Lääketieteen tohtori Ursula Gertrud von der Leyen (o.s. Albrecht, s. 8.10.1958 Bryssel) on puuhastellut Euroopan komission puheenjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Vuosina 2005-2019 hän toimi liittokansleri Angela Merkelin hallituksissa eri tehtävissä ministerinä, viimeksi puolustusministerinä. Ursula von der Leyen on keskustaoikeistolaisen kristillisdemokraattisen CDU:n jäsen sekä Euroopan kansanpuolueen EPP:n jäsen. Ursulan isä oli saksalainen kristillisdemokraattisen unionin poliitikko ja yksi ensimmäisistä EU:n virkamiehistä, Ernst Carl Julius Albrecht (s. 29.6.1930 ja k. 13.12.2014). Isän isovanhemmat olivat puuvillakauppias Carl Albrecht (1875-1952) ja amerikkalainen Mary Ladson Robertson (1883-1960). Ursula sai kasvatuksen kaksikieliseksi, sekä saksaksi että ranskaksi. Perhe muutti vuonna 1971 Hannoverin alueelle, koska isä oli mukana politiikassa.
Rose Ladson-nimisenä Ursula asui 1970-luvun lopulla Lontoossa opiskellen taloustieteitä London School of Economicsissa. Vuonna 1980 hän aloitti lääkärinopinnot ja vuonna 1987 hän valmistui lääkäriksi Hannoverin lääketieteellisestä koulusta. Saksalaisen lääkäri Heiko von der Leyenin kanssa hän solmi avioliiton vuonna 1986 ja heillä on yhdessä seitsemän lasta. Perhe asui neljä vuotta Stanfordissa, Kaliforniassa, koska Heiko oli Stanfordin yliopiston tiedekunnassa. Vuonna 1996 perhe palasi Saksaan. 1990-luvun lopulla Ursula meni mukaan Hannoverin alueella Ala-Saksin osavaltion alueella ja toimi osavaltion hallituksessa vuodet 2003-2005. Ursula opetti vuosina 1998-2002 Hannoverin lääketieteellisen koulun epidemiologian, sosiaalilääketieteen ja terveysjärjestelmätutkimuksen laitoksella ja vuonna 2001 hän suoritti kansanterveystieteen maisterin tutkinnon laitoksella. Vuodet 2005-2019 Ursula oli mukana Angela Merkelin hallituksissa eri ministeritehtävissä. Eurooppa-neuvosto ehdotti Ursula von der Leyeniä 2.7.2019 Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaaksi. Ehdokkaana ollessaan hän julkaisi 24-sivuisen ohjelman ”Minun agendani Euroopalle”, jossa hän nosti tärkeimmiksi asioiksi Euroopan saannin ilmastoneutraaliksi maanosaksi, naiskiintiöitä yritysten hallituksiin, vähimmäispalkka kaikille sekä rajavalvonnan kohentamisen. 16.7.2019 hänet valittiinkin Euroopan parlamentissa komission puheenjohtajaksi. Virka astui voimaa 1.12.2019 ja hän tässä virassa ensimmäinen nainen.
Ursula von der Leyenin vuonna 1991 tekemästä väitöskirjasta on tarkastuksessa löytynyt opinnäytetyön sivuista 43,5 prosenttia plagiointia sekä 23 viittausta, joihin ei löydy vahvistusta. Monet saksalaiset tutkijat, kuten esimerkiksi Gerhard Dannemann ja Volker Rieble moittivat Ursula von der Leyeniä julkisesti suunnitellusta palgioinnista. Hannoverin lääketieteellinen koulu vapautti Ursulan kuitenkin tutkimuksen jälkeen syytöksistä maaliskuussa 2016 ja mainitsi päätöksessään, että vaikka väitöskirja sisältää palgiointia, mitään tahallista aikomusta petokseen ei voitu kuitenkaan todistaa. Näin ollen opisto ei myöskään peruuttanut Ursula von der Leyenin lääketieteellistä tutkintoa. Tämän jälkeenkin on esitetty kritiikkiä siitä, että väitöskirjan uusintatarkastus ei ollut riippumatonta, sillä Ursula von der Leyen tunsi henkilökohtaisesti tarkastuksen johtajan yhteistyöstä alumniyhdistyksessä. Myös tarkastuksen läpinäkemättömyyttä on kritisoitu voimakkaasti, sillä se ei noudattanut alan korkeita akateemisia standardeja.
Vuonna 1851 perustettu The New York Times kertoi huhtikuussa 2021, että puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli käynyt kirjeenvaihtoa sähköpostin välityksellä maailman suurimman lääkeyhtiön, Pfizerin, toimitusjohtaja Albert Bourlan kanssa COVID-19-rokotteen myyntiehdoista EU:lle. Jopa EU:n sisältäkin tuli virkamiehiltä julkisia syytöksiä hallinnollisesta epäkohdasta puheenjohtaja Ursula von der Leyeniä kohtaan, koska hän ei paljastanut kirjeenvaihtoaan FOI:n pyynnöistä huolimatta; hän väitti, että nämä sähköpostiviestit ovat hävinneet ja lisäksi, että talousarvion rokotekohta oli luottamuksellinen.
Ursula von der Leyen liittyi elokuussa 2016 Maailman talousfoorumin (WEF) johtokuntaan. Kyseessä on Sveitsin Colognyssa kotipaikkaansa pitävä kansalais- ja lobbausjärjestö, jonka perusti 24.1.1971 saksalainen insinööri ja taloustieteilijä Klaus Schwab. Noin 1 000 jäsenyritystä rahoittaa pääosin foorumin toimintaa.
Ursula von der Leyen oli COVID-19-pandemian alettua neuvottelemassa komission puheenjohtajan roolissa koronarokotteiden saamisesta ensimmäisten joukossa Eurooppaan lääketeollisuuden edustajien kanssa. Näistä neuvotteluiden pöytäkirjoista käy selvästi julki se, että lääkeyhtiöt vievät helposti poliitikkoja ”kölin alta” mennen ja tullen. Poliitikot uskoivat liian helposti lääketeollisuuden löyhiin lupauksiin rokotteiden toimitusvarmuudesta, joka sitten osoittautuivatkin vain kuplaksi. Nämä samat EU-virkamiehet olivat neuvotteluissa antaneet myöden lääkeyhtiöiden edustajille, että nämä saivat pandemiankin poikkeusolosuhteissa suojata uudet kehitteillä olevat rokotteensa patenttisuojin, joita ei voida murtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti