torstai 1. syyskuuta 2022

 

Lääkeyhtiö Pfizerin perustivat serkukset Karl Christian Friedrich ”Charles” Pfizer (s. 22.3.1824 ja k. 19.10.1906) ja Charles F. Erhart – syntynyt Karl Erhart 25.9.1821 ja k. 27.12.1891) vuonna 1849. Karl Christian Friedrichin vanhemmat olivat Karl Frederich Pfizer ja Carioline Klotz. Karl syntyi Ludwigsburgissa, Württembergin kuningaskunnassa eli nykyisessä Saksassa, kuten vanhempi serkkunsa sekä tuleva liikekumppani ja lankonsa Karl Erhart. Lokakuussa 1848 kemisti Karl Pfizer muutti Yhdysvaltoihin. Karl Pfizer avioitui Anna Hauschin kanssa vuonna 1859 omassa kotikaupungissaan, Ludwigsburgissa, jossa Karl vieraili melko usein. Annalla ja Karlilla oli kuusi lasta, joista vain viisi selviytyi aikuisikään saakka: Charles Jr (1860-1928), Gustavus (1861-1944), Emile (1864-1941), Helen Julia (s. 1866) ja Alice, joka avioitui itävaltalaisen paroni Bachofen von Echtin kanssa.


Lääkeyhtiö Pfizerin perustaja, Karl Pfizer.

Karl Pfizer lainasi vuonna 1849 2500 dollaria omalta isältään ostaakseen liikerakennuksen Williamsburgista, New Yorkin Brooklynista. Karl Pfizer perusti serkkunsa Erhartin kanssa samana vuotena yrityksen, Pfizer & Co. Inc. Tämä yritys valmisti ensin santoniinia eli loislääkettä, mutta laajensi myöhemmin tuotantoaan muihin kemikaaleihin. Yrityksen pääkonttori sijaitsi Bartlett Streetillä Williamsburgissa. Yritys pääsi voimakkaaseen kasvuun sitruunahapon tuotannolla 1880-luvulla. Sitruunahapon valmistukseen Pfizer toi Italiasta kalsiumsitraattia, mutta ensimmäisen maailmansodan aikana raaka-aineesta alkoi olla pulaa. Silloin keksittiin sieni, jota fermentoimalla saatiin jälleen sitruunahappoa. Yritys kehitti fermantointiteknologian asiantuntemusta ja taitoja sovellettiin mm. penisilliinin ja antibioottien massatuotannossa toisen maailmansodan kuluessa. Pfizer muutti hallinnallisen pääkonttorin Manhattanille 81 Maiden Laineen vuonna 1881. Karl Pfizer jatkoi kiinteistöjen ostamista Williamsburgin kaupunginosasta ja vuodesta 1898 myös City of Greater New Yorkista. Hän laajensi laboratoriotaan ja tehdastaan; toimistot säilyivät Flushing Avenuella aina 1960-luvulle asti. Brooklynin tehdas suljettiin lopullisesti vuonna 2009. 

Erhart avioitui Karl Pfizerin sisaren, Francesin kanssa, jolloin Erhartista tuli Pfizerin lanko. Vuonna 1891 Erhart kuitenkin kuoli ja silloin astui voimaan serkusten tekemä kumppanussopimuksen ehto, jossa määrättiin, että elossa oleva voi ostaa toisen osuuden yrityksestä puolella sen varastoarvosta. Karl Pfizer käytti välittömästi tätä mahdollisuutta hyväkseen ja maksoi liikekumppaninsa perillisille 119 350 dollaria liiketoiminnasta. Karl Pfizer jaksoi toimia yrityksensä johdossa 51 vuotta eli vuoteen 1900 saakka. Pfizer kuoli lokakuussa 1906 kesäkodissaan, Lindgatessa Newportissa, Rhode Islandilla. Perheen pääasunto sijaitsi Clinton Hillissä, Brooklynissa. Hänen jälkeensä yrityksen toimitusjohtajana toimi hänen poikansa Charles Pfizer Jr, jota seurasi toimitusjohtajana myöhemmin Charles Jr:n veli, Emile Pfizer.

Koska penisilliinin hinnat laskivat, joutui Pfeizer etsimään uusia antibiootteja, joilla saisi suuremman tuottopotentiaalin. Vuonna 1950 Pfizer löysi oksitetrasykliinin, joka muutti yrityksen hienokemikaalien valmistajasta tutkimukseen perustuvaksi lääkeyhtiöksi. Vuonna 1959 Pfizer perusti eläinterveysosaston Terre Hauteen, Indianaan, jolla oli 700 hehtaaria maatilalla sekä tutkimuslaitos. 1950-luvulla lääkeyhtiö Pfizerilla oli toimistot jo Belgiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kuubassa, Meksikossa, Panamassa, Puerto Ricossa ja Isossa-Britanniassa. Yhtiö siirsi vuonna 1960 lääketieteellisen tutkimuslaboratorionsa New Yorkista Grotoniin, Connecticutiin. Tulehduskipulääke (reseptilääke) Felden (piroksikaami) tuli Pfizerilta markkinoille vuonna 1980 ja se oli ensimmäinen lääke, joka tuotti yritykselle miljardin dollarin tulot.

Vuonna 1981 Pfizer sai hyväksynnän Diflucanille (flukonatsoli), ensimmäiselle suun kautta nautittavalle hoidolle vakaviin sieni-infektioihin, kuten kandidaasi, blastomykoosi, kokkidiodomykoosi, kryptokokkoosi, histoplasmoosi, dermatofytoosi ja pityriasis versicolor. Pfizer osti vuonna 1986 Plivalta maailmanlaajuiset oikeudet Zithromaxiin (atsitromysiini), makrolidiantibioottiin, jota Infectious Disease Society of America suosittelee ensisijaiseen hoitoon tietyissä keuhkokuumetapauksissa. Pfizerin tutkijat Peter Dunn ja Albert Wood loivat vuonna 1989 Viagran (sildenafiilin) korkean verenpaineen ja angina pectoriksen, sepelvaltimotautiin liittyvän rintakivun hoitoon. Viagra patentoitiin vuonna 1991 Yhdistyneessä kuningaskunnassa sydänlääkkeeksi. Lääketutkimukset kuitenkin osoittivat pian, että se ei toiminut sydänsairauksien hoitossa. Kliinisissä lääketutkimuksissa vapaaehtoisilla esiintyi lisääntynyttä erektiota useita päiviä lääkkeen ottamisen jälkeen. Näin erektiolääke patentoitiin Yhdysvalloissa vuonna 1996 ja FDA hyväksyi lääkkeen markkinoille maaliskuussa 1998. Viagran patenttisuoja päättyi vuonna 2020.

Zoloftinin (sertraliini) markkinointiin Pfizer sai luvan vuonna 1991. Tämän selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjäjien (SSRI) masennuslääkkeen kehittivät Pfizerin kemistiti Kenneth Koe ja Willard Welch yhdeksän vuotta aikaisemmin. Sertraliinia määrättiin ensisijaisesti vakavaan masennushäiriöön aikuisille avohoidossa sekä pakko-oireiseen häiriöön, paniikkihäiriöön ja sosiaaliseen ahdistuneisuushäiriöön sekä aikuisille että lapsille. Vuoteen 2005 mennessä lääkettä oli myyty yli kolmella mijardilla ja yli 100 miljoonaa ihmistä oli hoidettu lääkkeellä. Vuonna 2006 lääkkeestä tuli geneerinen lääke ja Zoloftin patentti loppui kesällä 2006. Japanilainen lääkeyhtiö Eisai sai vuonna 1996 yhteistyössä Pfizerin kanssa FDA:lta hyväksynnän donepetsiilille Aricept-tuotemerkillä Alzheimerin taudin hoitoon. Lääkeyhtiö Pfizer sai samoin hyväksynnän Norvascille (amlodipiini), joka on dihydropyridiinin kalsiumkanavasalpaajaluokkaan kuuluva verenpainelääke.

Pfizer teki vuonna 1997 yhteismarkkinointisopimuksen lääketehdas Warner-Lambertin kanssa Lipitor-lääkkeestä (atorvastatiini), joka on statiini hyperkolesterolemian hoitoon. Lääke oli viides statiini, joka oli kehitetty kolesterolin hoitoon ja yritys väitti, että se vähensi LDL-kolesterolia tehokkaammin kuin muut statiinit. Vuonna 2011, kun lääkkeen patenttisuoja päättyi, Lipitor oli kaikkien aikojen myydyin lääke noin 125 miljardilla dollarilla 14,5 vuoden ajan. Vuonna 2002 Bill & Melinda Gatesin säätiö osti lääkeyhtiö Pfizerin osakkeita.

Lääkeyhtiö Pfizer sai vuonna 2004 hyväksynnän Lyrica-lääkkeelle (pregabaliini), joka estää kouristuksia ja lievittää ahdistusta. Lääkettä käytetään epilepsiaan, neuropaattisiin kipuihin, fibromyalgiaan, levottomat jalat-oireyhtymän hoitoon sekä yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriön hoitoon. Geneeristen lääkkeiden valmistajat riitauttivat Lyrica-lääkkeen patentin Yhdysvalloissa. Patentti hyväksyttiin vuonna 2014, minkä johdosta vanhentumispäivää siirrettiin vuoteen 2018. Lääkkeen myynti oli yksin vuonna 2016 jopa 4,2 miljardia dollaria.

Joulukuussa 2006 lääkeyhtiö Pfizer luopui torsetrapibin kehittämistyöstä, sillä vaiheen III kliinisissä tutkimuksissa – niihin osallistui 15 000 potilasta – lääkettä saaneiden ryhmässä sattui yllättävän paljon kuolintapauksia. Pfizer menetti noin miljardi dollaria tässä epäonnistuneessa lääkekokeilussa ja yhtiön osakekurssi samalla tippui 11 prosenttia samana päivänä, kun asiasta tiedotettiin yleisölle.

Lääkeyhtiö Pfizer osti kesäkuussa 2000 lääkeyhtiö Warner-Lambertin suoraan 116 miljardilla dollarilla. Jotta Pfizer täyttäisi Federal Trade Commissionin eli kilpailuviranomaisten asettamat ehdot kaupalle Pfizer joutui myymään vähäisiä osuuksia tuotteistaan kilpailijoille. Tässä yrityskaupassa lääkeyhtiö Pfizer nousi jo maailman toiseksi suurimmaksi lääkeyhtiöksi. Vuonna 2003 Pfizer sulautui ruotsalaiseen Pharmaciaan ja samassa yhteydessä Pfizer osti myös lääkeyhtiöt Searlen ja Sugenin. Pfizer sulki samana vuonna Sugen ja 300 ihmistä jäi siinä yhteydessä työttömäksi; useita yrityksen ohjelmia siirtyi suoraan Pfizerille, kuten sunitinibi-syöpälääke, jonka FDA hyväksyi käyttöön tammikuussa 2006. Lääkeyhtiö Searle oli kehittänyt Flagylin (metronidatsoli), nitroimidatsoliantibioottilääkkeen, jota käytettiin varsinkin anaerobisiin bakteereihin ja alkueläimiin. Searle kehitti samoin selekoksibin (Celebrex), joka on COX-2:n estäjä ja ei-steroidinen tulehduskipulääke (NSAID), jota käytetään nivelrikon kivun ja tulehduksen hoitoon. Pfizer ilmoitti lokakuussa 2006 ostavansa PowerMedin.

Lääkeyhtiö Pfizer osti 15.10.2009 amerikkalaisen lääkeyhtiö Wyethin 68 miljardilla dollarilla. Kauppa teki Pfizerista heti maailman suurimman lääkeyhtiön. Kaupassa Pfizer sai mm. pneumokokkikonjugaattirokotteen, jota käytetään invasiivisten pneumokokki-infektioiden ehkäisyyn. Pfizer esitteli tästä rokotteesta parannellun version vuonna 2010 ja rokotteelle myönnettiin patentti Intiassa vuonna 2017. FDA hyväksyi 4.9.2012 myyntiluvan Pfizerin bosutinibin (Bosulif) lääkkeelle, joka on tarkoitettu krooniseen myelooiseen leukemian hoitoon. Pfizer sai marraskuussa 2012 Yhdysvaltain elintrvike- ja lääkevirastolta (FDA) hyväksynnän Xeljanzille (tofasitinibille), jolla hoidetaan nivelreumaa ja haavaista paksunsuolentulehdusta. Vuonna 2018 lääkkeen myynti oli 1,77 miljardia dollaria ja tammikuussa 2019 lääke oli Yhdysvaltojen suosituin lääke suoraan kuluttajille suunnatussa mainonnassa (Humira). Pfizer osti syyskuussa 2014 Innopharman 225 miljoonalla dollarilla.

Pfizer-yhtiö ilmoitti 5.1.2015 ostavansa määräysvallan Redvaxista ja samalla laajentavansa ihmisten sytomegalovirukseen kohdistuvaa rokotevalikoimaansa. Helmikuussa 2015 Pfizer sai FDA:lta hyväksynnän palbosiclibille (Ibrance) tietyntyyppisten rintasyöpien hoitoon. Pfizer ja Bar-Ilanin yliopiston laboratorio ilmoittivat toukokuussa 2015 kumppanuudesta, joka perustuu lääketieteellisen DNA-nanoteknologian kehittämiseen. Lääkeyhtiö Pfizer osti kesäkuussa 2015 Nimenrixin ja Mencevaxin – meningokokkirokotteet – lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinelta noin 130 miljoonalla dollarilla. Lääkeyhtiö Hospiran Pfizer osti syyskuussa 2015 noin 17 miljardilla dollarilla. Hospira tunnettiin maailman suurimpana geneeristen ruiskeena käytettäven lääkkeiden valmistajana. Lääkeyhtiöt Allergan ja Pfizer ilmoittivat 23.11.2015 suunnitelmasta fuusioida yhtiöt 160 miljardin dollarin kaupalla; tämä on kaikkien aikojen suurin lääkekauppa sekä historian kolmanneksi suurin yritysfuusio.Fuusio yhteydessä suuniteltiin, että uusi yhtiö säilyttäisi kotipaikkansa Irlannissa, missä Allerganin juuret olivat; tämän seurauksena uuden yhtiön maksama yhtiöveroprosentti olisi melko alhainen, vain 12,5 prosenttia. Pfizer ja Allergan irtisanoivat kuitenkin sulautumissopimuksen 6.4.2016.

Lääkeyritys Pfizer osti kesäkuussa 2016 Anacor Pharmaceuticalsin 5,2 miljardilla dollarilla laajentaen portfolionsa sekä tulehdus- että immunologianlääkkeiden alalle. Pfizer teki elokuussa 2016 40 miljoonan dollarin tarjouksen konkurssissa olevan BIND Therapeuticsin omaisuudesta. Vielä samassa kuussa Pfizer osti Bamboo Therapeuticsin 645 miljoonalla dollarilla saaden näin laajennusta geeniterapiatarjontaansa. Syyskuussa 2016 Pfizer osti vielä syöpälääkkeitä valmistavan Medivationin 14 miljardilla dollarilla. Pfizer lisensoi lokakuussa 2016 anti- CTLA4 moniklinaalisen vasta-aineen, ONC-392, Oncolmmunelta. Marraskuussa 2016 lääkeyhtiö Pfizer rahoitti 3 435 600 dollarin tutkimuksen CDC-säätiön kanssa ”seuloa ja hoitaa”-strategioita kryptokokkitaudin tutkimiseksi Botswanassa. Pfizer osti joulukuussa 2016 AstraZenecan pienimolekyylisten antibioottien liiketoiminnan 1,575 miljardilla dollarilla.

Pfizer ilmoitti tammikuussa 2018 lopettavansa tutkimukset Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoidoista; yhtiön mukaan noin 300 tutkijaa menettäisi työnsä tämän vuoksi. FDA hyväksyi heinäkuussa 2018 markkinoille enzalutamidin, jonka Pfizer ja Astellas Pharma olivat kehittäneet potilaille, joilla on kastraatioresistentti eturauhassyöpä. Elokuussa 2018 Pfizer-yhtiö allekirjoitti sopimuksen BioTechin kanssa yhteisten tutkimus- ja kehittämistoimien toteuttamisesta mm. mRNA-pohjaisiksi influenssarokotteiksi.

Pfizer osti heinäkuussa 2019 Therachonin 810 miljoonalla dollarilla laajentaen näin harvinaisten sairauksien portfoliotaan. Samoin heinäkuussa 2019 yritys onkilogian tehostamisen vuoksi osti Array Biopharman 10,6 miljardilla dollarilla. Pfizer yhdisti elokuussa 2019 kuluttajien terveydenhuollon liiketoimintansa GlaxoSmithKlinen kanssa yhteisyritykseksi. Syyskuussa 2020 Pfizer osti 9,9 prosentin osuuden Cstone Pharmaceuticalsista 200 miljoonalla dollarilla. Viatrasista Pfizer omistaa 57 prosenttia.

Pfizer osti heinäkuussa 2019 Therachonin 810 miljoonalla dollarilla laajentaen näin harvinaisten sairauksien portfoliotaan. Samoin heinäkuussa 2019 yritys onkilogian tehostamisen vuoksi osti Array Biopharman 10,6 miljardilla dollarilla. Pfizer yhdisti elokuussa 2019 kuluttajien terveydenhuollon liiketoimintansa GlaxoSmithKlinen kanssa yhteisyritykseksi. Syyskuussa 2020 Pfizer osti 9,9 prosentin osuuden Cstone Pharmaceuticalsista 200 miljoonalla dollarilla. Viatrasista Pfizer omistaa 57 prosenttia. Huhtikuussa 2021 lääkeyhtiö Pfizer osti Amplyx Pharmaceuticalsin sekä sen kehittämän sienilääkkeen, fosmanogepixin. Edelleen Pfizer ilmoitti saman vuoden elokuussa ostavansa Trillium Therapeutics Inc:n 2,3 miljardilla dollarilla sekä joulukuussa Pfizer tiedotti Arena Pharmaceuticalsin ostosta 6,7 miljardilla dollarilla. Huhtikuussa 2022 Pfizerin ostolistalla oli ReViral Ltd, josta yhtiö oli valmis maksamaan enintään 525 miljoonaa dollaria. 11,6 miljardilla dollarilla Pfizer oli toukokuussa valmis ostamaan Biohaven Pharman ja sen kalsitoniinigeeniin liittyvät peptidiohjelmat. Elokuussa 2022 lääkeyhtiö Pfizer ilmoitti ostavansa Global Blood Therapeuticsin 5,4 miljardilla dollarilla.

Pfizer liittyi maaliskuussa 2020 COVID-19 Therapeutics Accelerator-rahoitukseen tuottaakseen markkinoille nopeasti Pfizer-BioNTech COVID-19-rokotteen seka suunkautta nautittavan Paxlovidin (nirmatrelvir/ritonavir) saman viruksen hoitoon. Rokotetta Pfizer alkoi testata toukokuussa 2020 neljällä eri rokotemuunnelmalla ja toukokuun alussa ensimmäiset ihmiset saivat rokotuksen. FDA hyväksyi mRNA-rokotteiden II ja III vaiheiden testaukset 30 000 ihmisellä heinäkuun 2020 viimeisellä viikolla. Tässä vaiheessa Yhdysvaltain hallitus maksoi jo Pfizerille ennakkoon 1,95 miljardia dollaria 100 miljoonasta rokoteannoksesta. Syyskuussa 2020 Pfizer ja BioNTech ilmoittivat saaneensa Euroopan komissiolta 200 miljoonan rokoteannoksen tilauksen sekä optiosta toimittaa lisäksi 100 miljoonaa annosta myöhemmin Eurooppaan. Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi ensimmäisenä mRNA-rokotteet 2.12.2020, sen jälkeen Bahrain 4.12., Kanada 9.12., Saudi-Arabia 10.12. sekä Yhdysvallat 11.12.2020. Singapore hyväksyi rokotteet 14.12. ja Euroopan lääkevirasto (EMA) antoi ehdollisen myyntiluvan 21.12.2020 Euroopan unionissa.

Lääkeyhtiö Pfizerilla oli vuonna 2018 noin 90 000 työntekijää ja Pfizerin liikevaihto oli Fortune 500-listan mukaan sellainen, että sillä päästiin maailman 61:nneksi suurimmaksi yritykseksi. Vuonna 2021 lääkeyhtiö Pfizerin liikevaihto oli 81 miljardia dollaria ja liikevoitto 22 miljardia dollaria, missä oli edellisvuoteen verrattuna sekä liikevaihdon että liikevoiton osalta tuplaantumista pääosin koronapandemian vuoksi. Pfizerin pääjohtaja jäi vuonna 2000 eläkkeelle ja hän tuolloin ilmoitti äskettäin ostaneensa ”veneen”. Koska hänellä ei ollut sille säilytyspaikkaa, hän osti itselleen saman tien myös oman sataman.

Lääketeollisuus on tavalliselle terveyskeskuslääkärille pääasiallinen tietolähde uusien ammattiasioiden suhteen. Lääkärin ovat hämmästyttävän naiiveja ymmärtämään, miten paljon heitä manipuloidaan lääketeollisuuden puolelta. Eräässä tutkimuksessa yleislääkäreistä peräti 86 prosenttia kertoi tapaavansa lääke-esittelijöitä. Erikoislääkäreistä 86 prosenttia Australiassa oli viimeisen vuoden aikana kuunnellut lääke-esittelijöiden presentaatiota. Yksi tapa – ja varsin tehokas tapa onkin – koukuttaa lääkäri käyttämään varsin kalliitakin lääkkeitä, on lääke-esittelijöiden jakamat ilmaiset näytelääkkeet lääkäreille. Vuonna 2004 nämä ilmaiset lääkäreille jaettavat näytelääkkeet muodostivat noin neljänneksen lääketeollisuuden yhteenlasketuista markkinointikustannuksista. Jotkut lääkärit jopa saamistaan ilmaisnäytelääkkeistä laskuttavat omia potilaitaan tai yhteiskuntaa.

Valtaosa kaikista koululääketieteen lääkäreistä sinisilmäisesti uskoo, että suuria liikevoittoja hakeva lääketeollisuus jakaa heille vain hyödyllisiä tietoja. Kyselytutkimuksiin vastatessaan monet lääkärit voivat kyseenalaistaa lääketeollisuuden jakaman tiedon objektiivisuuden ja itse uskovat, että kykenevät erottamaan heille jaetusta materiaalista oikean tiedon väärästä tiedosta. Samat lääkärit kuitenkin toisaalta tutkitusti sangen usein pitävät lääkeyhtiöiden heille tieteen nimissä jakamaa tietoa faktoina. Useissa tutkimuksissa on näytetty kuitenkin vääjäämättä se tosiasia, että lääkärit eivät välttämättä pysty erottamaan oikeaa tietoa vääristä tiedoista. Lääkäreille puolueettoman tiedon saaminen on tehty tosi haastavaksi, sillä lääkeyhtiöt eivät ainakaan koskaan jaa tuotteistaan muuta kuin kaunisteltua ja vääristeltyä tietoa. Kiireiseltä lääkäriltä vaaditaan hyvin suurta asiaan vihkiytymistä, jos hän oman työpäivänsä ohessa – tai sen jälkeen – jaksaa tai pystyy seuraamaan, mitä todellisessa tiedemaailmassa tapahtuu.

Yllättävän monet lääkärit elävät illuusiossa, että he pystyvät valitsemaan potilaalleen parhaimman mahdollisen lääkkeen. Tutkimusten mukaan kuitenkin lääkäreiden valinnat potilaille käytettävistä lääkkeistä perustuvat valtaosin lääke-esittelijöiden markkinaväitteisiin. Eräässä tutkimuksessa oli mukana 85 lääkäriä, joista kolmasosa oli sisätautien erikoislääkäreitä. Näistä lääkäreistä 71 prosenttia uskoi vanhuusiän dementian pääasiallisen syyn olevan heikentynyt aivoverenkierto. Tutkimuksen lääkäreistä kolmasosa taas uskoi, että aivojen vasodilaattoreista – verisuonia laajentava lääke - on hyötyä sekavien vanhuspotilaiden hoidossa. Tiedossa on kuitenkin, että dementia ei johdu verenkierron heikkoudesta eikä em. lääkkeellä ole tehoa vanhusten hoidossa. Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä myös puolet arveli morfiinin johdannaisen, propoksyfeenin olevan aspiriinia tehokkaampi lääke, vaikka se ei sitä todellisuudessa ole.

Lääkemarkkinoinnin ollessa niin tehokasta, lääketeollisuus myös ei jätä käyttämättä tilaisuuttaan hyväksi satsaamalla lääkkeiden markkinintiin valtavia summia rahoja. Melkein kolmekymmentä vuotta sitten jo Yhdysvalloissa lääketeollisuus sijoitti 8 000-15 000 dollaria lääkäriä kohti vuodessa rahaa lääkemarkkinointiin. Jokaista viittä lääkäriasemalla työskentelevää lääkäriä kohti on ainakin yksi lääke-esittelijä lääketeollisuuden puolelta. Satunnaisotannassa 12 prosenttia lääkäreistä sai lääketeollisuudelta lisäpalkkioita tutkimuksiin osallistumisesta. Surkeinta tässä on se, että me kaikki osallistumme veroja maksamalla näiden kustannusten maksamiseen. Lääkeyhtiöiden valtavien markkinointikustannusten lisäksi ”suostumme” maksamaan myös isoja lääkekorvauksia tukiaisina, koska lääkkeiden kovien hintojen vuoksi kaikilla ihmisillä ei ole varoja kalliisiin lääkkeisiin.

Terveydenhuollossamme tilanne on peräti mielenkiintoinen; lääkäreillä ei ole taloudellista vastuuta tekemisistään tai valinnoistaan mm. lääkkeiden suhteen. Siksi he yllättävän usein määräävät omille potilailleen lääkkeitä, jotka ovat jopa kymmenen kertaa kalliimpia, kuin vanhat – jopa paremmin vaikuttavat – lääkkeet. Edelleen on hyvä muistaa, että valtaosa lääkäreiden hankkimasta lääketiedosta tulee siis lääketeollisuuden edustajien kautta. Kun lääkäri tapaa lääke-edustajan, lähes poikkeuksetta tämä tapaaminen johtaa siihen, että lääkeyhtiön lääkettä tilataan apteekkiin. Tilaus tehdään siitä huolimatta, vaikka uusi lääke olisi vanhaan verrattuna hinnaltaan moninkertainen ja vaikka sen teho kyseiseen vaivaan olisi heikompi verrattuna vanhaan lääkkeeseen. Tämän vuoksi yhteiskunnan maksamat hoitokustannukset kasvavat jatkuvasti huolestuttavan paljon, rinnakkaislääkkeiden käyttö ontuu ja tilanne johtaa järjenvastaisiin lääkemääräyksiin. Muuan tutkimus osoittaa, että lääkärit pyysivät herkemmin lääkkeiden lisäämistä valikoimaan todennäköisemmin, jos he olivat tavanneet lääkeyhtiön lääke-esittelijän hiljan tai ottaneet vastaan lääkkeen valmistajalta rahallista korvausta. Uskotko Sinä, että lääkärisi ostaisi yksityishenkilönä työnsä ulkopuolella kymmenen kertaa kalliimman kodinkoneen vain sen vuoksi, että myyjä vertasi tätä tuotetta vain halvimpaan kodinkoneeseen ja väitti juuri tämän kalliimman kodinkoneen olevan parasta laatua?

Vaikka lääkärit olisivat sitä mieltä, että lääke-esittelijöiden tulo puhujaksi erilaisiin koulutustilaisuuksiin tulisi kieltää, on suhtautuminen kuitenkin vähintää epäloogista, kun lääkärit joka tapauksessa ottavat vastaan itse lääke-esittelijöitä tapaamisissa viikottain. Yhdysvalloissa järjestettiin vuonna 2004 peräti 237 000 lääkeyhtiöiden rahoittamaa kokousta tai puheenvuoroa, jonka puhujana oli lääkäri-myyntimies. Tämän lisäksi oli vielä 134 000 tilaisuutta, joissa puheen piti lääkeyhtiön edustaja. Kuusi vuotta aikaisemmin näiden henkilöiden yhteenlaskettu puheiden määrä oli vain 60 000. Lääkeyhtiöiden kustantamat ateriat lääkäreille johtavat myös hyvin helposti siihen, että tarjoavan lääkeyhtiön edustamia lääkkeitä tilataan apteekkiin, siitä huolimatta että ruokapöydässä levitetty informaatio lääkeyhtiöstä tai sen kilpailijasta olisi ollut väärää. On olemassa tutkimus, jossa lääkeyhtiön tuote-esittelijä kyllä tiesi, että keskustelu nauhoitetaan, mutta esittelijän väitteistä 11 prosenttia oli joko edustamaansa lääkettä suosivaa tai virheellistä tietoa. Samoin kilpailijan lääkkeistä esitetyt kaikki väitteet olivat hyvin kielteisiä. Mitä luulet, missä sävyssä keskustelu olisi käyty, jos sitä ei olisi nauhoitettu?


Professori John Smyth.
Lääketeollisuudella on viheliäs taipumus uida potilasjärjestöjen kanssa yhteistyöhön. Monia potilasjärjestöjä rahoittaa suoraan lääketeollisuus ja tämän vuoksi nämä potilasjärjestöt myös usein käyttävät puheenvuoroissaan lääketeollisuuden ääntä. Cancer United-nimellä lääkäreiden, hoitajien ja potilaiden yhteenliittymä esitteli vuonna 2006 paneurooppalaisen syöpäkamppanjan, jonka tarkoitus oli ajaa tasa-arvoista pääsyä syöpähoitoihin kaikkialla EU:n alueella. Sveitsiläinen lääketehdas Roche rahoitti tämän kampanjan kokonaisuudessaan. Lääketehdas Roche on hyvin merkittävä syöpälääkkeiden valmistaja itse ja tietyt sen valmistamat syöpälääkkeet, kuten mm. rintasyöpälääke Herceptin ja suolistosyöpälääke Avastin ovat myös hyvin kalliita lääkkeitä. Kampanjatoimistona toimi lääketehdas Rochen PR-yhtiö ja Roche myös rahoitti tämän tutkimuksen, johon kampanjan propaganda perustui. Tutkimuksen laativat Nils Wilking Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Bengt Jönsson Tukholman kauppakorkeakoulusta. Tutkimus huomioitiin laajasti, mutta tutkimuksessa havaittiin myös heti vakavia puutteita eikä data tukenut tehtyjä johtopäätöksiä. Johtopäätöksiksi kirjattiin ”on luonnollisesti syöpäpotilaiden edun mukaista, että uudet, innovatiiviset syöpähoidot ovat heidän saatavillaan niin nopeasti kuin mahdollista. Syöpälääkkeiden hidas tai vähentynyt saatavuus vaikuttaa hyvin konkreettisesti potilaiden eloonjäämiseen.”

Kampanjan mainosmateriaalissa ilmoitetaan, että tällä kampanjalla on tarkoitus kerätä miljoona nimeä ja painostaa Euroopan komissio ottamaan käyttöön Euroopan laajuinen strategia. Euroopan syöpäpotilaiden liiton puheenjohtaja havahtui huomaamaan, että hänen nimensä oli otettu kampanjan johtoryhmään ilman hänen suostumustaan. Lopulta Euroopan syöpäpotilaiden liiton puheenjohtaja sekä Euroopan parlamentit jäsenet sanoutuivat syöpäkampanjasta irti. Kampanjan johtoryhmää veti professori John Smyth, joka oli mm. European Journal of Cancer-lehden päätoimittaja. Hän kirjoitti Karoliinisen instituutin raporttiin esipuheen, jossa hän tunnusti kampanjan olleen hänen oma ajatuksensa ja toivoi samalla, että ihmiset eivät suhtautuisi lääketeollisuuteen vihamielisesti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti