssa täysin selväksi. Kuinka me sitten olemme tulleet tähän tilanteeseen, vaikka lääkeyhtiöt tahkoavat biljoonien eurojen tuloksia maailmanlaajuisesti? Lääketeollisuus häikäilemättömästi myöntää sen tosiasian, että lääkkeiden toimitushäiriöt johtuvat suoraan liian alhaisiksi valtioiden neuvottelemista lääkkeiden hinnoista. Lääkeyhtiöt hyvin mielellään koittavat kääntää vastuun tilanteesta sopijakumppaneiden, – käytännössä siis – valtioiden syyksi. Käytännössä kuitenkin lääketeollisuudella on käytössä kiristyskeino, jolla lääkkeiden hintoja saadaan edelleen nostettua keinotekoisesti.
Vaikka vanhat, toimivat ja elintärkeät lääkkeet olisivat käypää tavaraa markkinoilla, lääketeollisuus voi jopa lopettaa tällaisten lääkkeiden valmistuksen täysi itse. Tämä on johtanut jopa siihen, että ihmishenkiä menetetään, koska lääkkeiden valmistus yhtäkkiä lopetetaan. Itse lääketeollisuus laittaa innovatiiviset lääkkeensä etusijalle toiminnassaan. Näiden lääkkeiden hinta voidaan nostaa niin korkeaksi, että potilailla ei ole enää mitään mahdollisuuksia hankkia näitä lääkkeitä. Globalisaatio on johtanut apteekkien lääkevarastot lääkepulaan, vaikka sairaaloissa esimerkiksi tarvittaisiin samaan aikaan runsain määrin lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. Näillä välttämättömyystuotteilla häikäilemätön lääketeollisuus tekee kansainvälistä kauppaansa.
Useilla lääkkeillä ilmoitetaan olevan toimituskatkoksia apteekeille. Apteekeilla saattaa olla samanaikaisesti useita kymmeniä lääkkeitä, joiden toimitus on katkaistu ainakin väliaikaisesti. Kaikki lääkevalmistajat harjoittavat tätä toimitusten katkomista ja näiden lääkkeiden joukossa on hyvinkin tarpeellisia lääkkeitä monille ihmisille. Apteekit on tässä tilanteessa täysin avuttomia ja kädettömiä. Terveydenhoidossa tällaisen tilanteen jatkuminen on johtanut lääkkeiden ja hoitojen säännöstelyyn potilaille. Kaikille potilaille ei vain yksinkertaisesti riitä jotakin lääkettä, joten hoitohenkilöstön täytyy priorisoida hoidon saajat.
Saksalainen Medac-lääkeyhtiö toimittaa syöpähoitoihin Ranskassa BCG-liuosta, jolla valmistaja ilmoittaa olevan suuria toimitusvaikeuksia. Koska lääkettä ei ole vapaasti saatavilla, täytyy tarkasti valita mahdolliset potilaat, joille lääkehoitoja voidaan kulloinkin antaa. Tässä kyseisessä syöpähoidossa oli jo olemassa vanha lääke, joka kehitettiin yli sata vuotta sitten rokotteesta. Calmette-rokotetta annettiin vielä 1950-luvulla lapsille tuberkuloosia vastaan. Nyt lääkeyhtiötä ei kiinnosta enää tämän vanhan lääkkeen valmistus varastoon, koska se on heidän mielestään liian halpa lääke. Nämä toimitusvaikeudet alkoivat jo yli kymmenen vuotta sitten. Silloinen lääkevalmistaja Sanofi-yhtiö oli lääkevalmistajana kolmanneksi suurin yhtiö. Lääkettä valmistettiin lääkeyhtiön Toronton tehtaalla. Jo vuonna 2012 lääkkeen tuotanto keskeytettiin.
FDA eli Yhdysvaltojen elintarvike ja lääkevirasto ilmoitti lääkevalmistajalle, että he ovat havainneet lääkkeen valmistuksessa kontaminaatio-ongelmia. Aseptisten tuotantoalueiden ja -välineiden siivouksessa ja desinfioinnissa on puutteita. Havaittiin myös lintujen pesivät tehtaan ilmanottoaukkojen ritilöillä. Sanofi-lääkeyhtiö teki tarvittavat korjaukset tuotannon suhteen ja lääkkeen tuotanto saatiin jälleen käynnistettyä. Lääkeyhtiö ilmoitti kuitenkin lopettavansa kyseisen lääkkeen valmistuksen vuonna 2016. Lopetuksen syyksi tehdas ilmoitti tuotantovaikeudet. Selitys oli kummallinen, koska yhtiön asiakirjojen mukaan tehdas oli valmiudessa vastaamaan lääkkeen kysyntään. Sanofi ei selvästi enää halunnut valmistaa vanhaa ja liian edullista lääkettä, sillä BCG:n valmistui toi valmistajalleen vain surkean pienen osuuden yhtiön liikevaihdosta. Yhtiö ei myöskään halunnut enää investoida rahaa lääkettä valmistaneeseen, vanhaan tehtaaseen. Sanofi-yhtiön päätös lääkkeen valmistuksen lopettamisesta johti välittömästi pulaan virtsarakon syövän lääkkeistä.
Tilanteen vuoksi hoitoa tarvitsevia potilaita joudutaan pisteyttämään, jotta saadaan jollakin tarkkuudella selville, ketkä tarvitsevat kiireellisemmin hoitoa ja ketkä joutuvat hoitoa vielä odottamaan. Leikkaushoidolla voidaan ehkä koittaa poistaa kasvaimia, mutta riski kasvaimien uusimiseen on erittäin suuri, koska lääketiede ei pääse käsiksi syöpäkasvainten syntymekanismiin. Nämä priorisoinnit tuovat monille vanhemmille ihmisille vääjäämättä mieleen sotien ajat, jolloin myös kaikesta todella oli pulaa. Silloin se vain oli enemmän todellista pulaa, kun nyt tilanteessa on suurelta osin tehdyn maku.
Tästä esimerkistä näemme selvästi, kuinka lääkkeiden valmistus on vain kylmää liiketoimintaa. Jos lääkeyhtiö laskeskelee, että tuotantolinja kannattaa valjastaa tuottavampaan käyttöön, kuin vanhan lääkkeen valmistamiseen, se myös sen tuotantomuutoksen liiketaloudellisin perustein tekee. Tässä yhtiön päätöksessä ei mitenkään oteta huomioon, että valtava määrä ihmisiä joutuu pulaan, kun eivät saa tarvitsemaansa lääkettä. Ansaintalogiikka lääkeyhtiöillä toimii siten, että aluksi uusi lääke suojataan patenteilla, joilla voidaan saada monopoliasema lääkemarkkinoilla 10-20 vuoden ajaksi. Tämän suojauksen voimassaollessa koitetaan lääkkeen hinta nostaa niin korkeaksi, kuin se vain on mahdollista. Patenttisuojan aikana lääkkeellä on mahdollista tehdä maksimaalisia voittoja lääkeyhtiöille. Kun patenttisuoja raukeaa, saavat kilpailijat valmistaa rinnakkaistuotteita lääkkeestä, joka yleensä kilpailun kautta johtaa lääkkeen halpenemiseen ja lääkeyhtiön katteen pienenemiseen.
Viranomaisetkin ovat jo havainneet, että vanhoja, pitkän aikaa markkinoilla olleita ja hyviksi todettuja lääkkeitä yhtäkkiä katoaa markkinoilta. Hieman myöhemmin tilalle tulee samaan vaivaan uusia lääkkeitä, mutta nämä uudet lääkkeet ovat vain hinnoiltaan moninkertaisia, vaikka näiden lääkkeiden vaikuttavat tehot voivat olla jopa heikompia, kuin mitä oli niiden vanhojen lääkkeiden vaikutus hoidettaviin. Lääkeyhtiöt ovat jopa aivan suoraan hintaneuvotteluissa ilmoittaneet, että jos lääkkeen hintaa ei voida nostaa on seurauksena lääkkeen toimitusvaikeuksia. Kaikkein röyhkeimmät yhtiöt myös vetävät heti lääkkeensä pois markkinoilta, jos lääkkeiden hinnoista ei päästä sovintoon neuvotteluissa.
Hormoni adrenaliini olkoon toinen esimerkki tästä lääkekiristyksestä. Adrenaliinin vaikutus on tunnettu jo yli sata vuotta. Adrenaliinin eristi ja tunnisti puolalainen Napoleon Cybulski vuonna 1895 ja Friedrich Stolz syntetisoi sen vuonna 1904. Brittiläinen T. R. Elliott huomasi vuonna 1905, että hermosolujen välinen tiedonsiirto synapsista toiseen hermosoluun tapahtuu kemiallisesti eikä sähköisesti. Lääkeaineena adrenaliinia käytetään mm. anafylaksian, sydänkohtauksen, astman ja valekuristustaudin hoidossa. Nykyään adrenaliinia voidaan antaa helposti injektiokynällä. Espanjan Madridissa on lääketehdas ALK, joka valmistaa näitä injektiokyniä 500 000 ihmisen käyttöön ympäri maailmaa. Lääkeyhtiö lopetti vuonna 2017 näiden lääkekynien myynnin Espanjaan, koska Espanjan hallitus halusi alentaa lääkkeen hintaa. Tilanne vaikutti heti potilaisiin, joilla oli vaikeuksia saada tarvitsemaansa lääkettä. ALK:n pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminan lähellä. Espanja hallitus tinkasi lääkekynän hinnan 34 eurosta alle 24 euron, ja se oli lääkeyhtiölle liikaa. Se kieltäytyi enää myymästä lääkettä Espanjaan, muille valtioille lääkettä yhä valmistetaan Espanjan tehtaalla. Espanja joutuu nyt tuomaan lääkekynät tuontitavarana, vaikka niitä valmistetaan juuri Espanjassa.
Tilanteessa on nyt siis vastakkain potilaat lääkkeiden käyttäjinä sekä lääketeollisuus lääkkeiden valmistajana. Tilanne on siis päässyt näin pahaksi, koska olemme antaneet lääkkeet kaupallisiin tarkoitusperiin, vaikka niillä pitäisi hoitaa ihmisiä. Edes lääkeyhtiöille asetettavat sanktiot eivät varmasti paranna olennaisesti tilannetta, sillä lääketeollisuuden alalla liikkuu huikeita summia rahaa. Vallitsevaan tilanteeseen tarvitaan täydellinen muutos, jolla viedään lääketeollisuudelta sellainen uskomaton asema pois, jossa he voivat käyttäytyä näin, kuten edellä kuvattiin. Lääketeollisuus on päässyt aivan liian isoon ja määräävään asemaan, jota se korruption avulla myös käyttää häikäilemättömästi hyväkseen. Nyt joutuvat aloittavat hyvinvointialueet asiassa paljon vartijoiksi. Päättäjiltä vaaditaan myös aloitteellisuutta tarvittaviin lakimuutoksiin asian suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti